Dementia ja dementian oireet

Jaa artikkeli

Kopioi Facebook X LinkedIn Threads

Dementiasta johtuvat muistihäiriöt ja kognitiiviset oireet ovat yleisiä ikääntyneillä ja yleistyvät vuosi vuodelta.

Dementia on hyvin yleinen muistisairaus ja oireyhtymä, josta kärsii noin 35 prosenttia yli 90-vuotiaista suomalaisista. Monet neurologiset sairaudet, myrkytykset, lääkkeet tai ravitsemusaineiden puutostilat voivat aiheuttaa dementiaoireita ja muistin heikkenemistä.

Dementia ei siis ole varsinainen sairaus, vaan oireyhtymä. Dementiasta kärsivä ei välttämättä kykene itsenäisesti selviytymään arjestaan ja tarvitsee perheen tuen lisäksi useimmiten ulkopuolista apua.

Dementia voi olla ohimenevä, etenevä tai pysyvä kognitiivinen häiriötila, jonka myötä henkilön muisti, ajattelu ja muut älylliset toiminnot ovat merkittävästi heikentyneet. Tämä vaikuttaa henkilön kykyyn selviytyä itsenäisesti arjesta, työelämästä ja sosiaalisista tilanteista.

Korkea ikä on dementian ja muistisairauksien suurin riskitekijä Suomessa. Dementian ensioireet ilmaantuvat yleensä yli 60-vuotiaille ja kehittyvät progressiivisesti ikääntyessä. Yli 90-vuotiaista suomalaisista noin 35 prosenttia kärsii jonkinasteisesta dementiasta. Dementiaa aiheuttavat lisäksi monet neurologiset sairaudet, lääkeaineiden sivuvaikutukset, myrkytykset tai vitamiinien ja kivennäisaineiden puutostilat.

Miten muisti toimii ja miten se muuttuu ikääntyessä

Ennen kuin käsittelemme dementiaa, Alzheimerin tautia ja niiden oireita, on tärkeää ymmärtää, miten muisti normaalisti toimii ja miten se luonnollisesti muuttuu ikääntymisen myötä. Tämä tieto auttaa erottamaan normaalin ikääntymisen huolestuttavista muistioireista ja kognitiivisista muutoksista.

Muistin eri osa-alueet

Lyhytkestoinen muisti säilyttää tietoa muutamasta sekunnista muutamaan minuuttiin. Se on kuin väliaikainen säilytystila, jossa pidämme esimerkiksi juuri kuulemaamme puhelinnumeroa tai keskustelun aikana esiin tulleita asioita.

Työmuisti on aktiivinen muistin osa-alue, jossa käsittelemme ja käytämme tietoa päivittäisissä toiminnoissa. Se auttaa meitä esimerkiksi seuraamaan keskustelun lankaa, laskemaan päässä tai muistamaan, mitä olimme tekemässä.

Pitkäkestoinen muisti säilyttää tietoa pitkiä aikoja, jopa koko elämän ajan. Se sisältää muistomme menneisyydestä, opitut taidot ja tiedot maailmasta.

Normaali muistin muutos ikääntyessä

Ikääntyminen tuo mukanaan luonnollisia muutoksia muistin ja kognitiivisten toimintojen tehokkuuteen. Nämä normaalit ikääntymisen muutokset ovat tavallisia eivätkä tarkoita muistisairautta tai dementiaa:

• Nimien ja sanojen mieleen palauttaminen hidastuu
• Tiedonkäsittely ja uuden oppiminen vaatii enemmän aikaa
• Keskittyminen voi olla haastavampaa häiriötekijöiden läsnä ollessa
• Monimutkaisten tehtävien suorittaminen voi vaatia enemmän ponnistelua
• Yksityiskohtien muistaminen voi olla vaikeampaa

Nämä muutokset eivät kuitenkaan estä itsenäistä selviytymistä arjessa eivätkä vaikuta merkittävästi sosiaalisiin taitoihin tai kykyyn huolehtia itsestä.

Ohimenevä dementia

Tilapäistä ja hoidettavissa olevaa dementiaa eli pseudodementiaa voivat aiheuttaa muun muassa vitamiinien ja kivennäisaineiden puutostilat, kuten jodin, foolihapon, niasiinin tai B12-vitamiinin vajaus, vakava masennus sekä munuaisten tai maksan vajaatoiminta ja metaboliset häiriöt.

Tällöin kyseessä on hetkellinen älyllisen toiminnan heikkeneminen, joka voidaan korjata asianmukaisella lääkityksellä. Näin ollen dementia ei ole pysyvää.

Iäkkäiden ihmisten keskuudessa tavataan myös pseudodementiaa, jonka syynä on vakava masennus. Pseudodementiaa voidaan hoitaa masennuslääkityksellä. Joskus masennusoireiden taustalla on kuitenkin alkava dementia.

Sekamuotoinen dementia – Aliarvioitu ja yleinen dementiamuoto

Sekamuotoinen dementia on huomattavasti yleisempi kuin aiemmin on luultu, ja se kattaa arviolta 30-50 prosenttia kaikista dementioista Suomessa. Kyseessä on tilanne, jossa henkilöllä on samanaikaisesti useampi dementiaa aiheuttava sairaus, tyypillisimmin Alzheimerin tauti yhdistettynä verisuoniperäiseen dementiaan. Sekamuotoinen dementia on pitkään ollut aliarvioitu ongelma, koska diagnosointi on keskittynyt etsimään yhtä pääasiallista syytä muistioireille.

Laajassa väestöpohjaisessa tutkimuksessa löydettiin viitteitä useammasta dementoivasta sairaudesta aivoissa samanaikaisesti jopa 80 prosentilla tutkituista. Tämä osoittaa, että puhtaasti yhteen sairauteen perustuvat dementiat ovat todennäköisesti harvinaisempia kuin aiemmin ajateltiin. Sekamuotoinen dementia selittää myös, miksi monet dementiapotilaat eivät vastaa odotetusti pelkästään Alzheimerin taudin hoitoon.

Tyypilliset sairausyhdistelmät

Yleisimmät sekamuotoisen dementian yhdistelmät ovat:

• Alzheimerin tauti + vaskulaarinen dementia – Yleisin yhdistelmä, jossa amyloidiplakkien kertyminen yhdistyy aivoverenkiertohäiriöihin
• Alzheimerin tauti + Lewyn kappale -tauti – Aiheuttaa sekä muistioireita että Parkinsonin taudin kaltaisia motorisia oireita
• Vaskulaarinen dementia + frontotemporaalinen dementia – Yhdistää aivoverenkiertohäiriöt ja persoonallisuuden muutokset
• Useamman sairauden yhdistelmä – Erityisesti iäkkäillä potilailla voi esiintyä kolmen tai useamman dementoivan sairauden yhdistelmä

Oireiden kirjo ja tunnistaminen

Sekamuotoisen dementian oirekuva on usein monimuotoinen ja vaihteleva, mikä tekee diagnosoinnista haastavaa. Tyypillisiä piirteitä ovat:

• Vaihteleva oireiden eteneminen – Toisinaan nopea heikkeneminen, toisinaan pitkiä tasaisia jaksoja
• Sekaiset kognitiiviset profiilit – Muisti voi olla suhteellisen säilynyt, mutta toiminnanohjaus ja kielellinen kyky heikentyneet
• Motoristen ja kognitiivisten oireiden yhdistyminen – Liikkumisen vaikeudet yhdistyvät muistioireisiin
• Voimakkaat mielialavaihtelut – Masennuksen, ahdistuksen ja aggressiivisuuden vuorottelu
• Hallusinaatioiden ja harhaluulojen kirjo – Sekä visuaaliset että auditiiviset häiriöt

Diagnosoinnin erityishaasteet

Sekamuotoisen dementian tunnistaminen vaatii erityistä asiantuntemusta, koska:

• Oireet voivat peittää toisensa – Yhden sairauden oireet voivat naamioida toisen sairauden merkkejä
• Perinteiset testit eivät riitä – Tarvitaan laaja-alaisia neuropsykologisia tutkimuksia ja aivojen kuvantamista
• Biomarkkerit ovat monimutkaisia – Useamman sairauden biomarkkerit voivat esiintyä samanaikaisesti
• Oireiden ajallinen vaihtelu – Tila voi vaihdella päivittäin tai viikoittain merkittävästi

Hoitostrategiat sekamuotoisessa dementiassa

Sekamuotoisen dementian hoito vaatii yksilöllistä ja monialaista lähestymistapaa:

• Yhdistelmälääkehoito – Saattaa vaatia useamman muistilääkkeen käyttöä samanaikaisesti
• Verisuoniriskien hallinta – Verenpaineen, kolesterolin ja diabeteksen tehokas hoito
• Motoristen oireiden huomiointi – Fysioterapia ja liikuntakuntoutus korostuvat
• Moniammatillinen kuntoutus – Tarvitaan neurologi, geriatri, neuropsykologi ja kuntoutustiimi
• Oireiden mukaan räätälöity hoito – Hoitosuunnitelma mukautetaan vallitsevien oireiden mukaan

Sekamuotoisen dementian varhainen tunnistaminen on erityisen tärkeää, koska oikea hoito voi merkittävästi hidastaa sairauden etenemistä ja parantaa elämänlaatua. Jos läheisesi oireet vaikuttavat monimuotoisilta tai eivät sovi yhteen perinteisen dementiamuodon kanssa, keskustele lääkärin kanssa mahdollisuudesta laaja-alaisempiin tutkimuksiin.

Lopulliseen dementiaan johtavat neurologiset sairaudet – Yleisimmät syyt ja tyypit

Alzheimerin tauti

Tyypillisin dementoiva keskushermoston sairaus on Alzheimerin tauti, joka aiheuttaa 65–75 prosenttia etenevistä ja lopullisista dementioista. Alzheimerin tauti on asteittain etenevä muistisairaus, joka luokitellaan neljään eri vaiheeseen: varhainen, lievä, keskivaikea ja vaikea. Mitä vanhemmalla iällä sairastuminen tapahtuu, sitä epätodennäköisemmin sairaus ehtii etenemään lopputilaan, eli dementiaan, ennen luonnollista kuolemaa.

Vaskulaarinen dementia

Vaskulaarinen dementia on aivoverenkiertohäiriön aiheuttama muistisairaus. Se on Alzheimerin taudin jälkeen toisiksi yleisin dementiaan johtava neurologinen sairaus. Vaskulaarinen dementia kattaa noin 20–30 prosenttia dementiatapauksista. Vaskulaarista dementiaa voi esiintyä yhtä aikaa Alzheimerin taudin kanssa, jolloin puhutaan aiemminkin mainitusta sekamuotoisesta dementiasta.

Lewyn kappale -tauti

Kolmanneksi yleisin dementiaan johtava neurologinen sairaus on Lewyn kappale -tauti. Esiintyvyys on noin viiden prosentin luokkaa yli 75-vuotiaiden keskuudessa. Tyypillisin oire on kognitiivisten taitojen heikkeneminen, joka näkyy tyypillisesti muisti- ja tarkkaavaisuushäiriöinä. Lisäksi visuaalinen hahmottamiskyky heikkenee ja potilas kärsii usein hallusinaatioista.

Neurologisten muutosten lisäksi myös motoriset taidot rappeutuvat. Lewyn kappale -taudissa esiintyy myös Parkinsonin taudin kaltaisia oireita johtuen aivojen hermosolujen rappeutumisesta.

Frontotemporaalinen dementia

Frontotemporaalinen dementia eli otsa-ohimolohkorappeuma tai otsalohkodementiaksi voidaan lukea noin 5–20 prosenttia dementioista. Se on yleisin työikäisten dementoiva muistisairaus. Sairaus alkaa yleensä persoonallisuuden muutoksina, mielialaoireina tai vaikeina psykooseina, eikä alkuvaiheeseen liity välttämättä tyypillisiä muistisairauden oireita. Sairauden on todettu olevan perinnöllinen noin 50 prosenttia tapauksista.

Parkinsonin tauti

Parkinsonin tauti on dementiaan johtava parantumaton sairaus, jonka oireisiin kuuluu tyypillisesti lepovapina, lihasjäykkyys, liikkeiden hidastuminen sekä rajoittunut kävely. Oireet johtuvat aivojen mustatumakkeen dopamiinia tuottavien hermosolujen rappeutumisesta. Siihen liittyy Lewyn kappaleiksi nimettyjen proteiinirakenteiden kiinnittyminen hermosoluihin. Yleisin ensioire on vuosia kestänyt ummetus sekä hajuaistin katoaminen. Parkinsonin tautia sairastavilla on noin 2–6 kertainen dementiariski.

Creutzfeldt-Jakobin tauti

Creutzfeldt-Jakobin tauti on parantumaton aivorappeumasairaus, jonka tärkeimpiin oireisiin kuuluvat dementia, muutokset persoonallisuudessa, lihasten nykiminen, muistinmenetys, hallusinaatiot sekä puheen tuottamisen vaikeutuminen. Tauti on äärimmäisen harvinainen ja sitä tavataan noin yhdellä henkilöllä miljoonasta.

Muita dementiaan johtavia sairauksia ja tiloja voivat olla:

• Aivonestekierronhäiriöt
• Aivoinfarktit
• Päähän kohdistuneet vammat
• Alkoholismi
• Krooninen altistuminen liuottimille
• Aivokasvaimet
• HIV
• Krooninen väsymysoireyhtymä
• Kuppa

Dementian syyt

Dementian on arveltu aiheutuvan elimistön luonnollisesta puolustusmekanismista, jossa aivosolut suojautuvat viruksia vastaan. Aivosolu ikään kuin sammuttaa itsensä pysäyttääkseen viruksen levittäytymisen muualle kehoon. Kun aivosolut pysyvät sammuneina liian pitkään, niiden toiminta loppuu ennen pitkää kokonaan. Kaikkien dementiatyyppien on alusta alkaen epäilty liittyvän verisuonten toimintaan.

Dementian oireet

Dementia on oireyhtymä, johon kuuluu useita kognitiivisen ja älyllisen toiminnan häiriöitä. Yleensä läheiset ovat ensimmäisiä, jotka huomaavat oireet. Sairastunut itse ei niitä välttämättä tunnista.

Listasimme yleisimmät oireet, joita dementia aiheuttaa.

Puheen tuottamisen ja ymmärtämisen vaikeutuminen – Afasia dementiassa

Muistihäiriön lisäksi dementia voi aiheuttaa merkittävää puheen köyhtymistä eli afasiaa, joka ilmenee sanojen unohtamisena, sanavaraston supistumisena ja heikentynyttä puheen ymmärtämisenä. Kun sanojen merkitykset ja käsitteet eivät muistu mieleen, tulee lauseiden rakentamisesta, asiayhteyksien ymmärtämisestä ja kommunikaatiosta vaikeaa. Afasia vaikuttaa oleellisesti sairastuneen kykyyn ilmaista ajatuksiaan ja osallistua sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Motoristen taitojen heikkeneminen – Apraksia dementiassa

Dementiassa motoriset taidot ja liikehallinta tavallisesti heikkenevät progressiivisesti. Tätä motorista häiriötä kutsutaan apraksiaksi. Tahdonalaisten ja koordinoitujen liikkeiden suorittaminen on sairastuneelle henkilölle haasteellista, mikä vaikuttaa oleellisesti kykyyn ilmaista itseään elekielellä ja kehonkielellä. Arjen perusaskareet kuten pukeutuminen, syöminen ja henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen voivat muuttua mahdottomiksi suorittaa itsenäisesti.

Kasvojen tunnistamisen vaikeudet – Prosopagnosia dementiassa

Dementiaan kuuluvat laaja-alaiset visuaaliset tunnistamishäiriöt, jotka hankaloittavat tuttujenkin kasvojen tunnistamista ja muistamista. Tämä prosopagnosia eli kasvojen tunnistamiskyvyn heikkeneminen voi edetä niin pitkälle, että sairastunut ei tunnista omia lapsiaan, puolisoaan tai itseään peilistä. Kasvomuistin menetys voi olla etenkin läheisille emotionaalisesti hyvin raskasta ja aiheuttaa syvää surua perheen keskuudessa.

Oppimiskyvyn heikkeneminen ja muistin ongelmat dementiassa

Dementiaa aiheuttavat kognitiiviset muutokset vaikeuttavat tyypillisesti myös uuden tiedon oppimista, muistiin tallentamista ja asioiden mieleen palauttamista. Lyhytkestoinen muisti heikkenee merkittävästi, mikä tekee uusien rutiinien omaksumisesta ja teknologian käytöstä haastavaa. On tärkeää huomata, että muistihäiriöt eivät kuitenkaan yksinään ole merkki siitä, että henkilö kärsisi dementiasta. Esimerkiksi nimi- ja tilamuisti heikkenee luonnollisesti ikääntymisen myötä ilman taustalla olevaa neurodegeneratiivista muistisairautta.

Laskutaidon heikkeneminen ja numerokyvyn ongelmat dementiassa

Älyllisten toimintojen ja kognitiivisten kykyjen heikkeneminen kuuluu oleellisesti dementiaan, mikä vaikuttaa merkittävästi myös numerokäsitykseen ja laskutaitoon. Yksinkertaiset ja aiemmin helpotkaan laskutoimitukset kuten yhteen- ja vähennyslasku eivät enää onnistu. Dementia tekee esimerkiksi käteisellä maksamisesta, vaihtorahojen laskemisesta ja taloudenhallinnasta hidasta ja vaikeaa. Rahankäsittely ja budjettien hallinta muuttuvat mahdottomiksi, mikä lisää taloudellisten ongelmien riskiä.

Eksyminen ja suunnistamisen vaikeudet dementiassa

Spatiaalinen hahmotuskyky ja ympäristön tunnistaminen heikkenevät merkittävästi, mikä johtaa tyypillisesti eksymisiin, harhailuun ja turvallisuusriskeihin. Dementiaa sairastava voi unohtaa kesken matkan, minne on menossa ja mistä on tulossa, eikä löydä takaisin kotiin. Tututkin ympäristöt voivat tuntua vierailta, ja henkilö saattaa eksyä jopa oman kotinsa sisällä. GPS-paikannuslaitteet ja tunnistusrannekkeet voivat auttaa eksymistilanteiden ehkäisemisessä.

Mielialan vaihtelut ja käyttäytymisen muutokset dementiassa

Mielialan ja tunnetilojen vaihtelut sekä käyttäytymisen muutokset kuuluvat olennaisena osana dementian neuropsykiatriseen oirekuvaan. Mielialavaihteluihin voi sisältyä syvää masennuksen ja apatian tuntemusta, äkillisiä aggressiivisia purkauksia sekä levottomuutta. Mieliala saattaa vaihtua yllättävän nopeasti ja rajusti muutamassa minuutissa surullisesta iloiseen tai rauhallisesta aggressiiviseen. Nämä käyttäytymisen muutokset voivat olla erityisen haastavia läheisille ja hoitajille, jotka tarvitsevat tukea ja ohjausta tilanteen hallinnassa.

Toistuva käyttäytyminen ja perseveraatio dementiassa

Dementia aiheuttaa usein pakonomaista asioiden toistoa ja perseveraatiota. Sairastunut henkilö voi esimerkiksi esittää saman kysymyksen kymmeniä kertoja päivässä tai toistaa tiettyä toimenpidettä loputtomasti. Koska henkilön lyhytkestoinen muisti on rappeutunut, hän ei muista saaneensa vastausta kysymykseensä tai suorittaneensa toimenpiteen. Sairastunut ei välttämättä muista edes perusasioita kuten ikäänsä, olinpaikkaansa tai syytä nykyiseen tilanteeseen. Tämä toistuva käyttäytyminen voi olla kuluttavaa läheisille ja vaatii kärsivällisyyttä sekä ymmärrystä.

Pelkotilat ja ahdistuneisuus dementiassa

Pelkotilat ja ahdistuneisuus johtuvat tyypillisesti siitä, että sairastunut henkilö ei muista missä, miksi ja kuka hän on. Identiteetin ja ympäristön tunteen menetys aiheuttaa syvää eksistentiaalista ahdistusta. Dementiaa sairastava ei välttämättä ymmärrä, miksi hän on esimerkiksi hoitolaitoksessa ja keitä hoitajat ovat, mikä voi tuntua uhkaavalta ja pelottavalta. Tämä saattaa aiheuttaa defensiivistä, aggressiivista tai vetäytyvää käytöstä hoitavaa henkilöstöä kohtaan. Rauhallinen lähestymistapa ja tuttujen esineiden läsnäolo voivat auttaa pelkotilojen lievittämisessä.

Hallusinaatiot ja harhaluulot dementiassa

Vaikeimpiin dementiaoireisiin kuuluvat usein myös visuaaliset ja auditiiviset hallusinaatiot sekä harhaluulot. Hallusinaatioista kärsivä saattaa kertoa nähneensä tai kuulleensa edesmenneitä läheisiä, muita henkimaailman olentoja tai kokea läsnä olevan henkilöitä, joita todellisuudessa ei ole paikalla. Harhaluulot voivat liittyä esimerkiksi varkauksen tai vahingoittamisen pelkoon. Nämä psykoottiset oireet voivat olla joskus hyvinkin pelottavia ja ahdistavia, mikä aiheuttaa sairastuneessa merkittävää kärsimystä ja levottomuutta. Lääkehoidolla ja ympäristön rauhoittamisella voidaan usein lievittää näitä oireita.

Lisäksi dementian aiheuttamat muistihäiriöt voivat saada potilaan elämään menneisyyden tapahtumissa, useimmiten lapsuuden muistoissa ja kokemuksissa. Silloin sairastunut voi joka aamu aidosti kuvitella olevansa matkalla kouluun, vaikka hän olisi laitoshoidossa tai muistisairaiden hoitokodissa. Tämä vaatii omaisilta ja hoitajilta empaattista, kärsivällistä ja ennen kaikkea eettistä hoitokykyä sekä ymmärrystä muistisairauden luonteesta.

Käytöshäiriöt

Dementian oireyhtymään voivat kuulua myös käytöshäiriöt ja muutokset persoonallisuudessa, kuten törkeä kielenkäyttö, sopimaton koskettelu sekä ahdistelu. Käytöshäiriöiden aikana on tärkeää muistaa, että niiden taustalla on muistisairaus ja aivotoiminnan häiriöt, ei ihminen itse. Nämä oireet ovat osa dementian neuropsykiatrisia oireita.

Levottomuus

Dementiaa aiheuttavat muistihäiriöt, hallusinaatiot, todellisuudentajun heikkeneminen ja läheisten unohtaminen voivat luonnollisesti aiheuttaa levotonta käytöstä ja agitaatiota. Levottomuus voi ilmetä vaelteluna, huutamisena tai jatkuvana liikkeellä olona, mikä on tyypillistä erityisesti Alzheimerin taudin edetessä.

Unettomuus

Muutokset unenlaadussa ja unirytmissä ovat hyvin tyypillisiä dementiassa ja muistisairauksissa. Sairastunut voi herätä keskellä yötä, kokea nukahtamisvaikeuksia tai kääntyä vuorokauden rytmi päälaelleen. Unettomuus voi pahentaa muita dementian oireita ja vaikuttaa negatiivisesti potilaan ja omaisten elämänlaatuun.

Dementian ensioireet ja varhaisten varoitusmerkkien tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen on ensiarvoisen tärkeää tehokkaan hoidon ja kuntoutuksen aloittamiseksi. Monet ihmiset kuitenkin epäröivät hakeutua tutkimuksiin, koska eivät osaa erottaa normaaleja ikääntymisen muutoksia todellisista huolen aiheista. Alla esitämme konkreettisia ensioireita ja varoitusmerkkejä, jotka voivat viitata alkavaan dementiaan.

Ensioireet kotona ja arjessa

Dementian ensioireet näkyvät usein ensimmäisenä tutuissa, päivittäisissä toiminnoissa:

• Ruoanlaitto muuttuu haastavaksi – Tuttujen reseptien unohtaminen, ainesten jättäminen ostamatta tai kaasuhella jää päälle
• Lääkkeiden ottaminen häiriintyy – Lääkkeet otetaan useaan kertaan tai jätetään kokonaan ottamatta
• Kodinhoito rapistuu – Siivous jää tekemättä, roskat kasaantuvat tai henkilökohtainen hygienia heikkenee
• Laskujen maksaminen viivästyy – Sähkö- tai puhelinlaskut jäävät maksamatta, vaikka rahaa olisi riittävästi
• Tuttujen esineiden käyttö vaikeutuu – Kaukosäätimen, mikroaaltouunin tai puhelimen käyttö tuottaa yllättäviä vaikeuksia
• Kodin järjestys häiriintyy – Tavarat laitetaan vääriin paikkoihin, kuten avaimet jääkaappiin tai lääkkeet kenkäkaappiin

Ensioireet sosiaalisissa tilanteissa

Sosiaalinen käyttäytyminen ja vuorovaikutus muuttuvat usein varhaisessa vaiheessa:

• Keskustelujen seuraaminen vaikeutuu – Henkilö unohtaa, mistä puhuttiin tai toistaa samoja asioita
• Nimien muistaminen hankaloituu – Tuttujen ihmisten nimet eivät tule mieleen, vaikka kasvot tunnetaan
• Sosiaalinen vetäytyminen – Henkilö alkaa vältellä ystäviä, harrastuksia tai perhetapaamisia
• Käyttäytyminen muuttuu – Aiemmin kohtelias henkilö voi käyttäytyä sopimattomasti tai sanoa loukkaavia asioita
• Mielialan vaihtelut lisääntyvät – Äkillinen itkuisuus, ärtymys tai ahdistuneisuus tuttujen ihmisten seurassa

Ensioireet liikkumisessa ja suunnistamisessa

Paikkamuisti ja suunnistuskyky heikkenevät usein varhaisessa vaiheessa:

• Eksyminen tutuilla reiteillä – Henkilö eksyy matkalla kauppaan, ystävän luokse tai muuhun tuttuun paikkaan
• Auton pysäköinti vaikeutuu – Auton löytäminen parkkipaikalta tai pysäköinti tuttuun paikkaan tuottaa vaikeuksia
• Oman kodin sisällä eksyminen – WC:n tai makuuhuoneen löytäminen omasta kodista voi olla vaikeaa
• Ajan ja paikan tajun hämärtyminen – Henkilö ei muista, mikä päivä tai vuodenaika on

Tarkistuslista huolenaiheiden arvioimiseksi

Käy läpi alla oleva tarkistuslista ja merkitse, kuinka monta kohtaa pätee sinuun tai lähiseesi. Jos 3 tai useampi kohta pätee ja oireet ovat jatkuneet yli kuukauden ajan, on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin.

Dementian varoitusmerkkien tarkistuslista

• Muistiongelmat häiritsevät päivittäistä elämää – Tärkeät asiat unohtuvat toistuvasti
• Suunnitteleminen ja ongelmanratkaisu vaikeutuvat – Tutut tehtävät tuntuvat ylivoimaisilta
• Tutut tehtävät kotona tai töissä tuottavat vaikeuksia – Aiemmin helpot asiat vaativat paljon ponnistelua
• Ajan ja paikan tajussa on hämmennystä – Päivämäärät, vuodenajat tai paikka unohtuvat
• Visuaalisten kuvien ymmärtäminen vaikeutuu – Lukeminen, värien erottaminen tai etäisyyksien arviointi on hankalaa
• Uusia vaikeuksia sanojen kanssa – Oikeiden sanojen löytäminen tai keskusteluun osallistuminen on vaikeaa
• Esineet laitetaan vääriin paikkoihin – Tavarat löytyvät oudoista paikoista eikä muisteta, miten ne sinne tulivat
• Arvostelukyky heikkenee – Huonoja päätöksiä rahankäytössä tai henkilökohtaisessa hygieniassa
• Vetäytyminen työstä tai sosiaalisista tilanteista – Harrastukset ja ystävät eivät enää kiinnosta
• Mielialan ja persoonallisuuden muutokset – Ärtymys, epäluuloisuus, masennus tai ahdistuneisuus lisääntyvät

Mitä tehdä, jos huoli herää?

Jos tunnistit useita varoitusmerkkejä itsessäsi tai läheisessäsi, älä epäröi toimia:

1. Ota yhteyttä terveyskeskukseen – Varaa aika lääkärille ja kerro huolistasi avoimesti
2. Kirjaa oireita ylös – Pidä päiväkirjaa huolestuttavista tilanteista ja niiden esiintymistiheydestä
3. Ota mukaan läheinen – Lääkärikäynnille on hyvä ottaa mukaan perheenjäsen tai ystävä, joka voi kertoa havainnoistaan
4. Valmistaudu kertomaan – Mieti etukäteen, milloin oireet alkoivat ja miten ne ovat kehittyneet
5. Älä pelkää tutkimuksia – Muistitestit ovat kivuttomia ja antavat tärkeää tietoa tilanteesta

Muista: Varhainen puuttuminen on avain parempaan elämänlaatuun. Vaikka kyseessä olisi dementia, oikea hoito ja kuntoutus voivat merkittävästi hidastaa sairauden etenemistä ja ylläpitää toimintakykyä vuosia pidempään. Monet muistioireet voivat johtua myös hoidettavissa olevista syistä, kuten vitamiinipuutoksista tai masennuksesta.

Dementian riskitekijät

Dementiaan ja dementiaan johtaviin sairauksiin sairastumiselle on löydetty sekä perinnöllisiä että ympäristön ja elämäntapoihin liittyviä riskitekijöitä. Useimmiten dementiaa aiheuttavat aivoja rappeuttavat neurologiset sairaudet kuten Alzheimerin tauti, verisuoniperäinen dementia tai Lewyn kappale -tauti. Myös liiallinen alkoholin käyttö tai antipsykoottisten lääkkeiden pitkäaikainen käyttö voivat johtaa muistisairauksiin.

Muistisairauteen sairastumiselle ei aina löydy selvää syytä, mutta omilla jokapäiväisillä valinnoillamme ja terveellisillä elämäntavoilla voimme pyrkiä ennaltaehkäisemään mahdollista dementiaan sairastumista. Säännöllinen liikunta, terveellinen ruokavalio, riittävä uni ja sosiaalinen aktiivisuus voivat alentaa muistisairauden riskiä merkittävästi vuonna 2025 tehdyn tutkimustiedon perusteella.

Listasimme suurimmat dementiaan johtavien sairauksien riskitekijät:

• Runsas alkoholin käyttö
• Aivoverisuonisairaudet
• Korkea verenpaine
• Ylipaino
• Päähän kohdistuneet vammat
• Tupakointi
• Masennus
• Diabetes
• Homokysteiini
• Tahaton ja pitkäaikainen yksinäisyys
• Epäterveellinen ruokavalio
• Vitamiininpuutostilat
• Lääkemyrkytykset
• Unettomuus
• Torjunta-aineille altistuminen

Milloin on syytä huolestua ja hakeutua tutkimuksiin?

Varhainen diagnoosi on avainasemassa dementian hoidossa, kuntoutuksessa ja taudin etenemisen hidastamisessa. Mitä aikaisemmin muistisairaus todetaan, sitä paremmat mahdollisuudet on taudin etenemisen hidastamiseen ja elämänlaadun ylläpitämiseen hoitomenetelmien ja lääkehoidon avulla. Monet ihmiset kuitenkin epäröivät hakeutua muistipoliklinikan tutkimuksiin, koska eivät osaa tunnistaa, milloin kyse on normaalista ikääntymisestä ja milloin todellisesta huolen aiheesta.

Alla on listattu konkreettisia varoitusmerkkejä, jotka voivat viitata dementiaan tai muuhun muistisairauteen:

Konkreettiset varoitusmerkit

• Toistuvat eksymiset tutussa ympäristössä – Henkilö eksyy omalla asuinalueellaan, lähikaupassa tai muussa tutussa paikassa, vaikka on käynyt siellä vuosia.
• Tärkeiden asioiden unohtaminen – Lääkkeiden ottaminen unohtuu säännöllisesti, kaasuhella jää päälle, tai henkilö unohtaa sammuttaa sähkölaitteita.
• Vaikeudet tuttujen ihmisten tunnistamisessa – Läheisten, naapureiden tai pitkäaikaisten ystävien kasvot eivät tunnu tutuilta tai nimiä ei muisteta.
• Rahan käsittelyn ongelmat – Laskujen maksaminen viivästyy tai unohtuu kokonaan, käteisen käsittely on hidasta ja vaikeaa, tai henkilö ei ymmärrä rahojen arvoa.
• Persoonallisuuden muutokset – Aiemmin rauhallinen henkilö muuttuu ärtyisäksi tai aggressiiviseksi, tai sosiaalinen ihminen vetäytyy eristäytymiseen.
• Päivittäisten toimintojen vaikeutuminen – Pukeutuminen, peseytyminen, ruoanlaitto tai muut arkiset askareet, jotka ovat aiemmin sujuneet vaivattomasti, tuottavat merkittäviä vaikeuksia.
• Kielellisten taitojen heikkeneminen – Sopivien sanojen löytäminen on vaikeaa, lauseet jäävät kesken tai henkilö toistaa samoja asioita yhä uudelleen.
• Arvostelukyky ja päätöksenteko heikkenevät – Henkilö tekee poikkeuksellisen huonoja päätöksiä, kuten ostaa tarpeettomia tavaroita tai luovuttaa rahaa tuntemattomille.
• Ajan ja paikan tajun hämärtyminen – Henkilö ei tiedä, mikä viikonpäivä tai vuodenaika on, tai hän elää menneisyydessä.
• Harrastusten ja sosiaalisten kontaktien väheneminen – Aiemmin tärkeät harrastukset ja ystävät eivät enää kiinnosta, ja henkilö vetäytyy yhä enemmän kotiin.

Milloin ottaa yhteyttä lääkäriin?

Jos useita näistä merkeistä esiintyy säännöllisesti yli kuukauden ajan, on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin. Älä odota, että oireet pahenevat – varhainen puuttuminen on ensiarvoisen tärkeää.

Muista, että kaikki muistiongelmat ja kognitiiviset oireet eivät välttämättä johdu dementiasta. Taustalla voi olla esimerkiksi B12-vitamiinin puutos, kilpirauhasen vajaatoiminta, masennus, stressi tai lääkkeiden sivuvaikutukset – tiloja, jotka ovat hoidettavissa ja täysin korjattavissa asianmukaisella hoidolla. Siksi on tärkeää hakeutua neuropsykologisiin tutkimuksiin, jotta oikea syy selviää ja tehokas hoito voidaan aloittaa.

Varhainen diagnoosi antaa mahdollisuuden:

• Aloittaa lääkehoidon, joka voi hidastaa taudin etenemistä
• Suunnitella tulevaisuutta ja tehdä tärkeitä päätöksiä vielä itse
• Saada tukea ja neuvontaa sekä sairastuneelle että omaisille
• Osallistua kuntoutukseen, joka ylläpitää toimintakykyä pidempään
• Järjestää tarvittavat palvelut ja tukitoimet ajoissa

Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi muistista ja kognitiivisista kyvyistä, älä epäröi ottaa yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen. Ensimmäinen askel on yhteydenotto terveyskeskukseen tai omaan lääkäriin, joka voi ohjata tarvittaessa muistipoliklinikalle, geriatrin vastaanotolle tai neuropsykologisiin tutkimuksiin. Muistisairauksien varhainen tunnistaminen vuonna 2025 on entistä tärkeämpää tehokkaan hoidon aloittamiseksi.

Dementian diagnosointi ja tutkimukset – Kattava opas muistisairauksien selvitykseen 2025

Dementian diagnosointi on monivaiheinen prosessi, joka perustuu laaja-alaiseen selvitykseen potilaan terveydentilasta, kognitiivisista kyvyistä ja aivojen rakenteesta. Oikea ja varhainen diagnoosi on ensiarvoisen tärkeää, sillä se mahdollistaa oikean hoidon aloittamisen, kuntoutuksen suunnittelun ja mahdollisten hoidettavissa olevien syiden tunnistamisen. Muistisairauksien diagnosointi Suomessa noudattaa kansainvälisiä laatustandardeja, ja tutkimusprosessi on suunniteltu tunnistamaan Alzheimerin tauti, vaskulaarinen dementia ja muut muistisairaudet mahdollisimman tarkasti.

Perusselvitykset

Diagnostiikkaprosessi alkaa aina perusteellisella anamneesilla eli sairauskertomuksen läpikäynnillä. Lääkäri selvittää potilaan ja omaisten kanssa oireiden alkamisajankohdan, kehittymisen ja vaikutukset arkeen. Muistioireiden kartoituksessa kiinnitetään huomiota erityisesti päivittäisiin toimintoihin, kuten ruoanlaittoon, talouden hoitoon ja lääkkeiden ottamiseen. Kliinisessä tutkimuksessa arvioidaan potilaan yleistä terveydentilaa, neurologista toimintaa ja mahdollisia muita sairauksia, jotka voivat vaikuttaa kognitioon, kuten diabetes, sydänsairaudet tai masennus.

Kognitiiviset testit

Kognitiivisten toimintojen arvioimiseksi käytetään standardoituja neuropsykologisia testejä, joista yleisimmät ovat MMSE (Mini Mental State Examination) ja CERAD (Consortium to Establish a Registry for Alzheimer’s Disease) -testistö. Nämä muistitestit mittaavat muistia, kielellistä kykyä, hahmottamista, tarkkaavaisuutta ja toiminnanohjauksen taitoja. Testit ovat kivuttomia ja kestävät tyypillisesti 30–60 minuuttia. Ne antavat objektiivisen kuvan henkilön kognitiivisesta toimintakyvystä ja auttavat seuraamaan mahdollista heikkenemistä. Suomessa käytetään myös MoCA-testiä (Montreal Cognitive Assessment) ja kellotestiä lievempien kognitiivisten muutosten havaitsemiseen.

Laboratoriotutkimukset

Verikokeilla suljetaan pois hoidettavissa olevat dementian syyt ja tunnistetaan mahdolliset terveysriskit. Keskeisimmät laboratoriotutkimukset muistioireiden selvityksessä sisältävät B12-vitamiinin, foolihapon, kilpirauhasen toimintakokeet (TSH, T4), maksa-arvot, munuaisarvot, verensokeri, CRP-tulehdusarvo sekä tarvittaessa syfilisseulonta. Nämä perusverikokeet auttavat tunnistamaan metabolisia häiriöitä, infektioita ja hormonaalisia muutoksia.

• B12-vitamiinin mittauksen – puutos voi aiheuttaa muistioireita
• Kilpirauhashormonien (TSH, T4) tarkistuksen – kilpirauhasen vajaatoiminta voi aiheuttaa dementiaa muistuttavia oireita
• Folaatin määrityksen – puutos voi heikentää kognitiivisia toimintoja
• Verenkuvan ja munuais- ja maksa-arvojen tarkistuksen
• Homokysteiinin mittauksen – kohonnut arvo liittyy muistisairauksien riskiin

Nämä tutkimukset ovat tärkeitä, sillä vitamiinipuutokset ja hormonaaliset häiriöt ovat usein korjattavissa asianmukaisella hoidolla.

Aivojen kuvantaminen

Aivojen rakenteen selvittämiseksi käytetään kuvantamistutkimuksia. Tietokonetomografia (CT) tai magneettikuvaus (MRI) paljastaa aivojen rakenteelliset muutokset, kuten aivojen kutistumisen, aivoverenkiertohäiriöt, kasvaimet tai normaalipainehygrokefaalian. MRI on tarkempi menetelmä ja antaa yksityiskohtaisempaa tietoa aivojen tilasta.

Joissakin tapauksissa voidaan käyttää myös PET-kuvausta (positroniemissiotomografia), joka mittaa aivojen aineenvaihduntaa ja verenkiertoa. Tämä tutkimus voi auttaa erottamaan eri muistisairaudet toisistaan ja tunnistamaan sairauden varhaisessa vaiheessa.

Neuropsykologinen tutkimus

Neuropsykologinen tutkimus on laaja-alainen, usean tunnin kestävä arviointi, jonka suorittaa koulutuksen saanut neuropsykologi. Tutkimuksessa selvitetään yksityiskohtaisesti eri kognitiivisia toimintoja, kuten työmuistia, pitkäkestoista muistia, tarkkaavaisuutta, kielellisiä taitoja, visuospatiaalista hahmottamista ja toiminnanohjausta. Neuropsykologinen arviointi antaa tarkan kuvan henkilön vahvuuksista ja heikkouksista, mikä auttaa kuntoutuksen ja arjen tukitoimien suunnittelussa. Tutkimus on erityisen hyödyllinen varhaisen kognitiivisen heikentymisen (MCI) ja dementian erottamisessa toisistaan.

Tutkimusten kesto ja saatavuus

Koko diagnostiikkaprosessi vie yleensä 2–4 tuntia, ja se voidaan jakaa useammalle käyntikerralle potilaan jaksamisen mukaan. Tutkimukset ovat kivuttomia ja turvallisia. Muistitutkimuksia saa julkisella puolella terveyskeskuksista, muistipoliklinikoilta ja muistineuvoloista ilman maksua. Myös yksityislääkärit ja yksityiset muistiklinikat tarjoavat laadukkaita muistitutkimuksia, joiden kustannukset vaihtelevat 500–1500 euron välillä. Hoitoonpääsy julkisella puolella tapahtuu yleensä lähetteellä 1–3 kuukaudessa.

Varhaisen diagnoosin merkitys

Varhainen diagnoosi on ensiarvoisen tärkeää monesta syystä. Se mahdollistaa hoidettavissa olevien syiden tunnistamisen ja korjaamisen, oikean lääkehoidon aloittamisen, kuntoutuksen suunnittelun sekä antaa potilaalle ja omaisille aikaa valmistautua tulevaan. Varhaisdiagnostiikka mahdollistaa myös elämänlaatua parantavien hoitokeinojen, kuten kognitiivisen kuntoutuksen, liikunnan ja ravitsemusterapian, tehokkaan hyödyntämisen. Lisäksi varhainen diagnoosi mahdollistaa sairastuneen osallistumisen omaa hoitoaan ja tulevaisuuttaan koskevaan päätöksentekoon sekä juridisten asioiden järjestämisen ajoissa.

Jos huomaat itsessäsi tai läheisessäsi muistioireita, älä epäröi hakeutua tutkimuksiin. Mitä aikaisemmin diagnoosi saadaan, sitä paremmat mahdollisuudet on tukea toimintakykyä ja elämänlaatua.

Dementian lääkehoito ja hoitovaihtoehdot

Dementian hoito on aina yksilöllistä ja kokonaisvaltaista hoitoa, joka perustuu näyttöön perustuviin lääkkeellisiin ja lääkkeettömiin hoitomuotoihin. Hoitomenetelmien tavoitteena on hidastaa oireiden etenemistä, parantaa sairastuneen elämänlaatua merkittävästi ja tukea toimintakykyä mahdollisimman pitkään. Tehokas dementiahoito yhdistää lääketieteen asiantuntemuksen, kuntoutuksen ja ympäristön muokkauksen kokonaisvaltaiseksi hoitosuunnitelmaksi.

Lääkkeet dementian hoidossa

Dementian lääkehoitoon käytetään pääasiassa kahta lääkeryhmää: asetyylikoliiniesteraasin estäjiä ja memantiinia. Nämä lääkkeet eivät paranna dementiaa tai pysäytä sen etenemistä, mutta ne voivat hidastaa oireiden kehittymistä noin 6–12 kuukauden ajan.

Asetyylikoliiniesteraasin estäjät ovat yleisimpiä dementian hoidossa käytettäviä lääkkeitä. Näihin kuuluvat donepetsiili, rivastigmiini ja galantamiini. Nämä lääkkeet lisäävät aivoissa asetyylikoliinin määrää, mikä voi parantaa muistia, tarkkaavaisuutta ja päivittäisiä toimintoja. Lääkkeet sopivat erityisesti Alzheimerin taudin lievään ja keskivaikeaan vaiheeseen.

Memantiini on toinen keskeinen lääkeaine, jota käytetään erityisesti keskivaikean ja vaikean dementian hoidossa. Se vaikuttaa aivojen glutamaattijärjestelmään ja voi auttaa parantamaan muistia, keskittymiskykyä ja päivittäistä toimintakykyä.

Dementian lääkehoidon aloittaminen vaatii aina lääkärin perusteellisen arvion ja hoitosuunnitelman laatimisen. Lääkkeiden vaikutus on yksilöllistä, ja muistilääkkeiden hoitovastetta seurataan säännöllisesti 3-6 kuukauden välein. Yleisimpiä sivuvaikutuksia ovat pahoinvointi, ripuli, päänsärky ja unettomuus, jotka ilmenevät erityisesti hoidon alussa. Nämä sivuoireet ovat yleensä lieviä ja vähenevät 2-4 viikon kuluessa, kun keho tottuu lääkkeeseen. Mikäli sivuvaikutukset ovat voimakkaita tai pitkäkestoisia, lääkäri voi muuttaa annosta tai vaihtaa toiseen muistilääkkeeseen.

Lääkkeettömät hoitomuodot

Lääkkeettömät hoitomuodot ja kuntoutusmenetelmät ovat olennainen osa dementian kokonaisvaltaista hoitoa vuonna 2025. Ne tukevat tehokkaasti toimintakykyä, parantavat merkittävästi elämänlaatua ja vähentävät käytösoireita kuten levottomuutta ja ahdistusta. Näyttöön perustuvat lääkkeettömät hoidot voivat hidastaa kognitiivisen toimintakyvyn heikkenemistä ja tukea itsenäistä selviytymistä kotona pidempään.

Kuntoutus ja toimintaterapia auttavat säilyttämään päivittäisiä taitoja ja itsenäisyyttä. Fysioterapia ylläpitää liikuntakykyä ja tasapainoa, mikä vähentää kaatumisriskiä. Toimintaterapeutti puolestaan opastaa arjen askareissa ja muokkaa kotia turvallisemmaksi.

Musiikkiterapia ja muistelutyö ovat tehokkaita keinoja aktivoida muistia ja tuottaa mielihyvää. Tutut kappaleet ja vanhat valokuvat voivat herättää muistoja ja parantaa mielialaa. Myös taideterapia ja luovuus voivat olla merkittävä voimavara.

Säännöllinen päivärytmi ja ympäristön muokkaus ovat tärkeitä dementikon turvallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta. Selkeät rutiinit, riittävä valaistus, tutut esineet ja rauhallinen ympäristö vähentävät levottomuutta ja ahdistusta. Myös muistiystävällinen kodin järjestäminen tukee itsenäistä selviytymistä.

Sosiaalinen kanssakäyminen ja merkitykselliset aktiviteetit ylläpitävät mielialaa ja kognitiivisia toimintoja. Harrastukset, yhdessäolo läheisten kanssa ja osallistuminen yhteisön toimintaan ovat tärkeitä.

Dementian kokonaisvaltainen hoito vaatii aina moniammatillista yhteistyötä ja säännöllistä hoitosuunnitelman seurantaa. Hoitosuunnitelma räätälöidään jokaisen yksilöllisten tarpeiden, sairauden vaiheen ja toimintakyvyn mukaan, ja sitä mukautetaan jatkuvasti dementian edetessä. Omaiset, läheiset ja hoitohenkilökunta ovat keskeisessä roolissa hoidon toteuttamisessa, sairastuneen tukemisessa ja elämänlaadun ylläpitämisessä koko sairauden ajan.

Ravitsemus ja aivojen terveys

Terveellinen ruokavalio on yksi tärkeimmistä keinoista suojata aivoja ikääntymisen aiheuttamilta muutoksilta ja vähentää dementian riskiä merkittävästi. Tutkimukset osoittavat, että oikeanlaiset ravintoaineet voivat hidastaa kognitiivista heikkenemistä, parantaa muistia ja tukea aivojen verenkiertoa. Ravitsemuksen merkitys korostuu erityisesti dementian ehkäisyssä ja sairauden varhaisessa hoidossa.

MIND-ruokavalio aivojen suojelemiseksi

MIND-ruokavalio (Mediterranean-DASH Intervention for Neurodegenerative Delay) on tieteellisesti tutkittu ruokavalio, joka yhdistää Välimeren ruokavalion ja DASH-ruokavalion parhaat puolet aivojen terveyden edistämiseksi. Tutkimukset osoittavat, että MIND-ruokavaliota noudattavilla henkilöillä on jopa 53% pienempi riski sairastua Alzheimerin tautiin.

MIND-ruokavalion suositeltavat ruoat:

• Vihreät lehtikasvikset (pinaatti, lehtikaali, rucola) – vähintään 6 annosta viikossa
• Muut kasvikset – päivittäin eri värejä ja lajikkeita
• Pähkinät – erityisesti saksanpähkinät, 5 kertaa viikossa
• Marjat – mustikka ja mansikka vähintään 2 kertaa viikossa
• Täysjyvävilja – vähintään 3 annosta päivässä
• Kala – erityisesti rasvainen kala vähintään kerran viikossa
• Siipikarja – vähintään 2 kertaa viikossa
• Pavut ja palkokasvit – 3 kertaa viikossa
• Oliiviöljy – ensisijainen rasvan lähde

Vältettävät ruoat MIND-ruokavaliossa:

• Punainen liha – alle 4 annosta viikossa
• Voi ja margariini – alle 1 rkl päivässä
• Juusto – alle 1 annos viikossa
• Makeiset ja sokeroidut tuotteet – alle 5 annosta viikossa
• Pikaruoka ja paistettu ruoka – alle 1 annos viikossa

Tärkeät ravintoaineet aivojen terveydelle

Omega-3-rasvahapot ovat välttämättömiä aivojen toiminnalle ja muistin ylläpitämiselle. Ne vähentävät tulehdusta aivoissa ja tukevat hermosolujen toimintaa. Parhaita lähteitä ovat rasvainen kala (lohi, silakka, sardi), saksanpähkinät ja pellavan siemenet.

Antioksidantit suojaavat aivosoluja vapaiden radikaalien aiheuttamilta vaurioilta. Erityisen tehokkaita ovat marjojen antosyaanit, tumman suklaan flavonoidit ja vihreän teen katekinit. Värikkäät kasvikset ja hedelmät sisältävät runsaasti erilaisia antioksidantteja.

B-vitamiinit, erityisesti B12, B6 ja foolihappo, ovat välttämättömiä aivojen normaalille toiminnalle. Niiden puutos voi aiheuttaa muistioireita ja kognitiivista heikkenemistä. B12-vitamiinia saadaan lihasta, kalasta, kananmunista ja maidosta.

D-vitamiini tukee aivojen kehitystä ja toimintaa. Sen puutos on yhteydessä lisääntyneeseen dementiariskiin. D-vitamiinia muodostuu ihossa auringonvalossa ja sitä saadaan rasvaisesta kalasta ja täydennetyistä elintarvikkeista.

Ravitsemushaasteet dementian edetessä

Dementian edetessä ruokailu ja ravitsemuksen ylläpitäminen muuttuvat haastavammiksi. Sairaus vaikuttaa makuaistiin, hajuaistiin ja syömisen koordinaatioon. Monet dementiaa sairastavat henkilöt kärsivät aliravitsemuksesta, mikä heikentää yleiskuntoa ja voi nopeuttaa sairauden etenemistä.

Yleisimmät ravitsemusongelmat dementiassa:

• Syömisen unohtaminen tai kieltäytyminen ruoasta
• Nielemis- ja pureskeluvaikeudet
• Maku- ja hajuaistin heikkeneminen
• Ruoan tunnistamisen vaikeutuminen
• Ateriarytmin häiriintyminen
• Painon lasku ja lihasmassan väheneminen

Käytännön ruokailuvinkit dementiassa

Ruokailun helpottaminen:

• Säännölliset ateriaajat samaan aikaan päivittäin
• Rauhallinen ja häiriötön ruokailuympäristö
• Tutut ja mieluisat ruoat etusijalla
• Ruoan pilkkominen pieniin palasiin tai soseutus tarvittaessa
• Värikäs ja houkutteleva ruoan esillepano
• Riittävä aika syömiselle ilman kiirettä
• Yhdessä syöminen ja sosiaalinen tuki

Ravinnon rikastaminen:

• Proteiinipitoisuuden lisääminen kananmunalla, maidolla tai proteiinijauheilla
• Kalorimäärän nostaminen terveellisillä rasvoilla
• Vitamiinilisien käyttö lääkärin ohjeistuksen mukaan
• Nestetasapainon seuranta ja riittävä juominen
• Välipalojen tarjoaminen säännöllisesti

Ravitsemusterapeutin konsultaatio on suositeltavaa dementian alkuvaiheessa, jotta voidaan laatia yksilöllinen ravitsemussuunnitelma ja ehkäistä aliravitsemus ajoissa. Oikea ravitsemus tukee sekä fyysistä että kognitiivista toimintakykyä ja parantaa elämänlaatua merkittävästi koko sairauden ajan.

Käytännön asiat ja valmistautuminen tulevaisuuteen

Dementiadiagnoosin jälkeen on tärkeää huolehtia monista käytännön asioista ajoissa. Mitä aikaisemmin nämä asiat hoidetaan kuntoon, sitä helpompaa on varmistaa, että sairastuneen toiveet toteutuvat ja läheiset voivat toimia hänen puolestaan tarvittaessa.

Ajoterveys ja ajokortin luovuttaminen

Muistisairauden edetessä ajotaito heikkenee, mikä voi aiheuttaa vaaratilanteita liikenteessä. Lääkäri arvioi ajokyvyn ja antaa tarvittaessa lausunnon ajoterveydestä. Ajokortista luopuminen on usein vaikea päätös, mutta se on tehtävä ajoissa turvallisuuden takaamiseksi. Liikennelääkäri tai geriatri voi arvioida ajokykyä objektiivisesti.

Aikataulu: Keskustele ajokyvystä lääkärin kanssa heti diagnoosin jälkeen. Varsinainen ajokortin luovutus tapahtuu yleensä sairauden lievässä tai keskivaikeassa vaiheessa.

Edunvalvontavaltuutus

Edunvalvontavaltuutus on asiakirja, jossa henkilö valtuuttaa luottamansa henkilön hoitamaan asioitaan silloin, kun hän ei itse siihen enää kykene. Valtuutus tulee voimaan vasta, kun henkilö ei enää pysty itse huolehtimaan asioistaan. Edunvalvontavaltuutus on parempi vaihtoehto kuin viranomaisen määräämä edunvalvonta, koska silloin sairastunut voi itse valita, kuka hänen asioitaan hoitaa.

Aikataulu: Edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä heti diagnoosin jälkeen, kun henkilö on vielä oikeustoimikelpoinen. Valtuutus on tehtävä kahden todistajan läsnä ollessa ja rekisteröitävä maistraattiin.

Mistä apua: Maistraatti, lakimies tai asianajaja voi auttaa valtuutuksen laatimisessa.

Hoitotahto

Hoitotahto on asiakirja, johon voi kirjata toiveensa hoitoon ja hoivaan liittyen silloin, kun ei enää itse pysty niitä ilmaisemaan. Hoitotahdossa voi määrittää esimerkiksi elvytykseen, tehohoitoon ja saattohoitoon liittyviä toiveita. Hoitotahto auttaa läheisiä ja hoitohenkilökuntaa tekemään päätöksiä sairastuneen tahdon mukaisesti.

Aikataulu: Hoitotahto kannattaa laatia sairauden alkuvaiheessa, kun henkilö pystyy vielä selkeästi ilmaisemaan toiveensa.

Mistä apua: Hoitotahtolomakkeen saa esimerkiksi Muistiliitosta, terveyskeskuksesta tai sairaalan sosiaalityöntekijältä.

Pankkiasioiden järjestäminen

On tärkeää varmistaa, että läheiset voivat hoitaa sairastuneen pankkiasioita tarvittaessa. Tämä voidaan järjestää pankkivaltakirjalla tai tilinkäyttöoikeudella. Pankkivaltakirja kannattaa tehdä ajoissa, sillä myöhemmin pankki voi vaatia edunvalvontavaltuutusta tai viranomaisen määräämää edunvalvontaa.

Aikataulu: Pankkiasiat kannattaa järjestää heti diagnoosin jälkeen.

Mistä apua: Ota yhteyttä omaan pankkiin ja kysy pankkivaltakirjan tai tilinkäyttöoikeuden myöntämisestä.

Vakuutusasiat ja taloudelliset etuudet

Muistisairaus voi oikeuttaa useisiin taloudellisiin etuuksiin, jotka helpottavat arjessa selviytymistä ja hoivakustannusten kattamista:

• Vammaistuki: Kelasta haettava tuki, joka myönnetään toimintakyvyn heikentymisen perusteella
• Hoitotuki: Tuki henkilölle, joka hoitaa omaistaan kotona
• Verovähennysoikeus: Kotitalousvähennys hoivakustannuksista
• Lääkekorvaukset: Muistisairauslääkkeet voivat kuulua erityiskorvattaviin lääkkeisiin
• Kuljetuspalvelut: Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu

Aikataulu: Hae etuuksia heti, kun diagnoosi on vahvistettu ja toimintakyky on heikentynyt.

Mistä apua: Kela, hyvinvointialueen vammaispalvelut, vakuutusyhtiöt ja Veronmaksajain Keskusliitto.

Kodin turvallisuuden parantaminen

Muistisairauden edetessä kodin turvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Yksinkertaisilla muutoksilla voidaan ehkäistä tapaturmia ja mahdollistaa turvallinen asuminen kotona pidempään:

• Kompastumisvaaran vähentäminen: Poista matot, johtojen pois kulkuväylistä, riittävä valaistus
• Liesi- ja uunivahdit: Estävät tulipalovaaran
• Hälytysjärjestelmät: Turvapuhelin, liikkumisen seurantalaitteet
• Ovien lukitus: Automaattilukot tai hälytysjärjestelmät eksymisen estämiseksi
• Kylpyhuoneen turvallisuus: Tukikahvat, liukuestematot, suihkutuoli
• Lääkkeiden säilytys: Lukitut lääkekaappi estää vahingossa tapahtuvan yliannostuksen

Aikataulu: Aloita kodin turvallisuuden parantaminen heti diagnoosin jälkeen ja tee muutoksia sairauden edetessä.

Mistä apua: Hyvinvointialueen toimintaterapeutti voi tehdä kotikartoituksen ja antaa neuvoja turvallisuuden parantamiseksi. Apuvälinekeskus tarjoaa erilaisia turvalaiteita.

Yhteenveto aikataulusta

Heti diagnoosin jälkeen (sairauden alkuvaihe):

• Edunvalvontavaltuutuksen laatiminen
• Hoitotahdon kirjaaminen
• Pankkiasioiden järjestäminen
• Ajoterveyden arviointi lääkärin kanssa
• Kodin turvallisuuden kartoitus
• Taloudellisten etuuksien hakeminen

Sairauden lievä tai keskivaikea vaihe:

• Ajokortin luovutus tarvittaessa
• Edunvalvontavaltuutuksen rekisteröinti
• Kodin turvallisuusmuutosten tekeminen
• Hoivapalveluiden kartoittaminen ja aloittaminen

Muista, että näiden asioiden hoitaminen ajoissa helpottaa sekä sairastuneen että omaisten arkea merkittävästi. Älä epäröi ottaa yhteyttä ammattilaisiin – he ovat valmiita auttamaan ja ohjaamaan koko prosessin ajan.

Kuinka elää dementian kanssa?

Dementia edellyttää tietyistä arkirutiineista huolehtimista säännöllisesti, jotta elämä olisi sujuvaa ja miellyttävää. Esimerkiksi dementikon siisteys ja ulkoinen olemus on hyvin tärkeää ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Tähän liittyviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi hiusten pesu ja kampaus, parranajo, miellyttävä ja asiallinen pukeutuminen, käsien ja jalkojen rasvaaminen ja kynsien leikkaaminen sekä muu ihonhoito.

Mikäli dementikon kotona käy säännöllisesti hoitaja, niin on erittäin tärkeää, että hoitaja on joka kerta sama. Näin hoitaja muodostuu hoidettavalle dementikolle tutuksi ystäväksi, mikä parantaa luottamusta ja tekee hoitokäynneistä mukavampia. Lisäksi hoidettavan kuntoa ja sen kehitystä voidaan tarkkailla huomattavasti luotettavammin hoitajan ollessa aina sama henkilö.

Mikäli dementia ja muistioireet alkavat näkyä seniorin toiminnassa, niin olisi syytä hakeutua nopeasti lääkärille ja muistitesteihin, sillä varhainen diagnoosi on tärkeää.

Dementiaa aiheuttavat monet sairaudet, myrkytykset, lääkkeet tai puutostilat, joten oikea syy tulisi selvittää mahdollisimman nopeasti. Näin pystytään järjestämään oikea hoito ja kuntoutus voidaan aloittaa riittävän varhaisessa vaiheessa.

Kuntouttaminen on paras aloittaa mahdollisimman kokonaisvaltaisesti huomioiden seniorin ravitsemus, liikunta, seuranpito ja lääkehoito.

Dementikon kuntoutussuunnitelma on yhdessä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa laadittu henkilökohtainen suunnitelma, johon on kirjattu palvelut ja toiminta, joiden avulla voidaan tukea dementikon toimintakyvyn säilymistä ja kuntoutumista. Jokaisella dementikolla tulisi olla kuntoutussuunnitelma, jota päivitetään säännöllisesti.

Muistisairaille sopivaa kuntoutusta ovat esimerkiksi fysioterapia, toimintaterapia, ravitsemusterapia sekä puheterapia. Myös psykologinen tuki on tärkeää. Keskeinen toimija kuntoutuksessa on kuitenkin ihminen itse. Kuntouttavan työn tulee pohjautua sairastuneen omiin arvoihin ja tottumuksiin, koska onnistumiselle tärkeintä on hänen oma halunsa ja kykynsä toimia. Sairauden vähentäessä oma-aloitteisuutta, omaisten ja muiden läheisten tuki on erityisen tärkeää.

Aktiivisuus ja omatoimisuus arjessa ylläpitävät toimintakykyä kaikissa sairauden vaiheissa. Vain sellaisista asioista kannattaa luopua, jotka aiheuttavat ylenmääräistä uupumusta ja stressiä ilon ja tyydytyksen sijasta. Pienet arkiset haasteet ovat dementikolle hyväksi. Konkreettisilla tukitoimilla voidaan parantaa selviytymistä sairauden edetessä.

Esimerkiksi liikunnan harrastaminen ylläpitää muistia. Eräässä tutkimuksessa todettiin, että puoli tuntia kolme kertaa viikossa kävelevät pysyivät pidempään toimintakykyisinä kuin vähemmän liikkuvat. Näin ollen yhteisössä toimiminen (kerhot, tapaamiset jne.) ja harrastukset kannattaa säilyttää mahdollisimman pitkään, sillä kotiin vetäytyminen heikentää suorituskykyä ja lisää masennusta.

Suomen Seniorihoiva tarjoaa kaikki palvelut dementikon tukemiseen hänen omassa kodissaan. Oma tuttu avustaja voi myös saattaa asiakkaan harrastuksiin, käydä hänen kanssaan kävelyllä ja tehdä hänen kanssaan yhdessä asioita, jolloin sairastuneen passiivisuus vähenee ja mieliala kohenee.

Ota meihin rohkeasti yhteyttä, niin autamme sinua.

Mikäli dementia koskettaa sinua tai läheisiäsi tai sinulle heräsi mitä tahansa kysyttävää dementiasta tai sen kuntoutuksesta, vastaamme mielellämme kaikkiin kysymyksiin.

Yleistä tietoa hoivapalveluistamme löydät täältä. Voit lukea lisätietoa muistisairauksista esimerkiksi Muistiliiton sivuilta.

My Sundelin

Palvelupäällikkö

My on ollut yrityksemme toiminnassa mukana alusta alkaen. Hän on sairaanhoidon superammattilainen yli 20 vuoden kokemuksella ikäihmisten hoivasta. My on itse sydämellisyys. Hän on aina valmis auttamaan ja hanskaa tilanteet kuin tilanteet, vaativissakin olosuhteissa.

Asiakaspalvelu:
010 324 9000
info@suomenseniorihoiva.fi

Dementian ja muistihäiriöiden kuntoutus- ja hoivapalvelut hinnoitellaan tuntiperusteisesti ja palvelukohtaisesti. Tuottamamme hoiva- ja kuntoutuspalvelut dementiasta ja dementian oireista kärsiville senioreille ja vanhuksille ovat arvonlisäverottomia ja perustuvat aina kirjalliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Liitämme aina yksityiskohtaisen hinnaston hoito- ja palvelusuunnitelman liitteeksi. Meillä käy myös palveluseteli, jonka arvo määräytyy tapauskohtaisesti. Lisätietoa dementian ja muistihäiriöiden hoito- ja kuntoutuspalveluiden hinnoittelusta löydät hinnastosivulta.

Lue lisää