Vanhusten yleisimmät sairaudet

Vanhusten sairaudet yhä useamman ikäihmisen kiusana

Ikääntyminen nostaa monen sairauden riskiä. Vanhusten sairaudet ovat väestön ikääntyessä yhä useamman ikäihmisen kiusana. Koska vanhusten lääkehoito on usein haastavaa monisairauksista johtuen, tulisi hoidossa keskittyä sairauksien kokonaisvaltaiseen hoitamiseen, jossa huomioidaan seniorin ravitsemus, liikunta, seuranpito ja lääkehoito.

Tässä artikkelissa käymme läpi vanhusten yleisimpiä toimintakykyyn vaikuttavia sairauksia sekä muutamia yleisiä vinkkejä lääkehoitoon, kuntoutukseen ja kotihoitoon liittyen.

Suomen Seniorihoiva - Vanhusten yleisimmät sairaudet - Vanhusten sairaudet - Vanhusten lääkehoito - Ikääntyneiden yleisimmät sairaudet

Yleisimpiä toimintakykyyn vaikuttavia sairauksia yli 65-vuotiailla ovat:

  • Muistisairaudet
  • Diabetes
  • Sydänsairaudet
  • Syöpä
  • Aivoverenkiertohäiriöt
  • Keuhkosairaudet
  • Reumataudit
  • Masennus
  • Parkinsonin tauti
  • MS-tauti
  • ALS

Muistisairaudet

Alzheimerin tauti

Alzheimerin tauti on maailman yleisin muistisairaus. Suomessa sitä sairastaa yli 70 000 ihmistä. Tauti voi tulla kenelle tahansa eikä sen syytä tiedetä.

Iän lisäksi riskitekijöitä ovat perinnölliset alttiudet, muut sairaudet ja epäterveelliset elämäntavat. Taudin oireet ovat samantyyppisiä kuin normaalit iän tuomat muistihäiriöt, mutta niitä on huomattavasti enemmän.

Yleisimpiä oireita ovat:

  • asioiden, kuten nimien ja sanojen unohtaminen
  • ajantajun kadottaminen
  • vaikeudet toimia numeroiden kuten rahan kanssa
  • vetäytyneisyys, ahdistuneisuus ja muut persoonallisuuden muutokset
  • aistiharhat
  • seksuaaliset käytösoireet

Alzheimerin tautiin ei ole parannuskeinoa, mutta sen etenemistä voidaan hidastaa lääkkeillä ja hyvällä kuntoutuksella. Siksi on tärkeää, että hoito ja kuntoutus aloitetaan mahdollisimman pian taudin puhkeamisen jälkeen.

Lääkehoidossa sairauden kanssa on mahdollista elää hyvää elämää vuosia ja jopa vuosikymmeniä.

Voit lukea lisätietoa Alzheimerin taudista tältä sivulta ja yleisesti muistisairauksista täältä.

Suomen Seniorihoiva - Vanhusten yleisimmät sairaudet - Vanhusten sairaudet - Vanhusten lääkehoito - Ikääntyneiden yleisimmät sairaudet

Verisuoniperäinen muistisairaus

Verisuoniperäinen muistisairaus on toiseksi yleisin etenevä muistisairaus. Se syntyy aivojen verisuonien vaurioiden sekä muiden aivoverenkiertohäiriöiden seurauksena.

Taudin oireita ovat:

  • äkilliset lihasheikkoudet, jolloin toinen puoli kehosta saattaa halvaantua hetkeksi
  • mielialavaihtelut
  • kömpelyys
  • puhehäiriöt

Sairauteen ei ole lääkehoitoa eikä muiden muistisairauksien hoitoon käytetyistä lääkkeistä ole apua. Hoidossa keskitytään taustalla olevien perussairauksien hoitoon ja uusiutumisen ehkäisemiseen. Hoidon, kuten fysio- ja puheterapian avulla muisti saattaa säilyä ja potilaan kunto saattaa alun heikentymisen jälkeen parantua.

Voit lukea lisätietoa verisuoniperäisestä muistisairaudesta tältä sivulta.

Lewyn kappale -tauti

Lewyn kappale -taudissa aivoihin muodostuu poikkeavia proteiinikertymiä eli Lewyn kappaleita.

Taudin oireita ovat:

  • selkeät ja nopeat vireystilan vaihtelut pirteyden ja uneliaisuuden välillä
  • aistiharhat
  • fyysisen toiminnan selkeä hidastuminen ja kehon jäykistyminen
  • kaatuilu
  • tilan ja etäisyyksien hahmottamisen vaikeudet

Sairauden parantamiseen tai sen pysäyttämiseen ei ole olemassa lääkitystä, mutta monia oireita voidaan hoitaa. Kuntoutuksella ja hyvillä elintavoilla voidaan parantaa potilaan elämänlaatua.

Voit lukea lisätietoa Lewyn kappale -taudista täältä.

Otsa-ohimolohkoperäiset muistisairaudet

Otsa-ohimolohkoperäiset muistisairaudet syntyvät otsa- ja ohimolohkojen toiminnan heikkenemisen seurauksena. Sairaus on edellisiä harvinaisempi.

Sairauden oireita ovat:

  • muutokset persoonallisuudessa ja käytöksessä, kuten impulsiivinen tai töykeä käytös – henkilökohtaisen hygienian laiminlyönti
  • ylensyönti
  • motivaation puute
  • puhevaikeudet, kuten puheen hitaus, sanavaraston köyhtyminen ja änkytys

Tyypillistä tälle, kuten kaikille muistisairauksille on, että oireet alkavat pikkuhiljaa ja etenevät jaksoittain.

Diabetes

Diabetes tarkoittaa aineenvaihdunnan sairauksia, joille yhteistä on haiman tuottaman insuliinihormonin puutoksesta johtuva verensokerin kohoaminen. Diabetes jaetaan eri tyyppeihin.

Tyypin 1 diabetes on sairaus, jossa ihmisen haima ei tuota insuliinia, jolloin puutos on korvattava useita kertoja päivässä ihon alle laitettavalla insuliinilla. Sairauden oireita ovat jano, runsas virtsaaminen, väsymys, muutokset näkökyvyssä sekä laihtuminen. Suomessa sairaus on noin 50 000 ihmisellä.

Tyypin 2 diabetes on yksi merkittävimmistä suomalaisista kansansairauksista, sillä sitä sairastaa noin puoli miljoonaa suomalaista.  Kyseessä on aineenvaihduntasairaus, jossa haiman insuliinituotanto on häiriintynyt ja verensokeri on pitkäaikaisesti kohonnut.  Jo ennen verensokerin kohoamista esiintyy yleensä insuliiniresistenssiä, vyötärölihavuutta, rasvamaksaa ja kohonnutta verenpainetta. Sairaus aiheuttaa oireina muun muassa väsymystä, laihtumista, lisääntynyttä virtsaamisen tarvetta ja janon tunnetta.

Sydänsairaudet

Sydänsairaudet aiheuttavat vakavuudeltaan eritasoisia sydämen toiminnan häiriöitä. Ne voivat olla synnynnäisiä tai aiheutua elintapojen tai toisten sairauksien seurauksena.

Sepelvaltimotauti syntyy, kun sydämen pinnalla kulkeviin sepelvaltimoihin kerääntynyt rasva kovettuu suonenseinämiin aiheuttaen tukoksia. Tästä aiheutuu häiriöitä sydämen verenkierrossa. Tavallisin oire on puristava rintakipu, joka ilmaantuu rasituksessa. Sepelvaltimon ahtauma voi revetä, jolloin syntyy sydänveritulppa eli -infarkti. Tauti etenee usein hitaasti. Elintavat vaikuttavat oleellisesti taudin kehittymiseen. Sepelvaltimotautia hoidetaan lääkityksellä, joka parantaa ennustetta ja lievittää oireita.

Vanhusten sairaudet - ikääntyneiden yleisimmät sairaudet - Sydänsairaudet - Sepelvaltimotauti - Veritulppa - Rytmihäiriö - Läppävika

Sydämen rytmihäiriöt ovat tavallisia ja usein vaarattomia. Psyykkiset ja fyysiset tekijät kuten stressi ja rasitus sekä lääkkeet voivat aiheuttaa nopearytmisyyttä tai lisälyöntejä. Pulssi voi olla myös luontaisesti tavallista hitaampi. Pitkittyneiden oireiden taustalla saattaa silti olla sydänsairaus, joten syyn selvittäminen on tärkeää.

Ikäihmisillä esiintyvän eteisvärinän eli flimmerin aiheuttamat rytmihäiriöt voivat heikentää sydäntä ja aiheuttaa aivoverenkierron häiriöitä. Eteisvärinän rinnalla usein ilmenee eteislepatus eli flutteri, joka aiheuttaa nopearytmisyyttä.

Kammiotakykardiat aiheuttavat lisälyöntejä ja tykytyksen tunnetta ja ne voivat olla lyhyt- tai pitkäkestoisia. Kammiovärinä on vaarallisin rytmihäiriö, jossa sydän lopettaa supistelemisen ja veren pumppaamisen. Se johtaa tajuttomuuteen ja kuolemaan jopa sekunneissa, jos elvytystä ei aloiteta heti.

Sydämen läppäviat voivat olla lieviä tai vakavia. Vakavat läppäviat heikentävät sydämen pumppauskykyä ja aiheuttavat fyysisen suorituskyvyn heikkenemistä ja sydämen vajaatoimintaa. Silloin hoitona on leikkaus, jossa ahdas tai vuotava läppä korjataan tai korvataan tekoläpällä.

Syöpä

Syöpä on yleisnimitys joukolle erilaisia sairauksia. Ne ovat hyvin yleisiä ja arviolta joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään. Naisilla yleisin on rintasyöpä ja miehillä eturauhassyöpä. Suurin osa sairauksista pystytään nykyisin parantamaan.

Syövän oireita voivat olla esimerkiksi:

  • väsymys
  • laihtuminen
  • säryt ja kivut
  • kyhmy
  • parantumaton haavauma
  • muotoa tai kokoa muuttava luomi
  • kasvava ihomuutos
  • veri oksennuksessa, ysköksissä, virtsassa tai ulosteessa
  • pitkittynyt yskä tai käheä kurkku
  • keltaisuus

Vanhusten yleisimmät sairaudet - Syöpä - Rintasyöpä - Ihosyöpä - Eturauhassyöpä - Suolistosyöpä

Syövän toteamiseen tarvitaan tarkkoja tutkimuksia. Elintavoilla on merkitystä useimpien syöpien synnyssä ja riskiä voi pienentää terveellisillä elintavoilla ja liikunnalla.

Voit lukea lisää syövästä tältä sivulta.

Aivoverenkiertohäiriöt

Aivoverenkiertohäiriöt tarkoittavat aivoverenkierron pysyviä vaurioita aiheuttavia häiriöitä sekä tilapäisiä ja korjautuvia häiriöitä. Ne aiheuttavat kielellisiä tai motorisia vaikeuksia sekä monenlaisia muita fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia toimintakyvyn häiriötä.

Aivohalvaus johtuu yleensä (85 %) aivovaltimon tukkeumasta tai joskus (15 %) aivovaltimon repeämästä ja siitä seuranneestä verenvuodosta aivokudoksen sisään.

Aivoverisuonitukoksessa eli aivoinfarktissa valtimon äkillinen tukkeutuminen aiheuttaa verenkierron häiriön ja hapen puutoksen aivokudokseen, johon syntyy kuolio. Tukkeuma aiheutuu ahtautuneesta valtimosta tai muualta, kuten sydämestä tulleesta verihyytymästä.

Vanhusten yleisimmät sairaudet - Aivoverenkiertohäiriöt - Verisuoniperäinen muistisairaus - Aivohalvaus - Aivoinfarkti - Aivoverenvuoto

Aivovaltimon repeämästä aiheutuvassa aivoverenvuodossa päässä repeää valtimosuoni, jolloin veri pääsee vuotamaan joko aivoaineeseen tai muualle aivoihin aiheuttaen painetta ja kudosvaurioita ympärillä olevaan alueeseen.

TIA (transient ischemic attack) eli aivoiskemia on nopeasti ohimenevä aivoverenkiertohäiriö. Oireet muistuttavat aivoinfarktia, mutta kestävät yleensä vain 2-15 minuuttia. Aivoiskemiasta voi seurata aivoinfarkti.

Keuhkosairaudet

Yleisiä kroonisia keuhkosairauksia ovat muun muassa astma ja keuhkoahtaumatauti.

Astma on keuhkosairaus, joka on yleinen niin nuorten kuin ikääntyneidenkin parissa. Sen esiintyminen lisääntyy väestön ikääntyessä. Astmassa keuhkoputkiston supistumisherkkyys on lisääntynyt ja krooninen limakalvotulehdus vaivaa henkitysteitä.

Astman hoidossa pyritään helpottamaan potilaan oireita ja palauttamaan mahdollisimman normaali keuhkojen toiminta.

Keuhkoahtaumatauti eli COPD on hitaasti etenevä keuhkojen krooninen sairaus. Keuhkoahtaumataudissa tyypillisesti keuhkoputkien ilmavirtaus on pysyvästi heikentynyt, ilmateillä on krooninen tulehdus eli bronkiitti ja keuhkokudosta tuhoutuu vähitellen. Myös useat liitännäissairaudet liittyvät keuhkoahtaumatautiin.

Keuhkoahtaumataudin hoito on kokonaisvaltaista, jossa huomioidaan ravitsemus, liikunta ja lääkehoito. Keuhkoahtaumataudin suurin aiheuttaja on tupakointi, joten hoidon kannalta tupakoinnin lopettaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta tauti saataisiin hyvin hallintaan.

Reumataudit

Nivelreuma

Nivelreuma eli reumatoidi artriitti on yleisin tulehduksellinen nivelsairaus. Kaikkein yleisintä sairastuminen on 60-70 vuotiailla naisilla. Nivelreuma kuuluu autoimmuunitauteihin, jossa elimistön puolustus hyökkää omia kudoksia vastaan.

Nivelreuma alkaa tavallisesti symmetrisesti molempien käsien tai jalkojen tulehduksella. Myöhemmin tulehdus voi levitä kaikkiin raajojen niveliin sekä selkärankaan ja leukaan.

Sairauden hoito on monipuolista ja jatkuu normaalisti läpi elämän. Lääkehoidolla pystytään yleensä hidastamaan taudin kulkua merkittävästi ja lievittämään kipuja. Leikkaushoidolla voidaan esimerkiksi korjata vaurioituneita niveliä tekonivelillä.

Kuntoutus ja fysioterapia ovat tärkeässä roolissa. Nivelten liikkuvuudesta ja lihaskunnosta huolehtiminen on erityisen tärkeää, sillä niillä voidaan merkittävästi edistää toimintakyvyn säilyttämistä.

Osteoporoosi

Osteoporoosi eli luukato johtuu luun massan vähenemisestä ja siitä johtuvasta luiden haurastumisesta. Suomessa sitä sairastaa yli 400 000 ihmistä, joista suurin osa on iäkkäitä naisia. Taustalla ovat useimmiten hormonaaliset syyt ja perimä.

Sairastumisen riskiä lisää muun muassa alipaino ja vähäinen D-vitamiinin ja kalsiumin saanti sekä lääkkeet kuten kortisoni. Sairaus ei oireile, mutta se aiheuttaa luunmurtumia eri puolilla vartaloa.

Murtumia voi ehkäistä minimoimalla riskitekijöitä ja kaatumisia esimerkiksi omaisen tai avustajan läsnäololla liikkumisessa sekä käyttämällä talvisin liukuesteitä kengissä ja kävelysauvoja tukena.

Nivelrikko

Nivelrikko on yleisin nivelsairaus. Sitä esiintyy eniten ukkovarpaissa ja sormissa.  Iän ja perimän lisäksi altistavia tekijöitä ovat muun muassa raskas työ, urheilu, ylipaino sekä vammat ja tulehdukset nivelissä.

Nivelrikossa ruston rappeutuma aiheuttaa viereisen luun kasvamista ja ruston häviämistä, jolloin liikeradat alenevat. Nivelet saattavat tulehtua ja kerätä nestettä, mikä tuottaa kipua. Kipu on suurinta levon jälkeen liikkeelle lähtiessä.

Nivelrikon kuntoutukseen suositellaan säännöllistä liikuntaa päivittäin. Sopivia urheilulajeja ovat esimerkiksi kävely, sauvakävely, uinti, vesiliikunta, voimistelu, pyöräily ja kuntosaliliikunta.

Lääkehoitona voidaan käyttää kipulääkkeitä, reumavoiteita ja kortisonipistoksia. Polven ja lonkan nivelrikkoa voidaan hoitaa myös tekonivelleikkauksilla.

Vanhusten yleisimmät sairaudet - Nivelrikko - Alaraajojen murtumat - Osteoporoosi - Tekonivel - Lonkkaleikkaus

Selkärankareuma

Selkärankareuma on niveltulehdus, joka ilmaantuu normaalisti selkärangan niveliin, mutta sitä voi olla myös raajojen nivelissä. Selkärankareuma on tyypillisesti nuorena alkanut sairaus, mikä etenee hitaasti ja johtaa selän jäykistymiseen ja etukumaraan asentoon.

Kuntoutuksena erityisen tärkeää on voimistelu ja selän liikkuvuuden ylläpito. Lääkehoitona voidaan käyttää esimerkiksi tulehduskipulääkkeitä ja osaa tavanomaisista reumalääkkeistä.

Alaraajojen murtumat

Alaraajojen murtumat ovat hyvin yleisiä iäkkäillä. Ne aiheutuvat tapaturmista kuten putoamisista, liukastumisista ja kaatumisista. Yleisimpiä alaraajojen murtumista ovat varpaiden murtumat, reisiluun ja kaulan murtumat sekä lonkkamurtumat.

Lonkkamurtuma sattuu useimmiten yli 80-vuotiaille naisille. Se on vakava tapaturma, joka voi pahimmillaan heikentää lopullisesti vanhan ihmisen toimintakykyä. Tapaturmia voidaan vähentää ennaltaehkäisyllä ja lonkkamurtumia ehkäistä suojaimilla. Leikkauksen jälkeen toimintakyky voidaan saada palautettua hyvällä hoidolla ja kuntoutuksella.

Masennus

Masennus on yleisin ikääntyvien mielenterveysongelma. Yleensä se liittyy ahdistuneisuuteen, joka saattaa alkaa elämässä tapahtuneista kriiseistä, kuten läheisen kuolemasta ja yksinäisyydestä. Masennus ilmenee monin eri tavoin ja potilaalla voi olla fyysisiä oireita, kuten epämääräistä kipuilua ja ruokahaluttomuutta.

Riski sairastua masennukseen kasvaa monien pitkäaikaisten sairauksien kuten muistisairauksien, sydän- ja verisuonitautien sekä Parkinsonin taudin myötä. Ikäihmisen masennukseen on hyvä puuttua ajoissa. Hoitamattomana masennus heikentää potilaan kykyä huolehtia itsestään. Se taas pahentaa sairautta edelleen ja aiheuttaa muita fyysisiä oireita.

Masennusta hoidetaan yleensä lääkehoidolla ja terapialla, mutta myös sosiaalisten suhteiden vahvistaminen, liikunnan, harrastusten ja aktiviteettien lisääminen nostaa mielialaa. Nykykäsityksen mukaan erityisesti liikunnalla on mielialaa tehokkaasti nostava vaikutus. On myös hyvä muistaa, että läheisten ja ulkopuolisen avun antama tuki on tärkeää ikäihmisen masennusta hoidettaessa.

Voit lukea lisää vanhusten masennuksesta tältä sivulta.

Vanhusten yleisimmät sairaudet - Vanhusten sairaudet - Vanhusten lääkehoito - Ikääntyneiden yleisimmät sairaudet

Parkinsonin tauti

Parkinsonin tauti on hitaasti etenevä neurologinen sairaus, joka aiheuttaa motorisia häiriöitä. Suomessa tautia sairastaa noin 14 000 ihmistä, joista valtaosa on ikääntyneitä.

Taudin tyypillisiä oireita ovat:

  • liikkeiden hidastuminen
  • vapina
  • tasapainovaikeudet
  • lihasjäykkyys

Parkinsonin tautia ei voida parantaa, mutta oireita voidaan hoitaa lääkkeillä ja kuntoutuksella. Hoidolla sairaus saadaan yleensä melko hyvin hallintaan. Esimerkiksi aktiivisella kotikuntoutuksella oireita voidaan lieventää ja elämänlaatua parantaa merkittävästi.

Voit lukea lisätietoa Parkinsonin taudista tältä sivulta.

MS-tauti

MS-tauti eli multippeliskleroosi on keskushermostosairaus, joka kuuluu autoimmuunisairauksiin. MS-tautia sairastaa Suomessa noin 9000 henkilöä. Sairaudessa vaurioitunut immuunijärjestelmä toimii virheellisesti aiheuttaen hermovauriota ja hermostollisia oireita.

MS-taudin yleisimpiä oireita ovat:

  • näköoireet, kuten näön heikkeneminen ja kaksoiskuva
  • tuntoaistin muutokset kuten kutina ja puutuminen
  • hankaluudet liikkumisessa, kuten jäykkyys ja lihasheikkous
  • muistin, keskittymiskyvyn ja ajattelun häiriöt
  • voimistuneet kivut ja hermosäryt

Sairauden etenemisen kannalta on tärkeää aloittaa lääkitys mahdollisimman varhain. Hyvällä hoidolla sairaus pysyy hallinnassa usein pitkiäkin aikoja ja hyvällä kuntoutuksella voidaan oireita lieventää ja toimintakykyä parantaa.

Voit lukea lisätietoa MS-taudista tältä sivulta.

Vanhusten yleisimmät sairaudet - Vanhusten sairaudet - Vanhusten lääkehoito - Ikääntyneiden yleisimmät sairaudet

ALS

ALS eli amyotrofinen lateraaliskleroosi on lihasten toimintaa ohjaavien liikehermosolujen rappeutumista aiheuttava sairaus. Sairaus on harvinainen, mutta todennäköisyys sairauteen kasvaa ikääntymisen myötä.

ALS:ille tyypillisiä oireita ovat:

  • lihasten jäykkyys
  • lihasvoiman heikentyminen
  • lihasten nytkähtelyt ja krampit

Lihasten rappeutuminen johtaa puhe-, liikkumis- ja nielemisvaikeuksiin, lopulta jopa hengitysvaikeuksiin. Sairaus ei vaikuta aisteihin eikä elinten toimintaan. Sairauteen ei ole parannuskeinoa, mutta varhain aloitetulla kuntoutuksella ja apuvälineiden käytöllä potilas voi säilyttää toimintakykynsä pidempään. Sairaus etenee yksilöllisesti ja sen kanssa saattaa elää jopa vuosikymmeniä.

Voit lukea lisätietoa ALS-taudista tältä sivulta.

Vanhusten lääkehoito usein haastavaa

Vanhusten lääkehoito on usein haasteellista, koska yhä useampi ikäihminen on monisairas ja käyttää useita lääkkeitä samanaikaisesti. Tällöin mahdolliset lääkkeiden sivuvaikutukset ja yhteisvaikutukset voivat muodostua haasteeksi. Myös näiden havaitseminen saattaa olla vaikeaa.

Vanhusten lääkehoidossa hoitavalla lääkärillä tulee olla riittävä kokonaiskuva tilanteesta. On myös hyvin tärkeää huolehtia ajantasaisesta lääkelistasta ja lääkkeiden jakelusta. Lisäksi lääkkeiden reseptin mukaiseen ottamiseen tulee kiinnittää huomiota ja mahdolliset lääkemuistutukset tulisi järjestää asianmukaisesti.

Hoivapalveluilla voidaan aktiivisesti tukea vanhusten lääkehoitoa ja seurata lääkkeiden sivuvaikutuksia ja yhteisvaikutuksia.

Moni vanhusten sairaus myös edellyttää tietyistä rutiinitoiminnoista huolehtimista säännöllisesti. Esimerkiksi muistisairaan siisteys ja ulkoinen olemus on hyvin tärkeää ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Tähän liittyviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi hiusten pesu ja kampaus, parranajo, miellyttävä ja asiallinen pukeutuminen, käsien ja jalkojen rasvaaminen ja kynsien leikkaaminen sekä muu ihonhoito.

Mikäli ikääntyneen kotona käy säännöllisesti hoitaja, niin on erittäin tärkeää, että hoitaja on joka kerta sama. Näin hoitaja muodostuu hoidettavalle tutuksi ystäväksi, mikä parantaa luottamusta ja tekee hoitokäynneistä mukavampia. Lisäksi hoidettavan kuntoa ja eri sairauksien kehitystä voidaan tarkkailla huomattavasti luotettavammin, jos hoitaja on aina sama.

Suomen Seniorihoiva - Vanhusten yleisimmät sairaudet - Vanhusten sairaudet - Vanhusten lääkehoito - Ikääntyneiden yleisimmät sairaudet

Jos aiemmin listatut vanhusten yleisimmät sairaudet askarruttavat tai oireilevat, niin olisi syytä hakeutua lääkärille, sillä varhainen diagnoosi on tärkeää usean sairauden kulun kannalta. Näin pystytään järjestämään oikea lääkehoito ja kuntoutus riittävän varhaisessa vaiheessa.

Kuntouttaminen on paras aloittaa mahdollisimman kokonaisvaltaisesti huomioiden seniorin ravitsemus, liikunta, seuranpito ja lääkehoito.

Mikäli joku sairaus koskettaa sinua tai läheisiäsi tai sinulle heräsi mitä tahansa kysyttävää vanhusten sairauksista tai niiden kuntoutuksesta, vastaamme mielellämme kaikkiin kysymyksiin.

Yleistä tietoa hoivapalveluistamme löydät täältä.

Ota meihin rohkeasti yhteyttä, niin autamme sinua.

My Sundelin - Vanhusten yleisimmät sairaudet - Vanhusten sairaudet - Vanhusten lääkehoito - Ikääntyneiden yleisimmät sairaudet
My Sundelin
Palvelupäällikkö
Terveydenhuollosta vastaava johtaja

050 326 5571
my.sundelin@suomenseniorihoiva.fi

Asiakaspalvelu:
010 324 9000
info@suomenseniorihoiva.fi

Ota meihin yhteyttä

Täytä oheinen lomake tai soita suoraan asiakaspalveluumme, niin autamme sinua.

Soita 010 324 9000

 

 

 

Lue lisää aiheesta:

Muistisairaudet ja muistisairauksien oireet

Suomessa on arviolta noin 200 000 muistisairautta sairastavaa ihmistä. Muistisairauksien oireet alkavat usein hiljalleen, minkä takia oireita ei heti huomaa. Näistä oireista tunnistat piilevän muistisairauden.

Alzheimerin tauti ja taudin oireet

Alzheimerin tauti on Suomen yleisin muistisairaus ja samalla merkittävin dementiaa aiheuttava sairaus, josta kärsii arviolta yli 70 000 ihmistä Suomessa. Nämä Alzheimerin taudin oireet paljastavat sairauden.

Alzheimerin taudin ensioireet

Jos huomaat itsessäsi tai läheisessäsi näitä ensioireita, olisi syytä hakeutua lääkäriin mahdollisimman pian, jotta mahdolliseen taudin etenemiseen voidaan vaikuttaa.

Dementia ja dementian oireet

Dementia on hyvin yleinen oireyhtymä, josta kärsii noin 35 prosenttia yli 90-vuotiaista. Dementiaa aiheuttavat esimerkiksi monet sairaudet, myrkytykset, lääkkeet tai puutostilat.

Lewyn kappale -tauti ja taudin oireet

Lewyn kappale -tauti on Suomen kolmanneksi yleisin muistisairaus Alzheimerin ja verenkiertohäiriöiden aiheuttaman dementian jälkeen. Arviolta noin 5 % yli 75-vuotiaista senioreista sairastaa Lewyn kappale -tautia.

Kiireetön kotihoito luo turvaa muistisairaalle

"Kiireetön ja turvallinen kotihoito on kokonaisvaltaista välittämistä. Se huomioi liikunnan, ravitsemuksen, ehkäisee kaatumisriskit ja pitää huolta lääketurvallisuudesta", kertoo palvelupäällikkö My Sundelin.

Vaskulaarinen dementia

Vaskulaarinen dementia eli verisuoniperäinen muistisairaus on toiseksi yleisin etenevä muistisairaus Suomessa heti Alzheimerin taudin jälkeen.

Parkinsonin taudin oireet

Parkinsonin tauti on neurologinen sairaus, jota sairastaa Suomessa arviolta yli 16 000 ihmistä. Taudin oireita ovat muun muassa lepovapina ja lihasjäykkyys.

MS-tauti ja taudin oireet

MS-tauti eli multippeliskleroosi on etenevä neurologinen sairaus. Keskushermostoon vaikuttava sairaus vaikuttaa liikunta- ja toimintakykyyn. MS-tautiin sairastuneen keho muodostaa vasta-aineita ja hyökkää omia kudoksiaan vastaan.

ALS-tauti ja taudin oireet

ALS-tauti on parantumaton motoneuronisairaus, joka aiheuttaa liikehermosolujen rappeutumista, mikä heikentää tahdonalaista lihaksistoa ja johtaa lopulta liikuntakyvyttömyyteen. Sairastuneiden keski-ikä on noin 60 vuotta.

Lihaskuntoharjoittelu ehkäisee sarkopeniaa

Lihaskuntoharjoittelu on paras keino ennaltaehkäistä ja hidastaa elimistön rappeutumista varsinkin lihaksissa ja luissa, sanoo Turun yliopistollisen keskussairaalan ylilääkäri Jan Sundell. Lihastreeni on myös aivojumppaa ja voi auttaa muistihäiriöiden ehkäisyssä.

Ikääntyvien syöpä ja syövän oireet vaihtelevat

Syövän oireet ovat usein moninaisia, ja taudin alkuvaiheessa syöpä saattaa olla pitkäänkin oireeton. Syöpää voi olla haasteellista itsenäisesti tunnistaa, koska oireet muistuttavat monia muita sairauksia ja syöpä kehittyy hitaasti ajan kuluessa.

Palaa takaisin tietopankkiin:

Tietopankki

Palaa takaisin yleiskategoriaan:

Ikääntyneiden sairaudet

Jaa julkaisu ystävillesi ja tutuillesi alla olevista sosiaalisen median -painikkeista.

Vanhusten sairauksien kuntoutus- ja hoivapalvelut hinnoitellaan tuntiperusteisesti ja palvelukohtaisesti. Tuottamamme hoiva- ja kuntoutuspalvelut senioreille ja vanhuksille ovat arvonlisäverottomia ja perustuvat aina kirjalliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Liitämme aina yksityiskohtaisen hinnaston hoito- ja palvelusuunnitelman liitteeksi. Meillä käy myös palveluseteli, jonka arvo määräytyy tapauskohtaisesti. Lisätietoa vanhusten yleisimpien sairauksien hoito- ja kuntoutuspalveluiden hinnoittelusta löydät hinnastosivulta.

Lue lisää
Jaa Facebookissa2.2k
Jaa Twitterissä
Ota meihin yhteyttä