Alzheimerin tauti on yleisin muistisairaus ja merkittävin dementiaa aiheuttava sairaus

Alzheimerin tauti on Suomen yleisin muistisairaus ja samalla merkittävin dementiaa aiheuttava sairaus, josta kärsii arviolta yli 70 000 ihmistä Suomessa. Maailmanlaajuisesti yli 55 miljoonaa ihmistä sairastaa Alzheimerin tautia. Alzheimerin tautiin sairastutaan tyypillisesti yli 65-vuotiaana, joten sitä pidetään iäkkäämpien ihmisten sairautena.  On mahdollista sairastua Alzheimerin tautiin myös alle 50-vuotiaana. Alzheimerin tautiin ei ole parannuskeinoa, mutta sen eteneminen on yleensä vaiheittaista ja hidasta.

Alzheimerin tauti on dementiaa aiheuttava sairaus, joka tuo mukanaan laajan kirjon oireita. Alzheimerin taudin oireet vaikuttavat merkittävästi sairastuneen ja hänen läheistensä elämään. Tieto sairauden eri vaiheista auttaa kuitenkin ymmärtämään sairastunutta paremmin sekä varautumaan sairauden tulevaisuudessa tuomiin haasteisiin.

Alzheimer-diagnoosin jälkeen on laadittava selkeä hoitosuunnitelma ja käsitellä hoitotahtoon sekä testamenttiin liittyvät asiat ajoissa, ennen taudin etenemistä. Varautumalla hyvin, sairastuneelle on mahdollista järjestää laadukas ja turvallinen loppuelämä.

Alzheimerin taudin oireet alkavat hitaasti ja asteittain. Yleisimpiä ensioireita ovat muun muassa muistin heikkeneminen ja uusien asioiden oppimisen vaikeutuminen. Muita Alzheimer-oireita voivat olla esimerkiksi masennus, ärtyneisyys tai ahdistus.

Oireet kuitenkin muuttuvat taudin edetessä. Taudin eteneminen luokitellaan neljään eri vaiheeseen, jotka tuovat mukanaan voimistuvan dementian lisäksi paljon muita oireita.

Alzheimerin taudin oireet eri vaiheissa

Alzheimerin tauti etenee yksilöllisesti, minkä vuoksi oireet saattavat pysyä lievinä hyvinkin pitkään. Jo lievässä ja keskivaikeassa Alzheimerin taudin vaiheessa on hyvä hakea apua normaalista arjesta suoriutumiseen. Oireiden eteneminen on luokiteltu neljään eri vaiheeseen, joita tauti tyypillisesti noudattaa.

Alzheimerin taudin vaiheet ovat:

• Varhainen Alzheimerin tauti
• Lievä Alzheimerin tauti
• Keskivaikea Alzheimerin tauti
• Vaikea Alzheimerin tauti

Varhaisen Alzheimerin taudin oireet

Alzheimerin taudin toteamisvaiheessa eli varhaisessa vaiheessa läheiset yleensä kiinnittävät huomiota oireisiin. Sairastunut itse saattaa olla täysin tiedostamaton muutoksista. Toisinaan varhaisiin oireisiin liittyy myös tosiasian kieltäminen. Muutoksia huomataan ensisijaisesti muistissa, keskittymiskyvyssä, mielialassa ja oppimisvaikeuksissa. Sairastunut saattaa kokea olevansa masentunut tai stressaantunut, eikä uusien asioiden opettelu enää luonnistu.

Myös tavanomaiset arkiset rutiinit voivat tuntua vaivalloisilta ja niiden suorittaminen hidastuu. Uusien asioiden oppiminen, kuten nimien muistaminen tuntuu vaikealta tai aiemmin katsotun elokuvan tapahtumat eivät muistu mieleen.

Mitä varhaisemmassa vaiheessa Alzheimerin tauti todetaan, sitä paremmin taudin oireita voidaan hoitaa ja viivästyttää. Kun varsinainen diagnoosi on saatu, on tärkeää varautua tulevaan hyvin. Hoitotahto kannattaa määrittää jo varhaisessa vaiheessa, jotta oireiden lisääntyessä säännöllistä apua on helppo järjestää.

Varhaisen vaiheen oireita ovat:

• Unohtelu, muistin heikkeneminen
• Vaikeus keskittyä tai oppia uutta
• Matemaattisten taitojen heikentyminen (käteisellä maksaminen on hidasta ja vaikeaa)
• Mielialanvaihtelut (masennus, stressi, apatia)
• Arkisten asioiden suorittamisen hidastuminen

Lievän Alzheimerin taudin oireet

Alzheimerin taudin lievässä vaiheessa aiemmat oireet voimistuvat. Myös sairastunut itse huomaa selkeän muutoksen muistin toiminnassa. Yksin asuminen lievän vaiheen aikana onnistuu, mikäli sairastunut saa jatkuvaa apua. Tutut reitit ja paikat unohtuvat, mikä johtaa helposti eksymisiin ja harhailuihin.

Sairastuneen raha-asioiden hoitaminen vaikeutuu huomattavasti, jolloin esimerkiksi arkinen kaupassa käyntikään ei suju enää normaaliin tapaan. Usein potilas unohtaa myös, milloin on viimeksi syönyt tai muistaa, että on syönyt vasta hetki sitten, vaikka näin ei olisikaan. Tämän vuoksi sairastuneen toimintakyvyn tukeminen on tärkeää.

Sosiaaliset tilanteet voivat aiheuttaa sairastuneelle ahdistusta, sillä hän on hyvin tietoinen unohtelusta ja kohtaamistaan muutoksista. Lievässä vaiheessa osalla potilaista esiintyy myös hallusinaatioita.

Lievän vaiheen oireiden yhteenveto:

• Unohtelun voimistuminen
• Kirjoittamisen ja lukemisen ymmärtämisen vaikeutuminen
• Unen laadun heikkeneminen (herääminen kesken unien ja unirytmin muutos)
• Harhailu ja eksyminen
• Ahdistus
• Hallusinaatiot

Keskivaikean Alzheimerin taudin oireet

Keskivaikeassa Alzheimerin taudin vaiheessa nykyhetki on hämärtynyt. Sairastunut saattaa elää menneissä tapahtumissa aina lapsuuteensa saakka. Itsestään huolehtiminen ei todennäköisesti enää onnistu ja tavarat ovat jatkuvasti kadoksissa. Sairastunut tarvitsee jatkuvasti apua perusasioissa, kuten ruoanlaitossa, syömisessä, pukeutumisessa ja peseytymisessä. Ainoastaan jatkuvan hoidon myötä potilas voi asua kotona. Usein vastuun potilaan hoidosta ottaakin omaishoitaja.

Myös puheen tuottaminen alkaa hidastua, minkä seurauksena sairastunut vetäytyy entisestään. Myös fyysinen hidastuminen alkaa näkyä. Sairastunut ei enää tunnista läheisiään jokaisella kohtaamisella, mikä voi tuntua hyvin raskaalta. Hallusinaatiot voimistuvat ja aiheuttavat monessa potilaassa ahdistusta ja pelkoa.

Keskivaikean vaiheen oireiden yhteenveto:

• Perheenjäsenten ja itsensä tunnistamisen vaikeutuminen
• Itsestään huolehtimisen vaikeutuminen (syöminen, pukeutuminen ja hygieniasta huolehtiminen)
• Puheen tuottamisen vaikeutuminen
• Hallusinaatioiden voimistuminen
• Pelko ja ahdistus
• Mahdolliset persoonallisuuden muutokset
• Luku- ja kirjoitustaidon menettäminen

Vaikean Alzheimerin taudin oireet

Vaikeassa vaiheessa sairastunut elää yleensä kokonaan menneisyydessä, useimmiten lapsuudessa. Hän ei kykene enää tunnistamaan edes omaisiaan jokaisella kohtaamisella.

Vaikeassa Alzheimerin taudin vaiheessa arvaamattomat käytöshäiriöt lisääntyvät. Puheen tuottaminen vaikeutuu entisestään ja osa potilaista lakkaa lopulta puhumasta kokonaan. Fyysinen toimintakyky heikkenee, ja liikkumisesta saattaa tulla mahdotonta, jos apua ei ole saatavilla.

Vaikeassa vaiheessa Alzheimerin tautiin sairastunut ei yleensä enää tiedosta, missä hän milläkin hetkellä on. Hän ei välttämättä edes tunnista itseään. Tällainen mielentila aiheuttaa luonnollisesti hämmennystä, joka puolestaan saattaa johtaa levottomaan ja joskus aggressiiviseenkin käytökseen. Itsensä unohtamisen myötä sairastuneen persoonallisuus saattaa muuttua dramaattisesti.

Vaikean vaiheen oireiden yhteenveto:

• Vaikeus tuottaa puhetta tai puheen sisällön sekavuus
• Seksuaaliset käytöshäiriöt (toisten ihmisten luvaton koskettelu ja ahdistelu sekä törkeä kielenkäyttö)
• Virtsa- ja ulostevaivat (pidätysongelmat, ulosteen levittäminen ja sotkeminen)
• Ajan- ja paikantajun menettäminen
• Levoton käytös (huutaminen, raivoaminen, itkeminen, rivo kielenkäyttö ja levoton kuljeskelu)
• Menneisyydessä eläminen (henkilö voi esimerkiksi luulla olevansa taas lapsi)
• Itsekäs ja aggressiivinen käyttäytyminen
• Vaikeus liikkua itsenäisesti
• Omaisten unohtaminen
• Persoonallisuuden muutos

Alzheimer-oireet ovat yksilöllisiä

Alzheimer-oireet eivät kuitenkaan ole samanlaisia jokaisella potilaalla. Toiset voivat pysyä hyvän tuulisina elämänsä loppuun saakka oireiden lisääntymisestä huolimatta. Huomattavasti vanhemmalla iällä sairastuneet kärsivät ensisijaisesti ainoastaan muistin menettämisestä, eikä tauti ehdi välttämättä edes edetä vaikeampiin vaiheisiin.

Alzheimerin taudin kesto vaihtelee aina kahdesta vuodesta kahteenkymmeneen vuoteen. Alzheimerin taudin keskimääräinen kesto on kuitenkin noin 12 vuotta. Taudin etenemistä on turhaa murehtia etukäteen. Siihen on kuitenkin hyvä varautua, vaikka tauti ei koskaan etenisikään vaikealle tasolle.

Alzheimerin taudin perinnöllisyys

Sukulaisen sairastuessa Alzheimerin tautiin, herää monella ajatus siitä, onko Alzheimerin tauti perinnöllinen. Toistaiseksi lääketiede ei ole pystynyt selvittämään syytä Alzheimerin taudin puhkeamiselle. Tiedetään, että tauti aiheuttaa amyloidiproteiinin kertymistä aivoihin, joka rappeuttaa muistijärjestelmän ja johtaa dementiaan.

Alzheimerin taudin perinnöllisyys on hyvin epätodennäköistä, mutta mahdollista. Potilaista vain noin 0,5–1 prosentin on todettu sairastavan taudin perinnöllistä muotoa. Alzheimerin taudin perinnöllisyyden taustalla on kolme eri geenivirhettä, jotka esiintyessään aiheuttavat sairastumisen usein jo hieman nuoremmalla iällä, jopa alle 50-vuotiaana. Tällaisia geenimutaatioita tunnetaan kolmessa eri geenissä: kromosomissa 21 olevassa Amyloidin prekursoriproteiinia (APP) koodaavassa geenissä, kromosomin 14 Preseniliini 1 (PS 1) -geenissä ja kromosomin 1 Preseniliini 2 (PS 2) -geenissä. Kunkin geenin osalta tunnetaan useita eri mutaatioita.

Elämä Alzheimerin taudin oireiden kanssa

Pitkälle edenneessä Alzheimerin taudissa ihminen elää voimakkaasti hetkessä, joten siihen kannattaa panostaa. On tärkeää kohdata sairastunut empatialla, ymmärryksellä ja kärsivällisyydellä. Vaikka muisti ei olekaan enää entisellään, sairastuneen tunteet pysyvät ja voivat vaihdella rajustikin sairauden aikana. Tällöin kiireetön ja aidosti välittävä hoiva on ensisijaisen tärkeää.

Alzheimer-oireet voivat tarkoittaa levottomuutta, ärtyneisyyttä ja jopa aggressiivista käyttäytymistä. On ensiarvoisen tärkeää, että sairastunut saa empaattista ja ymmärtäväistä hoivaa ja apua.

Mikäli sairastuneen kotona käy säännöllisesti hoitaja, on hyvin tärkeää, että hoitaja on joka kerta sama. Näin hoitaja muodostuu hoidettavalle tutuksi ystäväksi, mikä parantaa luottamusta ja tekee hoitokäynneistä mukavampia. Lisäksi hoidettavan kuntoa ja sen kehitystä voidaan tarkkailla huomattavasti luotettavammin, jos hoitaja on aina sama.

Tuttu ja turvallinen hoitaja voi myös läsnäolollaan luoda selkeitä rutiineja muistisairaan elämään. Rutiinit ovat yksi keskeisimmistä asioista sairauden hallitsemisessa.

Alzheimerin taudin hoidossa keskeisin tehtävämme on sairastuneen hyvinvoinnista huolehtiminen, sairauden hidastaminen, elämänlaadun parantaminen sekä toimintakyvyn ylläpitäminen. Kotona asumisen mahdollistaminen tukee muistisairaan tuttujen rutiinien ylläpitämistä, mikä puolestaan vähentää sairauteen kuuluvaa turvattomuuden tunnetta.

On erittäin tärkeää, että elämä sairauden kanssa on arvokasta, mielekästä ja täynnä virikkeellistä toimintaa. Elämästä pitää nauttia oli tilanne mikä hyvänsä. Arvokkuus ja elämänlaatu on tärkeää säilyttää Alzheimerin taudista huolimatta.

Me autamme läheistäsi elämään mahdollisimman viihtyisää ja arvokasta elämää niin kauan, kun se on suinkin mahdollista.

Jos aiemmin listatut Alzheimer-oireet alkavat näkyä seniorin toiminnassa, on syytä hakeutua nopeasti lääkärille ja muistitesteihin, sillä varhainen diagnoosi on tärkeää sairauden kulun kannalta. Näin pystytään järjestämään oikea lääkehoito ja kuntoutus riittävän varhaisessa vaiheessa, eli silloin, kun Alzheimer-oireet eivät vielä hallitse potilaan elämää.

Kuntouttaminen on paras aloittaa mahdollisimman kokonaisvaltaisesti huomioiden seniorin ravitsemus, liikunta, seuranpito ja lääkehoito.

Kuntoutumista edistävät esimerkiksi erilaiset kulttuuri- ja liikuntaharrastukset, sosiaaliset suhteet, apuvälineiden ja teknologian käyttö. Myös lääkehoidolla on keskeinen merkitys kuntoutumisessa. Lääkehoidolla ei voida parantaa sairautta, mutta sen avulla Alzheimerin taudin etenemistä voidaan hidastaa merkittävästi. Lääkehoito ylläpitää sairastuneen toimintakykyä ja parantaa keskittymiskykyä. Toisinaan myös mielialalääkkeet ja psykoosilääkkeet ovat osa hoitoa, sillä niillä voidaan merkittävästi vähentää tautiin liittyviä käytöshäiriöitä ja masennusta.

Lääkehoidon rinnalla myös lääkkeettömällä hoidolla on Alzheimerin taudin hoidossa suuri merkitys. Muistisairaskin voi haluta elämäänsä uusia kokemuksia. Vaikka elämäntarinasta ei löytyisi viitteitä vaikkapa lemmikkieläimistä, koiran tai kissan silittäminen voi muistisairaalle olla rauhoittava kokemus. Hän voi nauttia tanssimisesta, vaikkei olisi sitä aiemmin elämässään tehnyt. On siis tärkeää tehdä sairastuneen jokaisesta päivästä merkittävä, vaikka kokemukset unohtuisivatkin nopeasti.

Ota meihin rohkeasti yhteyttä, niin autamme sinua.

Mikäli Alzheimerin tauti tai jokin toinen muistisairaus koskettaa sinua tai läheisiäsi tai sinulle heräsi mitä tahansa kysyttävää Alzheimerin taudin oireista tai Alzheimerin taudin kuntoutuksesta, vastaamme mielellämme kaikkiin kysymyksiin.

Yleistä tietoa hoivapalveluistamme löydät täältä. Voit lukea lisätietoa muistisairauksista esimerkiksi Muistiliiton sivuilta.

Asiakaspalvelu:
010 324 9000
info@suomenseniorihoiva.fi

Lue lisää aiheesta:

Palaa takaisin tietopankkiin:

Tietopankki

Palaa takaisin yleiskategoriaan:

Muistisairaudet

Jaa julkaisu ystävillesi ja tutuillesi alla olevista sosiaalisen median -painikkeista.