Vanhusten yleisimmät sairaudet

Jaa artikkeli

Kopioi Facebook X LinkedIn Threads

Ikääntymisen haasteet – kun arki ei suju enää kuten ennen

Ikääntyminen tuo mukanaan viisautta ja kokemusta, mutta valitettavasti myös kasvavan riskin sairastua. Monelle suomalaiselle tulee eteen hetki, jolloin huomaa itsessään tai läheisessään merkkejä siitä, että arki ei suju enää aivan kuten ennen. Muisti pettää, liikkuminen vaikeutuu tai väsymys valtaa. Nämä voivat olla merkkejä ikääntymisen yleisimmistä sairauksista, jotka vaikuttavat toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Hyvä uutinen on, että varhaisella tunnistamisella ja oikeanlaisella hoidolla voidaan merkittävästi parantaa ikäihmisen hyvinvointia ja tukea turvallista kotona asumista pidempään.

Tutkimukset osoittavat, että terveellisillä elintavoilla voidaan ennaltaehkäistä tai merkittävästi hidastaa monien ikäsairauksien kehittymistä – jopa 30-50 % riskien vähentäminen on mahdollista esimerkiksi diabeteksen, sydänsairauksien ja muistisairauksien osalta. Säännöllinen liikunta, monipuolinen ravitsemus, aktiivinen sosiaalinen elämä ja tupakoinnin välttäminen ovat avainasemassa terveen ikääntymisen tukemisessa.

Yhtä tärkeää kuin ennaltaehkäisy on varhainen tunnistaminen ja hoitoon hakeutuminen. Mitä aikaisemmin sairaus diagnosoidaan, sitä paremmat mahdollisuudet on hidastaa sen etenemistä ja säilyttää toimintakyky pidempään. Kokonaisvaltainen hoitomalli, jossa yhdistyvät oikea-aikainen lääkehoito, ravitsemus, liikunta ja sosiaalinen tuki, tarjoaa parhaat edellytykset laadukkaalle elämälle sairauden kanssa.

Ikääntyminen kasvattaa riskiä sairastua moniin sairauksiin. Vanhusten sairaudet ovat väestön ikääntyessä yhä useamman ikäihmisen kiusana. Koska vanhusten lääkehoito on usein haastavaa monisairauksista takia, tulisi hoidossa keskittyä sairauksien kokonaisvaltaiseen hoitamiseen, huomioiden seniorin ravitsemus, liikunta, seuranpito sekä lääkehoito.

Tässä artikkelissa esittelemme ikäihmisten yleisimmät sairaudet, jotka vaikuttavat seniorin toimintakykyyn sekä muutamia yleisiä vinkkejä lääkehoitoon, kuntoutukseen ja kotihoitoon liittyen.

Ikäihmisten yleisimmät toimintakykyyn vaikuttavat sairaudet ovat: 

• Muistisairaudet
• Diabetes
• Sydänsairaudet
• Syöpä
• Aivoverenkiertohäiriöt
• Keuhkosairaudet
• Reumataudit
• Masennus
• Parkinsonin tauti
• MS-tauti
• ALS

Muistisairaudet

Alzheimerin tauti

Alzheimerin tauti on maailman yleisin muistisairaus. Suomessa sitä sairastaa yli 70 000 ihmistä. Tautiin voi sairastua kuka tahansa, eikä sen syytä tiedetä.

Iän lisäksi riskitekijöitä Alzheimerin taudille ovat perinnölliset alttiudet, muut sairaudet sekä epäterveelliset elämäntavat. Terveyttä edistävillä elintavoilla voidaan pienentää riskiä sairastua Alzheimerin tautiin. Taudin oireet ovat samantyyppisiä kuin normaalit iän tuomat muistihäiriöt, mutta niitä on huomattavasti enemmän. Säännöllisellä liikunnalla, tupakoimattomuudella, ylipainoa välttämällä, käyttämällä aivoja aktiivisesti ja hoitamalla perussairaudet hyvin, voidaan vähentää riskiä sairastua Alzheimerin tautiin.

Yleisimpiä Alzheimerin taudin oireita ovat:

• asioiden, kuten nimien ja sanojen unohtaminen
• ajantajun kadottaminen
• vaikeudet toimia numeroiden kuten rahan kanssa
• vetäytyneisyys, ahdistuneisuus ja muut persoonallisuuden muutokset
• aistiharhat
• seksuaaliset käytösoireet

Alzheimerin tautiin ei ole parannuskeinoa, mutta sen etenemistä voidaan hidastaa lääkkeillä ja tehokkaalla kuntoutuksella. Siksi on tärkeää, että hoito ja kuntoutus aloitetaan mahdollisimman pian taudin puhkeamisen jälkeen.

Lääkehoidossa sairauden kanssa on mahdollista elää hyvää elämää vuosia ja jopa vuosikymmeniä.

Voit lukea lisätietoa Alzheimerin taudista tältä sivulta ja yleisesti muistisairauksista täältä.

Verisuoniperäinen muistisairaus

Verisuoniperäinen muistisairaus on toiseksi yleisin etenevä muistisairaus. Se syntyy aivojen verisuonien vaurioiden sekä muiden aivoverenkiertohäiriöiden seurauksena.

Verisuoniperäisen taudin oireita ovat:

• äkilliset lihasheikkoudet, jolloin toinen puoli kehosta saattaa halvaantua hetkeksi
• mielialavaihtelut
• kömpelyys
• puhehäiriöt

Verisuoniperäiseen muistisairauteen ei ole lääkehoitoa, eikä muiden muistisairauksien hoitoon käytetyistä lääkkeistä ole verisuoniperäisessä muistisairaudessa apua. Hoidossa keskitytäänkin ennen kaikkea taustalla olevien perussairauksien hoitoon sekä sairauden uusiutumisen ehkäisemiseen. Hoidon, kuten fysio– ja puheterapian avulla muisti saattaa säilyä ja potilaan kunto saattaa alun heikentymisen jälkeen parantua.

Voit lukea lisätietoa verisuoniperäisestä muistisairaudesta tältä sivulta.

Lewyn kappale -tauti

Lewyn kappale -taudissa aivoihin muodostuu poikkeavia proteiinikertymiä, Lewyn kappaleita. Lewyn kappale -tauti alkaa hitaasti. Ensioireina voi olla älyllisen toimintakyvyn heikentymistä sekä tarkkaavuuden ja vireystilan vaihtelua. Lewyn kappale -taudille tyypillisiä ovat toistuvat näköharhat, jotka saattavat olla hyvinkin yksityiskohtaisia.

Edellä mainittujen lisäksi Lewyn kappale -tautiin kuuluu Parkinsonin taudin piirteitä, kuten liikkeiden hidastumista, jäykkyyttä ja kävelyhäiriöitä. REM-unen aikaiset käytöshäiriöt ovat myös yleisiä. Lyhyitä tajunnanmenetyskohtauksia saattaa esiintyä, samoin kuin kaatumisia, sekavuutta ja käytösoireita. Muistiongelmat kehittyvät tavallisesti vasta, kun tauti on jo edennyt.

Lewyn kappale -taudin oireita ovat:

• selkeät ja nopeat vireystilan vaihtelut pirteyden ja uneliaisuuden välillä
• aistiharhat
• fyysisen toiminnan selkeä hidastuminen ja kehon jäykistyminen
• kaatuilu
• tilan ja etäisyyksien hahmottamisen vaikeudet

Sairauden parantamiseen tai sen pysäyttämiseen ei ole olemassa lääkitystä, mutta monia oireita voidaan hoitaa. Kuntoutuksella ja hyvillä elintavoilla voidaan kuitenkin parantaa potilaan elämänlaatua.

Voit lukea lisätietoa Lewyn kappale -taudista täältä.

Otsa-ohimolohkoperäiset muistisairaudet

Otsa-ohimolohkoperäiset muistisairaudet syntyvät otsa- ja ohimolohkojen toiminnan heikkenemisen seurauksena. Otsa-ohimolohkoperäiset muistisairaudet ovat edellisiä harvinaisempia.

Otsa-ohimolohkoperäisten muistisairauksien oireita ovat:

• muutokset persoonallisuudessa ja käytöksessä, kuten impulsiivinen tai töykeä käytös – henkilökohtaisen hygienian laiminlyönti
• ylensyönti
• motivaation puute
• puhevaikeudet, kuten puheen hitaus, sanavaraston köyhtyminen ja änkytys

Tyypillistä tälle, kuten kaikille muistisairauksille on, että oireet alkavat pikkuhiljaa ja etenevät jaksoittain. Otsa-ohimolohkoperäinen muistisairaus diagnosoidaan usein virheellisesti Alzheimerin taudiksi tai psykiatriseksi sairaudeksi, kuten skitsofreniaksi, mikä johtaa helposti potilaalle väärään lääkitykseen ja oireiden pahenemiseen. Alzheimerin tautia sairastavan potilaan vakavat käytösoireet saattavatkin siis johtua otsalohkodementiasta.

Voit lukea lisätietoa otsa-ohimolohkoperäisistä muistisairauksista täältä.

Diabetes

Diabetes tarkoittaa aineenvaihdunnan sairauksia, joille yhteistä on haiman tuottaman insuliinihormonin puutoksesta johtuva verensokerin kohoaminen. Diabetes jaetaan eri kahteen eri tyyppiin.

Tyypin 1 diabetes on sairaus, jossa ihmisen haima ei kykene tuottamaan insuliinia, jolloin puutos on korvattava useita kertoja päivässä ihon alle laitettavalla insuliinilla. Sairauden oireita ovat jano, runsas virtsaaminen, väsymys, muutokset näkökyvyssä sekä laihtuminen. Suomessa sairaus on noin 50 000 ihmisellä.

Tyypin 2 diabetes on yksi merkittävimmistä suomalaisista kansansairauksista, sillä sitä sairastaa noin puoli miljoonaa suomalaista.  Kyseessä on aineenvaihduntasairaus, jossa haiman insuliinituotanto on häiriintynyt ja verensokeri on pitkäaikaisesti kohonnut.  Tyypin 2 diabetes yhdistetään usein metaboliseen oireyhtymään: jo ennen verensokerin kohoamista potilailla todetaan insuliiniresistenssiä, vyötärölihavuutta, rasvamaksaa ja kohonnutta verenpainetta. Sairaus aiheuttaa oireina muun muassa väsymystä, laihtumista, lisääntynyttä virtsaamisen tarvetta ja janon tunnetta.

Diabeteksen hoito, eli verensokeritasojen tasaaminen on tärkeää, sillä diabetes altistaa myös muille vakaville sairauksille. Diabetesta hoidetaan suun kautta otettavilla tableteilla tai insuliinipistoksilla. Myös ruokavaliolla ja liikunnalla on merkittävä vaikutus diabeteksen hoidossa.

Voit lukea lisää diabeteksesta tältä sivulta.

Sydänsairaudet

Sydänsairaudet aiheuttavat vakavuudeltaan eritasoisia sydämen toiminnan häiriöitä. Ne voivat olla synnynnäisiä tai aiheutua elintapojen tai toisten sairauksien seurauksena. Esimerkiksi perinnölliset tekijät, rasvan määrä ja laatu ravinnossa, veren korkea kolesterolipitoisuus, kohonnut verenpaine sekä tupakointi altistavat sydänsairauksille.

Sepelvaltimotauti syntyy, kun sydämen pinnalla kulkeviin sepelvaltimoihin kerääntynyt rasva kovettuu suonenseinämiin aiheuttaen tukoksia. Tästä aiheutuu häiriöitä sydämen verenkierrossa. Tavallisin sepelvaltimotaudin oire on puristava rintakipu, joka ilmaantuu rasituksessa. Sepelvaltimon ahtauma voi revetä, jolloin syntyy sydänveritulppa eli -infarkti. Tauti etenee usein hitaasti. Elintavoilla voi vaikuttaa oleellisesti taudin kehittymiseen. Sepelvaltimotautia hoidetaan lääkityksellä, joka parantaa ennustetta ja lievittää oireita.

Sydämen rytmihäiriöt ovat yleisiä ja usein vaarattomia. Psyykkiset ja fyysiset tekijät, kuten stressi ja rasitus sekä lääkkeet saattavat aiheuttaa sydämen nopearytmisyyttä tai lisälyöntejä. Pulssi voi olla myös luontaisesti tavallista hitaampi. Pitkittyneiden oireiden taustalla saattaa silti olla sydänsairaus, joten syyn selvittäminen on tärkeää.

Ikäihmisillä esiintyvän eteisvärinän eli flimmerin aiheuttamat rytmihäiriöt voivat heikentää sydäntä ja aiheuttaa aivoverenkierron häiriöitä. Eteisvärinän rinnalla usein ilmenee eteislepatus eli flutteri, joka aiheuttaa nopearytmisyyttä.

Kammiotakykardiat aiheuttavat lisälyöntejä ja tykytyksen tunnetta ja ne voivat olla lyhyt- tai pitkäkestoisia. Kammiovärinä on vaarallisin rytmihäiriö, jossa sydän lopettaa supistelemisen ja veren pumppaamisen. Se johtaa tajuttomuuteen ja kuolemaan jopa sekunneissa, jos elvytystä ei aloiteta heti.

Sydämen läppäviat saattavat olla lieviä tai vakavia. Vakavat läppäviat heikentävät sydämen pumppauskykyä ja aiheuttavat fyysisen suorituskyvyn heikkenemistä ja sydämen vajaatoimintaa. Tällöin hoitona on leikkaus, jossa ahdas tai vuotava läppä korjataan tai korvataan tekoläpällä.

Erittäin yleinen ikääntyneiden sairaus on myös verenpainetauti. Verenpainetauti on sydän- ja verisuonijärjestelmän sairaus, johon kuuluu korkea verenpaine. Useissa tutkimuksissa osoitetaan, että verenpainetaudista kärsii jopa 30 % väestöstä ja 60 % yli 60-vuotiaista. Verenpainetauti ei alenna toimintakykyä, sillä lääkkeillä verenpaine saadaan pidettyä hallinnassa. Se kuitenkin altistaa useille sydän- ja verisuonisairauksille, kuten sydäninfarkteille.

Voit lukea lisää sydänsairauksista tältä sivulta.

Syöpä

Syöpä on yleisnimitys joukolle erilaisia sairauksia. Ne ovat hyvin yleisiä ja arviolta joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään. Naisten tavallisin syöpä on rintasyöpä ja miesten yleisin syöpä on eturauhassyöpä. Suurin osa syövistä pystytään nykyisin parantamaan. Ikä ja elintavat kasvattaa riskiä sairastua syöpään.

Syövän oireita voivat olla esimerkiksi:

• väsymys
• laihtuminen
• säryt ja kivut
• kyhmy
• parantumaton haavauma
• muotoa tai kokoa muuttava luomi
• kasvava ihomuutos
• veri oksennuksessa, ysköksissä, virtsassa tai ulosteessa
• pitkittynyt yskä tai käheä kurkku
• keltaisuus

Syövän toteamiseen tarvitaan tarkkoja tutkimuksia. Yleensä syöpäkasvain löydetään esimerkiksi kuvantamistutkimuksen avulla.

Useimpien syöpien synnyssä elintavoilla on merkitystä ja riskiä voidaan pienentää terveellisillä elintavoilla sekä liikunnalla. Alkoholin ja tupakoinnin välttäminen, monipuolinen ruokavalio ja säännöllinen liikunta voivat ennaltaehkäistä syöpää. Myös elin- ja työskentely-ympäristöllä saattaa olla vaikutusta syövän syntymiseen.

Voit lukea lisää syövästä tältä sivulta.

Aivoverenkiertohäiriöt

Aivoverenkiertohäiriöillä tarkoitetaan aivoverenkierron pysyviä vaurioita aiheuttavia häiriöitä sekä tilapäisiä ja korjautuvia häiriöitä. Ne aiheuttavat kielellisiä tai motorisia vaikeuksia sekä monenlaisia muita fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia toimintakyvyn häiriötä.

Aivohalvaus johtuu yleensä (85 %) aivovaltimon tukkeumasta tai toisinaan (15 %) aivovaltimon repeämästä ja siitä seuranneesta verenvuodosta aivokudoksen sisään.

Aivoverisuonitukoksessa eli aivoinfarktissa valtimon äkillinen tukkeutuminen aiheuttaa verenkierron häiriön ja hapen puutoksen aivokudokseen, johon syntyy kuolio. Tukkeuma aiheutuu ahtautuneesta valtimosta tai muualta, kuten sydämestä tulleesta verihyytymästä.

Aivovaltimon repeämästä aiheutuvassa aivoverenvuodossa päässä repeää valtimosuoni, jolloin veri pääsee vuotamaan joko aivoaineeseen tai muualle aivoihin aiheuttaen painetta ja kudosvaurioita ympärillä olevaan alueeseen.

TIA (transient ischemic attack) eli aivoiskemia on nopeasti ohimenevä aivoverenkiertohäiriö. Oireet muistuttavat aivoinfarktia, mutta kestävät yleensä vain 2–15 minuuttia. Aivoiskemian seurauksena voi syntyä.

Voit lukea lisää aivoverenkiertohäiriöistä täältä.

Keuhkosairaudet

Yleisiä kroonisia keuhkosairauksia ovat muun muassa astma ja keuhkoahtaumatauti.

Astma on keuhkosairaus, joka on yleinen niin nuorten kuin ikääntyneidenkin parissa. Sen esiintyminen lisääntyy väestön ikääntyessä. Astmassa keuhkoputkiston supistumisherkkyys on lisääntynyt ja krooninen limakalvotulehdus vaivaa hengitysteitä.

Astman hoidossa pyritään helpottamaan potilaan oireita ja palauttamaan mahdollisimman normaali keuhkojen toiminta.

Keuhkoahtaumatauti eli COPD on hitaasti etenevä keuhkojen krooninen sairaus. Keuhkoahtaumataudissa tyypillisesti keuhkoputkien ilmavirtaus on pysyvästi heikentynyt, ilmateillä on krooninen tulehdus eli bronkiitti ja keuhkokudosta tuhoutuu vähitellen. Myös useat liitännäissairaudet liittyvät keuhkoahtaumatautiin.

Keuhkoahtaumataudin hoito on kokonaisvaltaista, jossa huomioidaan ravitsemus, liikunta ja lääkehoito. Keuhkoahtaumataudin suurin aiheuttaja on tupakointi, joten hoidon kannalta tupakoinnin lopettaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta tauti saataisiin hyvin hallintaan.

Voit lukea lisää keuhkosairauksista täältä.

Reumataudit

Nivelreuma

Nivelreuma eli reumatoidi artriitti on yleisin tulehduksellinen nivelsairaus. Kaikkein yleisintä sairastuminen on 60-70-vuotiailla naisilla. Nivelreuma kuuluu autoimmuunitauteihin, jossa elimistön puolustus hyökkää omia kudoksia vastaan.

Nivelreuma alkaa tavallisesti symmetrisesti molempien käsien tai jalkojen tulehduksella. Myöhemmin tulehdus voi levitä kaikkiin raajojen niveliin sekä selkärankaan ja leukaan.

Sairauden hoito on monipuolista ja jatkuu normaalisti läpi elämän. Lääkehoidolla pystytään yleensä hidastamaan taudin kulkua merkittävästi ja lievittämään kipuja. Leikkaushoidolla voidaan esimerkiksi korjata vaurioituneita niveliä tekonivelillä.

Kuntoutus ja fysioterapia ovat tärkeässä roolissa. Nivelten liikkuvuudesta ja lihaskunnosta huolehtiminen on erityisen tärkeää, sillä niillä voidaan merkittävästi edistää toimintakyvyn säilyttämistä.

Osteoporoosi

Osteoporoosi eli luukato johtuu luun massan vähenemisestä ja siitä johtuvasta luiden haurastumisesta. Suomessa osteoporoosia sairastaa yli 400 000 ihmistä, joista suurin osa on iäkkäitä naisia. Osteoporoosin taustalla ovat useimmiten hormonaaliset syyt ja perimä.

Sairastumisen riskiä lisää muun muassa alipaino ja vähäinen D-vitamiinin ja kalsiumin saanti sekä lääkkeet kuten kortisoni. Osteoporoosi ei oireile, mutta se aiheuttaa luunmurtumia eri puolilla vartaloa.

Murtumia voidaan ehkäistä minimoimalla riskitekijöitä ja kaatumisia esimerkiksi omaisen tai avustajan läsnäololla liikkumisessa sekä käyttämällä talvisin liukuesteitä kengissä ja kävelysauvoja tukena.

Nivelrikko

Nivelrikko on yleisin nivelsairaus. Sitä esiintyy eniten ukkovarpaissa ja sormissa.  Iän ja perimän lisäksi nivelrikolle altistavia tekijöitä ovat muun muassa raskas työ, urheilu, ylipaino sekä vammat ja tulehdukset nivelissä.

Nivelrikossa ruston rappeutuma aiheuttaa viereisen luun kasvamista ja ruston häviämistä, jolloin liikeradat alenevat. Nivelet saattavat tulehtua ja kerätä nestettä, mikä tuottaa kipua. Kipu on suurinta levon jälkeen liikkeelle lähtiessä.

Nivelrikon kuntoutukseen suositellaan säännöllistä liikuntaa päivittäin. Sopivia urheilulajeja ovat esimerkiksi kävely, sauvakävely, uinti, vesiliikunta, voimistelu, pyöräily ja kuntosaliharjoittelu.

Lääkehoitona osteoporoosiin voidaan käyttää kipulääkkeitä, reumavoiteita ja kortisonipistoksia. Polven ja lonkan nivelrikkoa voidaan hoitaa myös tekonivelleikkauksilla.

Selkärankareuma

Selkärankareuma on niveltulehdus, joka ilmaantuu tavallisesti selkärangan niveliin, mutta sitä voi olla myös raajojen nivelissä. Selkärankareuma on tyypillisesti nuorena alkanut sairaus, joka etenee asteittain ja johtaa selän jäykistymiseen ja etukumaraan asentoon.

Kuntoutuksena erityisen tärkeää on voimistelu ja selän liikkuvuuden ylläpito. Lääkehoitona selkärankareumaan voidaan käyttää esimerkiksi tulehduskipulääkkeitä ja osaa tavanomaisista reumalääkkeistä.

Alaraajojen murtumat

Alaraajojen murtumat ovat hyvin yleisiä iäkkäillä. Ne johtuvat yleensä tapaturmista kuten putoamisista, liukastumisista ja kaatumisista. Yleisimpiä alaraajojen murtumista ovat varpaiden murtumat, reisiluun ja säären murtumat sekä lonkkamurtumat.

Lonkkamurtuma tapahtuu useimmiten yli 80-vuotiaille naisille. Se on vakava tapaturma, joka voi pahimmillaan heikentää lopullisesti vanhan ihmisen toimintakyvyn. Tapaturmia voidaan ennaltaehkäistä ja suojaimilla estää lonkkamurtumien syntyä. Lonkkaleikkauksen jälkeen toimintakyky voidaan saada palautettua hyvällä hoidolla ja kuntoutuksella.

Masennus

Masennus, eli depressio, on yleisin ikääntyvien mielenterveysongelma. Yleensä masennus liittyy ahdistuneisuuteen, joka saattaa alkaa elämässä tapahtuneista kriiseistä, kuten läheisen kuolemasta ja yksinäisyydestä. Masennus ilmenee ikäihmisellä monin eri tavoin ja potilaalla saattaa olla fyysisiä oireita, kuten epämääräistä kipuilua ja ruokahaluttomuutta.

Riski sairastua masennukseen kasvaa monien pitkäaikaisten sairauksien, kuten muistisairauksien, sydän- ja verisuonitautien sekä Parkinsonin taudin myötä. Ikäihmisen masennukseen kannattaa puuttua ajoissa. Hoitamattomana masennus heikentää potilaan kykyä huolehtia itsestään. Se puolestaan pahentaa sairautta ja aiheuttaa muitakin fyysisiä oireita.

Masennusta hoidetaan yleensä lääkehoidolla ja terapialla, mutta myös sosiaalisten suhteiden vahvistaminen, liikunnan, harrastusten ja aktiviteettien lisääminen nostaa mielialaa. Nykykäsityksen mukaan erityisesti liikunnalla on mielialaa tehokkaasti nostava vaikutus. On myös hyvä muistaa, että läheisten ja ulkopuolisen avun antama tuki on tärkeää ikäihmisen masennusta hoidettaessa.

Voit lukea lisää vanhusten masennuksesta tältä sivulta.

Parkinsonin tauti

Parkinsonin tauti on hitaasti etenevä neurologinen sairaus, joka aiheuttaa motorisia häiriöitä. Suomessa tautia sairastaa noin 14 000 ihmistä, joista valtaosa on ikääntyneitä.

Taudin tyypillisiä oireita ovat:

• liikkeiden hidastuminen
• vapina
• tasapainovaikeudet
• lihasjäykkyys

Parkinsonin tautia ei voida parantaa, mutta oireita voidaan hoitaa lääkkeillä ja kuntoutuksella. Hoidolla sairaus saadaan yleensä melko hyvin hallintaan. Esimerkiksi aktiivisella kotikuntoutuksella oireita voidaan lieventää ja elämänlaatua parantaa merkittävästi. Parkinsonin tautia sairastavan kannattaa sisällyttää liikuntasuorituksiinsa sekä tasapainoa vahvistavaa että lihaskuntoa lisäävää harjoittelua. Fysioterapiasta Parkinsonin tautia sairastava saa apua kaatumisriskin vähenemiseen sekä apuvälineiden kartoitukseen. Toimintaterapia puolestaan auttaa ylläpitämän arjen toiminnoissa tarvittavia taitoja.

Voit lukea lisätietoa Parkinsonin taudista tältä sivulta.

MS-tauti

MS-tauti eli multippeliskleroosi on keskushermostosairaus, joka kuuluu autoimmuunisairauksiin. MS-tautia sairastaa Suomessa noin 9000 henkilöä. Sairaudessa vaurioitunut immuunijärjestelmä toimii virheellisesti aiheuttaen hermovauriota ja hermostollisia oireita.

MS-taudin yleisimpiä oireita ovat:

• näköoireet, kuten näön heikkeneminen ja kaksoiskuva
• tuntoaistin muutokset kuten kutina ja puutuminen
• hankaluudet liikkumisessa, kuten jäykkyys ja lihasheikkous
• muistin, keskittymiskyvyn ja ajattelun häiriöt
• voimistuneet kivut ja hermosäryt

Sairauden etenemisen kannalta lääkityksen aloittaminen mahdollisimman varhain on ratkaisevaa. Hyvällä hoidolla sairaus pysyy hallinnassa usein pitkiäkin aikoja ja laadukkaalla kuntoutuksella voidaan lieventää oireita sekä ylläpitää sairastuneen toimintakykyä.

Saat lisätietoa MS-taudista tältä sivulta.

ALS

ALS eli amyotrofinen lateraaliskleroosi on lihasten toimintaa ohjaavien liikehermosolujen rappeutumista aiheuttava sairaus. Sairaus on harvinainen, mutta todennäköisyys sairauteen kasvaa ikääntymisen myötä. Suomessa noin kaksi potilasta viikossa sairastuu ALS-tautiin.

ALS-taudille tyypillisiä oireita ovat:

• lihasten jäykkyys
• lihasvoiman heikentyminen
• lihasten nytkähtelyt ja krampit

Lihasten rappeutuminen johtaa puhe-, liikkumis- ja nielemisvaikeuksiin, lopulta jopa hengitysvaikeuksiin. Sairaus ei vaikuta aisteihin eikä elinten toimintaan. Sairauteen ei ole parannuskeinoa, mutta varhain aloitetulla kuntoutuksella ja apuvälineiden käytöllä potilas voi säilyttää toimintakykynsä pidempään. Sairaus etenee yksilöllisesti ja sen kanssa saattaa elää jopa vuosikymmeniä.

Voit lukea lisätietoa ALS-taudista tältä sivulta.

Milloin hakeutua lääkäriin? – Varoitusmerkit, joita ei pidä jättää huomiotta

Ikääntymiseen liittyy luonnollisia muutoksia, mutta tietyt oireet vaativat aina lääkärin arviota. Varhainen diagnoosi ja hoidon aloittaminen ovat avainasemassa monien ikäsairauksien etenemisen hidastamisessa ja toimintakyvyn säilyttämisessä. Älä vähättele oireita – oikea-aikainen hoitoon hakeutuminen voi merkittävästi parantaa elämänlaatua ja ennustetta.

Hakeudu lääkäriin viipymättä, jos huomaat seuraavia varoitusmerkkejä:

• Äkilliset muistion muutokset tai sekavuus – Voi viitata muistisairauteen, aivoverenkiertohäiriöön tai infektioon. Varhainen diagnoosi mahdollistaa tehokkaan hoidon aloittamisen.
• Toistuvat kaatumiset tai tasapainovaikeudet – Saattavat liittyä neurologisiin sairauksiin, lääkityksen sivuvaikutuksiin tai osteoporoosiin. Kaatumisten ehkäisy on tärkeää murtumien välttämiseksi.
• Selittämätön laihtuminen – Voi olla merkki syövästä, diabeteksesta, kilpirauhasen vajaatoiminnasta tai masennuksesta. Yli 5 kg:n tahaton laihtuminen muutamassa kuukaudessa vaatii selvitystä.
• Pitkittynyt väsymys ja voimattomuus – Voi johtua anemiasta, sydämen vajaatoiminnasta, diabeteksesta tai masennuksesta. Normaali ikääntyminen ei aiheuta jatkuvaa uupumusta.
• Rintakipu tai hengenahdistus – Voivat olla sydäninfarktin, angina pectoriksen tai keuhkosairauden oireita. Äkillinen rintakipu vaatii välitöntä hoitoa – soita 112.
• Äkilliset puhevaikeudet, näköhäiriöt tai toispuoleinen heikkous – Aivohalvauksen tai TIA-kohtauksen (ohimenevä aivoverenkiertohäiriö) merkkejä. Nopea hoito voi estää pysyvät vauriot – soita 112.
• Mielialan muutokset, ahdistuneisuus tai vetäytyminen – Masennus on yleinen ikäihmisten ongelma, joka vaikuttaa fyysiseen terveyteen ja toimintakykyyn. Masennus on hoidettavissa, älä kärsi turhaan.
• Orientaation menetys tai ajantajun kadottaminen – Voi olla merkki muistisairaudesta, infektiosta tai lääkityksen yhteisvaikutuksista. Vaatii aina lääkärin arvion.
• Veri virtsassa, ulosteessa, ysköksissä tai oksennuksessa – Voi viitata vakavaan sairauteen, kuten syöpään tai verisuonitautiin. Vaatii välitöntä tutkimusta.
• Pitkittynyt yskä, käheä ääni tai nielemisvaikeudet – Voivat olla keuhkosairauden, syövän tai neurologisen sairauden oireita. Yli kolme viikkoa kestävä yskä tulee tutkituttaa.

Muista: Sinun tai läheisesi terveys on tärkein asia. Jos jokin oire huolestuttaa, ota yhteyttä terveydenhuoltoon. Varhainen puuttuminen voi merkitä valtavaa eroa sairauden ennusteessa ja elämänlaadussa. Perusterveydenhuollon kautta saat ohjauksen jatkotutkimuksiin ja hoitoon. Hätätilanteissa soita aina 112.

Vanhusten lääkehoito usein haastavaa

Vanhusten lääkehoito on usein haasteellista, koska yhä useampi ikäihminen on monisairas ja käyttää useita lääkkeitä samanaikaisesti. Tällöin mahdolliset lääkkeiden sivuvaikutukset ja yhteisvaikutukset voivat muodostua ongelmaksi. Lääkkeiden yhteisvaikutuksen havaitseminen saattaa myös olla vaikeaa.

Vanhuksen lääkehoidosta vastaavalla lääkärillä tulee olla riittävä kokonaiskuva tilanteesta. On myös hyvin tärkeää huolehtia ajantasaisesta lääkelistasta ja lääkkeiden jakelusta. Lisäksi lääkkeiden reseptinmukaiseen ottamiseen tulee kiinnittää huomiota ja mahdolliset lääkemuistutukset tulisi järjestää asianmukaisesti.

Monilääkityksen riskit

Monilääkityksellä tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö käyttää säännöllisesti viittä tai useampaa lääkettä. Ikäihmisillä monilääkitys on yleistä, sillä useat pitkäaikaissairaudet vaativat lääkehoitoa. Monilääkitys lisää merkittävästi haittavaikutusten ja lääkkeiden yhteisvaikutusten riskiä.

Monilääkityksen yleisimpiä riskejä ovat:

• Kaatumisriski – Monet lääkkeet, kuten verenpaine-, uni- ja rauhoittavat lääkkeet, lisäävät huimausta ja tasapainovaikeuksia, mikä nostaa kaatumis- ja murtumavaaraa.
• Sekavuus ja muistion heikkeneminen – Tietyt lääkeyhdistelmät voivat aiheuttaa kognitiivisia oireita, jotka saatetaan virheellisesti tulkita muistisairauden oireiksi.
• Ruokahaluttomuus ja painon lasku – Useat lääkkeet vaikuttavat ruokahaluun ja maun tunteeseen, mikä voi johtaa aliravitsemukseen.
• Munuaisten ja maksan kuormitus – Ikääntyessä munuaisten ja maksan toiminta heikkenee, jolloin lääkeaineet poistuvat elimistöstä hitaammin. Tämä voi johtaa lääkeaineiden kertymiseen ja myrkyllisyyteen.
• Lääkkeiden yhteisvaikutukset – Lääkkeet voivat vahvistaa tai heikentää toistensa vaikutusta, mikä saattaa johtaa vakaviin terveysongelmiin.

Käytännön vinkit lääkehoidon hallintaan

Turvallinen ja tehokas lääkehoito edellyttää huolellista suunnittelua ja seurantaa. Seuraavat käytännön toimet auttavat hallitsemaan monilääkitystä ja vähentämään riskejä:

• Käytä lääkedosettia – Lääkedosetti helpottaa lääkkeiden oikea-aikaista ottamista ja vähentää unohdusriskiä. Dosetin täyttö kannattaa tehdä viikoittain rauhallisessa ympäristössä.
• Pidä ajantasainen lääkelista – Kirjaa ylös kaikki käytössä olevat lääkkeet, niiden vahvuudet, annostukset ja ottamisajankohdat. Ota lista mukaan jokaiseen lääkäri- ja apteekkikäyntiin.
• Tarkistuta lääkitys säännöllisesti – Pyydä lääkäriä tai apteekkia tarkistamaan lääkitys vähintään kerran vuodessa tai aina terveydentilan muuttuessa. Tarpeettomat lääkkeet kannattaa lopettaa.
• Hyödynnä apteekin lääkehoidon arviointi – Monet apteekit tarjoavat maksuttoman lääkehoidon arvioinnin, jossa farmaseuttinen asiantuntija käy läpi lääkityksen ja tunnistaa mahdolliset ongelmat.
• Varmista lääkkeiden oikea ottaminen – Omaisten tai hoitajien apu lääkkeiden ottamisen varmistamisessa on tärkeää, erityisesti muistisairauksien tai näköongelmien yhteydessä.
• Huomioi lääkkeiden ottamisajankohdat – Osa lääkkeistä tulee ottaa ruoan kanssa, osa tyhjään mahaan. Noudata ohjeita tarkasti, jotta lääkkeet toimivat parhaalla mahdollisella tavalla.
• Säilytä lääkkeet oikein – Pidä lääkkeet kuivassa, viileässä paikassa, poissa suorasta auringonvalosta ja lasten ulottuvilta. Tarkista säännöllisesti viimeinen käyttöpäivä.

Milloin lääkitys kannattaa arvioida uudelleen?

On tilanteita, jolloin lääkityksen tarkistaminen on erityisen tärkeää. Ota yhteyttä lääkäriin tai apteekkiin, jos huomaat seuraavia merkkejä:

• Uusia oireita ilmaantuu – Huimaus, väsymys, sekavuus, pahoinvointi tai muut uudet oireet voivat johtua lääkityksestä.
• Kaatumisia tai läheltä piti -tilanteita – Lääkitys saattaa vaikuttaa tasapainoon ja reaktiokykyyn.
• Muistion tai tarkkaavaisuuden heikkeneminen – Tietyt lääkkeet voivat vaikuttaa kognitioon.
• Ruokahaluttomuus tai painon lasku – Lääkkeet voivat vaikuttaa ruokahaluun ja imeytymiseen.
• Lääkitys on aloitettu tai lopetettu – Aina kun lääkitys muuttuu, on hyvä varmistaa, ettei yhteisvaikutuksia synny.
• Useita lääkkeitä käytössä – Jos lääkkeitä on viisi tai enemmän, lääkityksen kokonaisarviointi on suositeltavaa.
• Sairaalahoidon tai leikkauksen jälkeen – Lääkitys saattaa olla muuttunut, ja sen sopivuus kotioloissa tulee tarkistaa.

Hoivapalveluilla voidaan aktiivisesti tukea vanhusten lääkehoitoa ja seurata lääkkeiden sivuvaikutuksia ja yhteisvaikutuksia. Suomen Seniorihoivan ammattilaiset auttavat lääkehoidon seurannassa, lääkedosettien täytössä ja lääkkeiden oikea-aikaisen ottamisen varmistamisessa. Ota yhteyttä, niin suunnittelemme yhdessä turvallisen lääkehoidon kokonaisuuden läheisellesi.

Moni ikääntyneen sairaus myös edellyttää tietyistä rutiinitoiminnoista huolehtimista säännöllisesti. Esimerkiksi muistisairaan siisteydestä ja ulkoisesta olemuksesta huolehtiminen on erittäin tärkeää ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Hygieniaan liittyviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi hiusten pesu ja kampaus, parranajo, miellyttävä ja asiallinen pukeutuminen, käsien ja jalkojen rasvaaminen ja kynsien leikkaaminen sekä muu ihonhoito.

Mikäli ikääntyneen kotona käy säännöllisesti hoitaja, on erittäin tärkeää, että hoitaja on joka kerta sama. Näin hoitaja muodostuu hoidettavalle tutuksi ystäväksi, mikä parantaa luottamusta ja tekee hoitokäynneistä mukavampia. Lisäksi hoidettavan kuntoa ja eri sairauksien kehitystä voidaan tarkkailla huomattavasti luotettavammin, jos hoitaja on aina sama.

Mikäli aiemmin listatut vanhusten yleisimmät sairaudet askarruttavat tai oireilevat, olisi syytä hakeutua lääkärille, sillä varhainen diagnoosi on tärkeää usean sairauden kulun kannalta. Näin pystytään järjestämään oikea lääkehoito ja kuntoutus riittävän varhaisessa vaiheessa.

Kuntouttaminen on paras aloittaa mahdollisimman kokonaisvaltaisesti huomioiden seniorin ravitsemus, liikunta, seuranpito ja lääkehoito.

Todelliset tarinat – Miten oikea apu muutti arjen

Vanhusten sairaudet eivät ole pelkkiä diagnooseja ja oireluetteloita – ne vaikuttavat syvällisesti ihmisten jokapäiväiseen elämään, itsenäisyyteen ja turvallisuuden tunteeseen. Alla olevat esimerkit perustuvat todellisiin tilanteisiin, joissa oikea-aikainen hoito ja tuki tekivät merkittävän eron.

Tapaus 1: Aino, 78 – Muistisairaus ja lääkehoidon haasteet

Lähtötilanne: Aino asui yksin kerrostalossa Espoossa. Hänen tyttärensä huomasi, että äiti alkoi toistaa samoja kysymyksiä ja unohti ottaa tärkeät diabeteslääkkeensä. Tilanne huipentui, kun Aino kaatui kotona useita kertoja kahden viikon aikana. Tytär oli huolissaan, mutta ei tiennyt, mistä aloittaa avun hakeminen.

Ratkaisu: Perheen otettua yhteyttä Suomen Seniorihoivaan, aloitettiin kokonaisvaltainen arviointi Ainon tilanteesta. Hoitaja kävi kotona säännöllisesti varmistamassa lääkkeiden oikea-aikaisen ottamisen ja täytti viikoittain lääkedosetin. Lisäksi järjestettiin fyysisen toimintakyvyn arviointi, jonka perusteella kotiin lisättiin tukikahvat ja poistettiin matot, jotka aiheuttivat kompastumisvaaran. Hoitaja ohjasi myös tasapainoa vahvistavia harjoitteita.

Tulos: Kolmen kuukauden kuluttua Ainon kaatumistapaukset vähenivät merkittävästi ja verensokeriarvot pysyivät tasaisempina säännöllisen lääkityksen ansiosta. Aino pystyi jatkamaan turvallista kotona asumista ja hänen elämänlaatunsa parani huomattavasti. Tytär koki saavansa tukea ja apua, eikä hänen tarvinnut enää kantaa huolta yksin.

Tapaus 2: Erkki, 72 – Sydäninfarktin jälkeinen kuntoutus

Lähtötilanne: Erkki kotiutui sairaalasta sydäninfarktin ja ohitusleikkauksen jälkeen. Hän oli epävarma omasta jaksamisestaan ja pelkäsi liikkua. Vaimo oli ylikuormittunut, kun hän yritti yksin huolehtia Erkin hoidosta, lääkityksestä ja kotitöistä.

Ratkaisu: Suomen Seniorihoivan fysioterapeutti laati Erkille yksilöllisen kuntoutussuunnitelman, joka alkoi kevyellä liikunnalla ja eteni vähitellen. Hoitaja kävi kotona tukemassa päivittäisissä toiminnoissa ja varmistamassa, että sydänlääkkeet otettiin oikein. Ravitsemusneuvonnalla varmistettiin sydänterveyttä tukeva ruokavalio. Myös vaimo sai ohjausta ja tukea tilanteen hallintaan.

Tulos: Kuuden kuukauden kuluttua Erkki palasi aktiiviseen elämään – hän käveli päivittäin ulkona, osallistui eläkeläisten kuntosaliryhmään ja koki olevansa taas oma itsensä. Sydämen toiminta oli vakaa ja elämänlaatu parani merkittävästi. Vaimo sai tarvitsemaansa hengähdystaukoa ja pariskunnan arki palautui tasapainoisemmaksi.

Tapaus 3: Marjatta, 81 – Monisairaus ja lääkityksen yhteensovittaminen

Lähtötilanne: Marjatta käytti kahdeksan eri lääkettä diabetekseen, verenpainetautiin, sydämen vajaatoimintaan ja nivelrikkoon. Hän kärsi jatkuvasta väsymyksestä, huimauksesta ja sekavuudesta. Lääkärikäyntejä oli useilla eri erikoisaloilla, mutta kukaan ei tarkastellut kokonaisuutta. Lopulta Marjatta kaatui ja joutui sairaalaan.

Ratkaisu: Suomen Seniorihoivan sairaanhoitaja teki yhteistyössä lääkärin kanssa kattavan lääkityksen arvioinnin. Havaittiin, että kaksi lääkettä aiheuttivat yhteisvaikutuksena huimausta ja yksi lääke oli tarpeeton. Lääkitys yksinkertaistettiin ja dosetin käyttö aloitettiin. Hoitaja kävi säännöllisesti kotona seuraamassa vointia ja varmistamassa lääkkeiden ottamisen.

Tulos: Kahden kuukauden kuluttua Marjattan huimaus väheni merkittävästi ja hän tunsi olonsa virkeämmäksi. Kaatumistapaukset loppuivat ja hän pystyi jälleen hoitamaan päivittäiset askareensa itsenäisesti. Marjatta koki saaneensa takaisin hallintaa omasta elämästään ja turvallisuuden tunne palasi.

Omat tarinasi ovat tärkeitä. Jos tunnistit läheisesi tilanteen näistä esimerkeistä, älä epäröi ottaa yhteyttä. Suomen Seniorihoivan ammattilaiset arvioivat tilanteen ja laativat yksilöllisen hoito- ja kuntoutussuunnitelman, joka tukee turvallista kotona asumista ja parantaa elämänlaatua. Oikea-aikainen apu voi muuttaa kaiken.

Usein kysytyt kysymykset vanhusten sairauksista

Mikä on vanhusten yleisin sairaus Suomessa?

Vanhusten yleisimpiä sairauksia Suomessa ovat muistisairaudet (erityisesti Alzheimerin tauti), tyypin 2 diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet sekä nivelrikko. Näiden sairauksien esiintyvyys kasvaa merkittävästi iän myötä ja ne vaikuttavat toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Varhainen tunnistaminen ja kokonaisvaltainen hoito ovat avainasemassa.

Voiko muistisairautta ennaltaehkäistä?

Muistisairauden riskiä voidaan pienentää terveellisillä elintavoilla jopa 30-50 %. Säännöllinen liikunta, monipuolinen ravitsemus, aktiivinen sosiaalinen elämä, tupakoinnin välttäminen ja perussairauksien hyvä hoito tukevat aivoterveyttä. Vaikka muistisairautta ei voi täysin estää, terveelliset elintavat hidastavat sen kehittymistä merkittävästi.

Miten tunnistan, että läheiseni tarvitsee apua kotona?

Merkkejä avun tarpeesta ovat muistion heikkeneminen, toistuvat kaatumiset, lääkkeiden ottamisen unohtaminen, henkilökohtaisen hygienian laiminlyönti, painon lasku ja vetäytyminen sosiaalisista tilanteista. Jos huomaat näitä merkkejä, ota yhteyttä terveydenhuoltoon ja harkitse kotihoidon tai hoivapalveluiden aloittamista turvallisen kotona asumisen tueksi.

Mitä eroa on Alzheimerin taudilla ja verisuoniperäisellä muistisairaudella?

Alzheimerin tauti on hitaasti etenevä muistisairaus, jossa aivokudokseen kertyy poikkeavia proteiineja. Verisuoniperäinen muistisairaus syntyy aivojen verisuonivaurioista ja aivoverenkiertohäiriöistä. Alzheimerin taudissa oireet kehittyvät vähitellen, kun taas verisuoniperäisessä muistisairaudessa oireet voivat ilmaantua äkillisesti esimerkiksi aivoinfarktin jälkeen.

Kuinka monta lääkettä on liikaa ikäihmiselle?

Monilääkityksestä puhutaan, kun henkilö käyttää säännöllisesti viittä tai useampaa lääkettä. Ikäihmisillä tämä lisää haittavaikutusten ja lääkkeiden yhteisvaikutusten riskiä. Lääkitys tulisi tarkistuttaa säännöllisesti lääkärillä tai apteekissa, ja tarpeettomat lääkkeet kannattaa lopettaa. Oikein toteutettu lääkehoito on turvallista myös useiden lääkkeiden kanssa.

Milloin kannattaa harkita kotihoidon aloittamista?

Kotihoitoa kannattaa harkita, kun ikäihminen ei enää selviä arjen toiminnoista itsenäisesti, lääkkeiden ottaminen unohtuu, kaatumisriski kasvaa tai omaisten jaksaminen on koetuksella. Kotihoito tukee turvallista kotona asumista ja parantaa elämänlaatua. Varhainen avun hakeminen ehkäisee kriisitilanteita ja mahdollistaa pidemmän kotona asumisen.

Kuinka kauan Parkinsonin taudin kanssa voi elää?

Parkinsonin tauti on hitaasti etenevä sairaus, jonka kanssa voi elää vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Lääkehoidolla ja kuntoutuksella oireita voidaan hallita ja elämänlaatu säilyy hyvänä pitkään. Aktiivinen liikunta, fysioterapia ja toimintaterapia tukevat toimintakyvyn säilymistä. Taudin eteneminen on yksilöllistä ja riippuu monista tekijöistä.

Mitä hoivapalvelut maksavat ja käykö palveluseteli?

Hoivapalvelut hinnoitellaan tuntiperusteisesti ja palvelukohtaisesti. Hinnoittelu perustuu kirjalliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan, joka laaditaan aina yksilöllisesti. Palveluseteli käy maksuvälineenä, ja sen arvo määräytyy tapauskohtaisesti hyvinvointialueen päätöksen mukaan. Hoivapalvelut ovat arvonlisäverottomia. Tarkemmat tiedot hinnoittelusta löydät hinnastosivultamme.

Ota meihin rohkeasti yhteyttä, niin autamme sinua.

Mikäli joku sairaus koskettaa sinua tai läheisiäsi tai sinulle heräsi mitä tahansa kysyttävää vanhusten sairauksista tai niiden kuntoutuksesta, vastaamme mielellämme kaikkiin kysymyksiin.

Yleistä tietoa hoivapalveluistamme löydät täältä.

My Sundelin

Palvelupäällikkö

My on ollut yrityksemme toiminnassa mukana alusta alkaen. Hän on sairaanhoidon superammattilainen yli 20 vuoden kokemuksella ikäihmisten hoivasta. My on itse sydämellisyys. Hän on aina valmis auttamaan ja hanskaa tilanteet kuin tilanteet, vaativissakin olosuhteissa.

Asiakaspalvelu:
010 324 9000
info@suomenseniorihoiva.fi

Vanhusten sairauksien kuntoutus- ja hoivapalvelut hinnoitellaan tuntiperusteisesti ja palvelukohtaisesti. Tuottamamme hoiva- ja kuntoutuspalvelut senioreille ja vanhuksille ovat arvonlisäverottomia ja perustuvat aina kirjalliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Liitämme aina yksityiskohtaisen hinnaston hoito- ja palvelusuunnitelman liitteeksi. Meillä käy myös palveluseteli, jonka arvo määräytyy tapauskohtaisesti. Lisätietoa vanhusten yleisimpien sairauksien hoito- ja kuntoutuspalveluiden hinnoittelusta löydät hinnastosivulta.

Lue lisää