Dementiasta johtuvat muistihäiriöt yleisiä ikääntyneillä

Dementia on hyvin yleinen oireyhtymä, josta kärsii noin 35 prosenttia yli 90-vuotiaista. Dementiaa aiheuttavat esimerkiksi monet sairaudet, myrkytykset, lääkkeet tai puutostilat.

Dementia ei ole varsinainen sairaus, vaan oireyhtymä. Dementiasta kärsivä ei välttämättä kykene itsenäisesti selviytymään arjestaan ja tarvitsee perheen tuen lisäksi useimmiten ulkopuolista apua.

Dementia on ohimenevä, etenevä tai pysyvä jälkitila, jossa henkilön kognitiiviset ja muut älylliset toiminnot ovat heikentyneet siten, että henkilön sosiaaliset ja ammatilliset taidot ovat rajoittuneet.

Ikä on dementian suurin riskitekijä. Oireet ilmaantuvat yleensä yli 60-vuotiaille ja kehittyvät ikääntyessä. Yli 90-vuotiaista noin 35 prosenttia kärsii dementiasta. Dementiaa aiheuttavat monet sairaudet, myrkytykset, lääkkeet tai puutostilat.

Ohimenevä dementia

Tilapäistä ja hoidettavissa olevaa dementiaa aiheuttaa useimmiten muun muassa vitamiinien puutostilat, kuten jodin, niasiinin tai B12-vitamiinin puute, vakava masennus sekä munuaisen tai maksan vajaatoiminta.

Tällöin kyseessä on hetkellinen älyllisen toiminnan heikkeneminen, joka saadaan korjattua asianmukaisella lääkityksellä, eikä siten ole pysyvä lopputila.

Iäkkäiden ihmisten keskuudessa on tavattu myös pseudodementiaa, jonka syyksi on selvinnyt vakava masennus. Tilanne saadaan korjattua masennuslääkityksellä. Joskus masennusoireiden takana voi kuitenkin piileksiä alkava dementia.

Sekamuotoinen dementia

Dementia on luultua useammin kuitenkin sekamuotoista. Laajassa väestöpohjaisessa tutkimuksessa löydettiin viitteitä useammasta dementoivasta sairaudesta aivoissa samanaikaisesti. Näitä olivat muun muassa Alzheimerin tauti sekä aivoverenkiertohäiriöstä johtuva vaskulaarinen dementia.

Yleisimmät lopulliseen dementiaan johtavat neurologiset sairaudet

Alzheimerin tauti

Tyypillisin dementoiva keskushermoston sairaus on Alzheimerin tauti, joka aiheuttaa 65-75 prosenttia etenevistä ja lopullisista dementioista. Alzheimerin tauti on asteittain etenevä muistisairaus, joka luokitellaan neljään eri vaiheeseen (varhainen, lievä, keskivaikea ja vaikea). Mitä vanhemmalla iällä sairastuminen tapahtuu, sitä epätodennäköisemmin sairaus ehtii etenemään lopputilaan, eli dementiaan, ennen luonnollista kuolemaa.

Vaskulaarinen dementia

Vaskulaarinen dementia on aivoverenkiertohäiriön aiheuttama muistisairaus. Se on Alzheimerin taudin jälkeen toisiksi yleisin dementiaan johtava neurologinen sairaus. Vaskulaarinen dementia kattaa noin 20-30 prosenttia dementiatapauksista. Vaskulaarista dementiaa voi esiintyä yhtä aikaa Alzheimerin taudin kanssa, jolloin puhutaan aiemmin mainitusta sekamuotoisesta dementiasta.

Lewyn kappale -tauti

Kolmanneksi yleisin dementiaan johtava neurologinen sairaus on Lewyn kappale -tauti. Esiintyvyys on noin viiden prosentin luokkaa yli 75-vuotiaiden keskuudessa. Tyypillisin oire on kognitiivisten taitojen heikkeneminen, joka näkyy tyypillisesti muisti- ja tarkkaavaisuushäiriöinä. Lisäksi visuaalinen hahmottamiskyky heikkenee ja potilas kokee usein hallusinaatioita.

Neurologisten muutosten ohessa myös motoriset taidot rappeutuvat. Taudissa esiintyy myös Parkinsonin taudin kaltaisia oireita johtuen aivojen hermosolujen rappeutumisesta.

Frontotemporaalinen dementia

Frontotemporaalinen dementia eli otsa-ohimolohkorappeuma tai otsalohkodementia koskettaa noin 5-20 prosenttia dementioista. Se on yleisin työikäisten dementoiva muistisairaus. Sairaus alkaa yleensä persoonallisuuden muutoksina, mielialaoireina tai vaikeina psykooseina, eikä alkuvaiheeseen liity välttämättä tyypillisiä muistisairauden oireita. Sairauden on todettu olevan perinnöllinen noin 50 prosenttia tapauksista.

Parkinsonin tauti

Parkinsonin tauti on dementiaan johtava parantumaton sairaus, jonka oireisiin kuuluu tyypillisesti lepovapina, lihasjäykkyys, liikkeiden hidastuminen sekä rajoittunut kävely. Oireet johtuvat aivojen mustatumakkeen dopamiinia tuottavien hermosolujen rappeutumisesta. Siihen liittyy Lewyn kappaleiksi nimettyjen proteiinirakenteiden kiinnittyminen hermosoluihin. Yleisin ensioire on vuosia kestänyt ummetus ja hajuaistin katoaminen. Parkinsonin tautia sairastavilla on noin 2-6 kertainen dementiariski.

Creutzfeldt-Jakobin tauti

Creutzfeldt-Jakobin tauti on parantumaton aivorappeumasairaus, jonka keskeisimmät oireet ovat dementia, muutokset persoonallisuudessa, lihasnykiminen, muistinmenetys, hallusinaatiot ja puheen tuottamisen vaikeutuminen. Tauti on ihmisillä äärimmäisen harvinainen ja sitä tavataan noin yhdellä henkilöllä miljoonasta.

Muita dementiaan johtavia sairauksia ja tiloja voivat olla:

• Aivonestekierronhäiriöt
• Aivoinfarktit
• Päähän kohdistuneet vammat
• Alkoholismi
• Krooninen altistuminen liuottimille
• Aivokasvaimet
• HIV
• Krooninen väsymysoireyhtymä
• Kuppa

Dementian syyt

Dementian on arveltu aiheutuvan elimistön luonnollisesta puolustusmekanismista, jossa aivosolut suojautuvat viruksia vastaan. Aivosolu ikään kuin sammuttaa itsensä pysäyttääkseen viruksen levittäytymisen muualle kehoon. Kun aivosolut ovat sammuneina liian pitkään, loppuu niiden toiminta lopulta kokonaan. Alusta alkaen kaikkien dementiatyyppien on epäilty liittyvän verisuonten toimintaan.

Dementian oireet

Dementia on oireyhtymä, johon kuuluu moninaisia kognitiivisen ja älyllisen toiminnan häiriöitä. Tyypillisemmin oireet huomaavat läheiset, eikä sairastunut itse. Listasimme yleisimmät dementian oireet.

Puheen tuottamisen ja ymmärtämisen vaikeutuminen

Muistihäiriön lisäksi dementia aiheuttaa puheen köyhtymistä eli afasiaa, sanojen unohtamista ja heikentynyttä puheen ymmärtämistä. Kun sanojen merkitykset eivät muistu mieleen tulee lauseiden ja asiayhteyksien ymmärtämisestä luonnollisesti vaikeaa.

Motoristen taitojen heikkeneminen

Dementiassa tyypillisesti motoriset taidot heikkenevät. Tätä kutsutaan apraksiaksi. Henkilön on vaikea suorittaa tahdonalaisia liikkeitä. Tämä vaikuttaa oleellisesti sairastuneen kykyyn ilmaista itseään elekielellä. Arjen perusaskareista voi olla mahdoton selviytyä.

Kasvomuistin heikkeneminen

Dementian oireyhtymään kuuluu laaja-alaiset muistihäiriöt, jotka hankaloittavat tuttujenkin kasvojen tunnistamista. Tämä voi olla etenkin läheisille hyvin raskas kokemus.

Uusien taitojen oppimisen vaikeutuminen

Dementian aiheuttavat muistihäiriöt vaikeuttavat tyypillisesti myös uuden oppimista ja asioiden mieleen palauttamista. Muistihäiriöt eivät kuitenkaan yksinään ole merkki siitä, että henkilö kärsisi dementiasta. Esimerkiksi nimi- ja tilamuisti heikkenee luonnollisesti ikääntymisen myötä ilman taustalla olevaa muistisairautta.

Matemaattisten taitojen heikkeneminen

Useiden älyllisten toimintojen heikkeneminen kuuluu oleellisesti dementiaan, joka vaikuttaa luonnollisesti myös laskutaitoon. Yksinkertaiset ja helpotkaan laskutoimitukset eivät enää onnistu.

Eksyminen

Ympäristön hahmottaminen on vaikeaa, mikä johtaa tyypillisesti eksymisiin ja harhailuun.

Mielialanmuutokset

Mielialan ja tunnetilojen vaihtelut ovat olennainen osa dementian oireita. Niihin voi kuulua masennuksen ja apatian tuntemusta sekä aggressiivista käyttäytymistä. Mieliala voi vaihdella yllättävän nopeasti ja rajusti muutamassa minuutista surullisesta iloiseen.

Toistuva asioiden varmistaminen ja kysyminen

Dementiaan kuuluu oleellisesti muistihäiriöt, jotka johtavat usein asioiden toisteluun. Tätä voi olla esimerkiksi jatkuvasti saman kysymyksen esittäminen tai tietyn toimenpiteen toistaminen. Koska henkilön muisti on rappeutunut, hän ei välttämättä muista edes minkä ikäinen hän on, missä hän on ja miksi hän on.

Pelkotilat

Pelkotilat johtuvat tyypillisesti siitä, että henkilö ei muista missä, miksi ja kuka hän on. Dementian oireista kärsivä ei välttämättä ymmärrä, miksi hän on esimerkiksi hoitolaitoksessa ja keitä hoitajat ovat. Tämä saattaa aiheuttaa usein ikävääkin käytöstä hoitavaa henkilöä kohtaan.

Hallusinaatiot

Vaikeimpiin dementiaoireisiin kuuluvat toisinaan myös hallusinaatiot. Oireista kärsivä saattaa kertoa nähneensä edesmenneitä läheisiä tai muita henkimaailman olentoja. Hallusinaatiot voivat olla joskus hyvinkin pelottavia, mikä aiheuttaa sairastuneessa paljon ahdistusta.

Lisäksi potilas saattaa elää menneisyyden tapahtumissa, useimmiten lapsuudessa. Silloin sairastunut voi joka aamu aidosti kuvitella olevansa matkalla kouluun, vaikka hän olisi laitoshoidossa. Tämä vaatii omaisilta ja hoitajilta empaattista, kärsivällistä ja ennen kaikkea eettistä hoitokykyä.

Käytöshäiriöt

Dementian oireyhtymään voi kuulua myös käytöshäiriöt, kuten törkeä kielen käyttö, sopimaton koskettelu ja ahdistelu. Käytöshäiriöiden aikana on tärkeää muistaa, että näkyy sairaus, ei ihminen itse.

Levottomuus

Dementian aiheuttamat muistihäiriöt, hallusinaatiot, todellisuudentajun heikkeneminen ja läheisten unohtaminen voi luonnollisesti aiheuttaa levotonta käytöstä.

Unettomuus

Unenlaadun muutokset ovat hyvin tyypillisiä dementiassa. Sairastunut saattaa herätä keskellä yötä tai kokea nukahtamisvaikeuksia.

Dementian riskitekijät

Dementiaan ja dementiaan johtaviin sairauksiin sairastumiselle on löydetty sekä perinnöllisiä että ympäristön ja elämäntapoihin liittyviä riskitekijöitä. Dementiaa aiheuttaa useimmiten aivoja rappeuttava neurologinen sairaus, liiallinen alkoholin tai antipsykoottisten lääkkeiden käyttö.

Aina esimerkiksi muistisairauteen sairastumiselle ei löydy syytä, mutta voimme omilla jokapäiväisillä valinnoillamme pyrkiä mahdollisimman terveelliseen elämään ja siten ennaltaehkäistä mahdollista sairastumista.

Listasimme suurimmat dementiaan johtavien sairauksien riskitekijät:

• Runsas alkoholin käyttö
• Aivoverisuonisairaudet
• Korkea verenpaine
• Ylipaino
• Päähän kohdistuneet vammat
• Tupakointi
• Masennus
• Diabetes
• Homokysteiini
• Tahaton ja pitkäaikainen yksinäisyys
• Epäterveellinen ruokavalio
• Vitamiininpuutostilat
• Lääkemyrkytykset
• Unettomuus
• Torjunta-aineille altistuminen

Kuinka elää dementian kanssa

Dementia edellyttää tietyistä arkirutiineista huolehtimista säännöllisesti, jotta elämä olisi sujuvaa ja miellyttävää. Esimerkiksi dementikon siisteys ja ulkoinen olemus on hyvin tärkeää ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Tähän liittyviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi hiusten pesu ja kampaus, parranajo, miellyttävä ja asiallinen pukeutuminen, käsien ja jalkojen rasvaaminen ja kynsien leikkaaminen sekä muu ihonhoito.

Mikäli dementikon kotona käy säännöllisesti hoitaja, niin on erittäin tärkeää, että hoitaja on joka kerta sama. Näin hoitaja muodostuu hoidettavalle dementikolle tutuksi ystäväksi, mikä parantaa luottamusta ja tekee hoitokäynneistä mukavampia. Lisäksi hoidettavan kuntoa ja sen kehitystä voidaan tarkkailla huomattavasti luotettavammin, jos hoitaja on aina sama.

Mikäli muistihäiriöt tai dementian oireet alkavat näkyä seniorin toiminnassa, niin olisi syytä hakeutua nopeasti lääkärille ja muistitesteihin, sillä varhainen diagnoosi on tärkeää.

Dementiaa aiheuttavat monet sairaudet, myrkytykset, lääkkeet tai puutostilat, joten oikea syy tulisi selvittää mahdollisimman nopeasti. Näin pystytään järjestämään oikea hoito ja kuntoutus voidaan aloittaa riittävän varhaisessa vaiheessa.

Kuntouttaminen on paras aloittaa mahdollisimman kokonaisvaltaisesti huomioiden seniorin ravitsemus, liikunta, seuranpito ja lääkehoito.

Ota meihin rohkeasti yhteyttä, niin autamme sinua.

Mikäli dementia koskettaa sinua tai läheisiäsi tai sinulle heräsi mitä tahansa kysyttävää dementiasta tai sen kuntoutuksesta, vastaamme mielellämme kaikkiin kysymyksiin.
 

 
Yleistä tietoa hoivapalveluistamme löydät täältä. Voit lukea lisätietoa muistisairauksista esimerkiksi Muistiliiton sivuilta.

Asiakaspalvelu:
010 324 9000
info@suomenseniorihoiva.fi

Palaa takaisin tietopankkiin:

Tietopankki

Palaa takaisin yleiskategoriaan:

Muistisairaudet

Jaa julkaisu ystävillesi ja tutuillesi alla olevista sosiaalisen median -painikkeista.

Lue lisää aiheesta: