Vanhusten yleisimmät sairaudet

Jaa artikkeli

Kopioi Facebook X LinkedIn Threads

Ikääntymisen haasteet – kun arki ei suju enää kuten ennen

Ikääntyminen tuo mukanaan viisautta ja kokemusta, mutta valitettavasti myös kasvavan riskin sairastua. Monelle suomalaiselle tulee eteen hetki, jolloin huomaa itsessään tai läheisessään merkkejä siitä, että arki ei suju enää aivan kuten ennen. Muisti pettää, liikkuminen vaikeutuu tai väsymys valtaa. Nämä voivat olla merkkejä ikääntymisen yleisimmistä sairauksista, jotka vaikuttavat toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Hyvä uutinen on, että varhaisella tunnistamisella ja oikeanlaisella hoidolla voidaan merkittävästi parantaa ikäihmisen hyvinvointia ja tukea turvallista kotona asumista pidempään.

Tutkimukset osoittavat, että terveellisillä elintavoilla voidaan ennaltaehkäistä tai merkittävästi hidastaa vanhusten yleisimpien sairauksien kehittymistä – jopa 30-50 % riskien vähentäminen on mahdollista esimerkiksi diabeteksen, sydänsairauksien ja muistisairauksien osalta. Säännöllinen liikunta, monipuolinen ravitsemus, aktiivinen sosiaalinen elämä ja tupakoinnin välttäminen ovat avainasemassa terveen ikääntymisen tukemisessa. Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet voivat siirtää sairauksien puhkeamista useilla vuosilla ja parantaa merkittävästi elämänlaatua.

Yhtä tärkeää kuin ennaltaehkäisy on varhainen tunnistaminen ja hoitoon hakeutuminen. Mitä aikaisemmin sairaus diagnosoidaan, sitä paremmat mahdollisuudet on hidastaa sen etenemistä ja säilyttää toimintakyky pidempään. Kokonaisvaltainen hoitomalli, jossa yhdistyvät oikea-aikainen lääkehoito, ravitsemus, liikunta ja sosiaalinen tuki, tarjoaa parhaat edellytykset laadukkaalle elämälle sairauden kanssa.

Ikääntyminen kasvattaa riskiä sairastua moniin sairauksiin. Vanhusten yleisimmät sairaudet ovat väestön ikääntyessä yhä useamman ikäihmisen kiusana. Koska ikäihmisten lääkehoito on usein haastavaa monisairauksista johtuen, tulisi hoidossa keskittyä sairauksien kokonaisvaltaiseen hoitamiseen, huomioiden seniorin ravitsemus, liikunta, seuranpito sekä lääkehoito. Ammattilaisten tuki kotona mahdollistaa turvallisen arjen ja parantaa merkittävästi sekä ikäihmisen että omaisten elämänlaatua.

Tässä artikkelissa esittelemme ikäihmisten yleisimmät sairaudet, jotka vaikuttavat seniorin toimintakykyyn sekä muutamia yleisiä vinkkejä lääkehoitoon, kuntoutukseen ja kotihoitoon liittyen.

Ikäihmisten yleisimmät toimintakykyyn vaikuttavat sairaudet ovat: 

• Muistisairaudet
• Diabetes
• Sydänsairaudet
• Syöpä
• Aivoverenkiertohäiriöt
• Keuhkosairaudet
• Reumataudit
• Masennus
• Parkinsonin tauti
• MS-tauti
• ALS

Muistisairaudet

Alzheimerin tauti

Alzheimerin tauti on maailman yleisin muistisairaus ja yksi vanhusten yleisimmistä sairauksista. Suomessa sitä sairastaa yli 70 000 ihmistä, ja määrä kasvaa väestön ikääntyessä. Tautiin voi sairastua kuka tahansa, eikä sen tarkkaa syytä tiedetä, mutta tutkimukset ovat paljastaneet useita riskitekijöitä ja suojaavia tekijöitä.

Iän lisäksi riskitekijöitä Alzheimerin taudille ovat perinnölliset alttiudet, muut sairaudet sekä epäterveelliset elämäntavat. Terveyttä edistävillä elintavoilla voidaan pienentää riskiä sairastua Alzheimerin tautiin. Taudin oireet ovat samantyyppisiä kuin normaalit iän tuomat muistihäiriöt, mutta niitä on huomattavasti enemmän. Säännöllisellä liikunnalla, tupakoimattomuudella, ylipainoa välttämällä, käyttämällä aivoja aktiivisesti ja hoitamalla perussairaudet hyvin, voidaan vähentää riskiä sairastua Alzheimerin tautiin.

Yleisimpiä Alzheimerin taudin oireita ovat:

• asioiden, kuten nimien ja sanojen unohtaminen
• ajantajun kadottaminen
• vaikeudet toimia numeroiden kuten rahan kanssa
• vetäytyneisyys, ahdistuneisuus ja muut persoonallisuuden muutokset
• aistiharhat
• seksuaaliset käytösoireet

Alzheimerin tautiin ei ole parannuskeinoa, mutta sen etenemistä voidaan hidastaa lääkkeillä ja tehokkaalla kuntoutuksella. Siksi on tärkeää, että hoito ja kuntoutus aloitetaan mahdollisimman pian taudin puhkeamisen jälkeen.

Lääkehoidossa sairauden kanssa on mahdollista elää hyvää elämää vuosia ja jopa vuosikymmeniä.

Voit lukea lisätietoa Alzheimerin taudista tältä sivulta ja yleisesti muistisairauksista täältä.

Verisuoniperäinen muistisairaus

Verisuoniperäinen muistisairaus on toiseksi yleisin etenevä muistisairaus ikäihmisillä. Se syntyy aivojen verisuonien vaurioiden sekä muiden aivoverenkiertohäiriöiden, kuten aivoinfarktin tai aivoverenvuodon, seurauksena. Tämä muistisairauden muoto eroaa Alzheimerin taudista syntytavaltaan ja oireiden ilmaantumiseltaan.

Verisuoniperäisen taudin oireita ovat:

• äkilliset lihasheikkoudet, jolloin toinen puoli kehosta saattaa halvaantua hetkeksi
• mielialavaihtelut
• kömpelyys
• puhehäiriöt

Verisuoniperäiseen muistisairauteen ei ole spesifistä lääkehoitoa, eikä muiden muistisairauksien hoitoon käytetyistä lääkkeistä ole verisuoniperäisessä muistisairaudessa apua. Hoidossa keskitytäänkin ennen kaikkea taustalla olevien perussairauksien, kuten verenpainetaudin ja diabeteksen, hoitoon sekä uusien aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisemiseen. Kuntoutuksen, kuten fysio– ja puheterapian avulla muisti saattaa säilyä ja asiakkaan kunto saattaa alun heikentymisen jälkeen parantua merkittävästi.

Voit lukea lisätietoa verisuoniperäisestä muistisairaudesta tältä sivulta.

Lewyn kappale -tauti

Lewyn kappale -taudissa aivoihin muodostuu poikkeavia proteiinikertymiä, Lewyn kappaleita. Lewyn kappale -tauti alkaa hitaasti. Ensioireina voi olla älyllisen toimintakyvyn heikentymistä sekä tarkkaavuuden ja vireystilan vaihtelua. Lewyn kappale -taudille tyypillisiä ovat toistuvat näköharhat, jotka saattavat olla hyvinkin yksityiskohtaisia.

Lewyn kappale -taudin oireet ovat moninaisia ja etenevät vaiheittain. Sairauteen kuuluu Parkinsonin taudin piirteitä, kuten liikkeiden hidastumista, lihasjäykkyyttä ja kävelyhäiriöitä. REM-unen aikaiset käytöshäiriöt ovat yleisiä, jolloin ikäihminen saattaa puhua tai liikkua unissaan väkivaltaisesti. Lyhyitä tajunnanmenetyskohtauksia, äkillisiä kaatumisia, sekavuusjaksoja ja käytösoireita esiintyy usein. Muistiongelmat kehittyvät tavallisesti vasta myöhemmässä vaiheessa, kun tauti on jo merkittävästi edennyt, mikä erottaa sen Alzheimerin taudista.

Lewyn kappale -taudin oireita ovat:

• selkeät ja nopeat vireystilan vaihtelut pirteyden ja uneliaisuuden välillä
• aistiharhat
• fyysisen toiminnan selkeä hidastuminen ja kehon jäykistyminen
• kaatuilu
• tilan ja etäisyyksien hahmottamisen vaikeudet

Lewyn kappale -taudin parantamiseen tai pysäyttämiseen ei ole olemassa lääkitystä, mutta monia oireita voidaan tehokkaasti hoitaa oikeanlaisella lääkehoidolla ja kuntoutuksella. Erityisesti näköharhoja ja liikehäiriöitä voidaan lievittää tarkkaan säädellyillä lääkkeillä. Säännöllisellä fysioterapialla, toimintaterapialla ja hyvillä elintavoilla voidaan merkittävästi parantaa ikäihmisen elämänlaatua ja hidastaa toimintakyvyn heikkenemistä.

Voit lukea lisätietoa Lewyn kappale -taudista täältä.

Otsa-ohimolohkoperäiset muistisairaudet

Otsa-ohimolohkoperäiset muistisairaudet syntyvät otsa- ja ohimolohkojen toiminnan heikkenemisen seurauksena. Otsa-ohimolohkoperäiset muistisairaudet ovat edellisiä harvinaisempia.

Otsa-ohimolohkoperäisten muistisairauksien oireita ovat:

• muutokset persoonallisuudessa ja käytöksessä, kuten impulsiivinen tai töykeä käytös – henkilökohtaisen hygienian laiminlyönti
• ylensyönti
• motivaation puute
• puhevaikeudet, kuten puheen hitaus, sanavaraston köyhtyminen ja änkytys

Otsa-ohimolohkoperäisten muistisairauksien oireet alkavat vähitellen ja etenevät jaksoittain, mikä on tyypillistä kaikille muistisairauksille. Tämä ikääntyneiden sairaus diagnosoidaan usein virheellisesti Alzheimerin taudiksi tai psykiatriseksi sairaudeksi, kuten skitsofreniaksi. Väärä diagnoosi johtaa helposti asiakkaalle sopimattomaan lääkitykseen ja oireiden pahenemiseen. Alzheimerin tautia sairastavan ikäihmisen vakavat käytösoireet saattavatkin todellisuudessa johtua otsalohkodementiasta, minkä vuoksi tarkka diagnostiikka on erittäin tärkeää.

Voit lukea lisätietoa otsa-ohimolohkoperäisistä muistisairauksista täältä.

Diabetes

Diabetes tarkoittaa aineenvaihdunnan sairauksia, joille yhteistä on haiman tuottaman insuliinihormonin puutoksesta johtuva verensokerin kohoaminen. Diabetes on yksi vanhusten yleisimmistä sairauksista ja jaetaan kahteen eri päätyyppiin, joista kumpikin vaatii erilaista hoitoa ja seurantaa.

Tyypin 1 diabetes on sairaus, jossa ihmisen haima ei kykene tuottamaan insuliinia, jolloin puutos on korvattava useita kertoja päivässä ihon alle laitettavalla insuliinilla. Sairauden oireita ovat jano, runsas virtsaaminen, väsymys, muutokset näkökyvyssä sekä laihtuminen. Suomessa sairaus on noin 50 000 ihmisellä.

Tyypin 2 diabetes on yksi merkittävimmistä suomalaisista kansansairauksista, sillä sitä sairastaa noin puoli miljoonaa suomalaista.  Kyseessä on aineenvaihduntasairaus, jossa haiman insuliinituotanto on häiriintynyt ja verensokeri on pitkäaikaisesti kohonnut.  Tyypin 2 diabetes yhdistetään usein metaboliseen oireyhtymään: jo ennen verensokerin kohoamista potilailla todetaan insuliiniresistenssiä, vyötärölihavuutta, rasvamaksaa ja kohonnutta verenpainetta. Sairaus aiheuttaa oireina muun muassa väsymystä, laihtumista, lisääntynyttä virtsaamisen tarvetta ja janon tunnetta.

Diabeteksen hoito, eli verensokeritasojen tasaaminen on tärkeää, sillä diabetes altistaa myös muille vakaville sairauksille. Diabetesta hoidetaan suun kautta otettavilla tableteilla tai insuliinipistoksilla. Myös ruokavaliolla ja liikunnalla on merkittävä vaikutus diabeteksen hoidossa.

Voit lukea lisää diabeteksesta tältä sivulta.

Sydänsairaudet

Sydänsairaudet aiheuttavat vakavuudeltaan eritasoisia sydämen toiminnan häiriöitä. Ne voivat olla synnynnäisiä tai aiheutua elintapojen tai toisten sairauksien seurauksena. Esimerkiksi perinnölliset tekijät, rasvan määrä ja laatu ravinnossa, veren korkea kolesterolipitoisuus, kohonnut verenpaine sekä tupakointi altistavat sydänsairauksille.

Sepelvaltimotauti syntyy, kun sydämen pinnalla kulkeviin sepelvaltimoihin kerääntynyt rasva kovettuu suonenseinämiin aiheuttaen tukoksia. Tästä aiheutuu häiriöitä sydämen verenkierrossa. Tavallisin sepelvaltimotaudin oire on puristava rintakipu, joka ilmaantuu rasituksessa. Sepelvaltimon ahtauma voi revetä, jolloin syntyy sydänveritulppa eli -infarkti. Tauti etenee usein hitaasti. Elintavoilla voi vaikuttaa oleellisesti taudin kehittymiseen. Sepelvaltimotautia hoidetaan lääkityksellä, joka parantaa ennustetta ja lievittää oireita.

Sydämen rytmihäiriöt ovat yleisiä ja usein vaarattomia. Psyykkiset ja fyysiset tekijät, kuten stressi ja rasitus sekä lääkkeet saattavat aiheuttaa sydämen nopearytmisyyttä tai lisälyöntejä. Pulssi voi olla myös luontaisesti tavallista hitaampi. Pitkittyneiden oireiden taustalla saattaa silti olla sydänsairaus, joten syyn selvittäminen on tärkeää.

Ikäihmisillä esiintyvän eteisvärinän eli flimmerin aiheuttamat rytmihäiriöt voivat heikentää sydäntä ja aiheuttaa aivoverenkierron häiriöitä. Eteisvärinän rinnalla usein ilmenee eteislepatus eli flutteri, joka aiheuttaa nopearytmisyyttä.

Kammiotakykardiat aiheuttavat lisälyöntejä ja tykytyksen tunnetta ja ne voivat olla lyhyt- tai pitkäkestoisia. Kammiovärinä on vaarallisin rytmihäiriö vanhusten sydänsairauksissa, jossa sydän lopettaa supistelemisen ja veren pumppaamisen. Se johtaa tajuttomuuteen ja kuolemaan jopa sekunneissa, jos elvytystä ei aloiteta heti. Ikäihmisille tämä tilanne vaatii välitöntä ensiapua.

Sydämen läppäviat saattavat olla lieviä tai vakavia. Vakavat läppäviat heikentävät sydämen pumppauskykyä ja aiheuttavat fyysisen suorituskyvyn heikkenemistä ja sydämen vajaatoimintaa. Tällöin hoitona on leikkaus, jossa ahdas tai vuotava läppä korjataan tai korvataan tekoläpällä.

Erittäin yleinen vanhusten sairaus on myös verenpainetauti. Verenpainetauti on sydän- ja verisuonijärjestelmän sairaus, johon kuuluu korkea verenpaine. Useissa tutkimuksissa osoitetaan, että verenpainetaudista kärsii jopa 30 % väestöstä ja 60 % yli 60-vuotiaista ikäihmisistä. Verenpainetauti ei alenna toimintakykyä, sillä lääkkeillä verenpaine saadaan pidettyä hallinnassa. Se kuitenkin altistaa useille sydän- ja verisuonisairauksille, kuten sydäninfarkteille ja aivohalvauksille. Vanhusten yleisimpien sairauksien joukossa verenpainetauti on helpoimmin hallittavissa olevaa oikealla lääkityksellä.

Voit lukea lisää sydänsairauksista tältä sivulta.

Syöpä

Syöpä on yleisnimitys joukolle erilaisia sairauksia ja kuuluu vanhusten yleisimpien sairauksien joukkoon. Ne ovat hyvin yleisiä ja arviolta joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään elämänsä aikana. Naisten tavallisin syöpä on rintasyöpä ja miesten yleisin syöpä on eturauhassyöpä. Suurin osa syövistä pystytään nykyisin parantamaan varhaisen diagnoosin ansiosta. Ikä ja elintavat kasvattavat riskiä sairastua syöpään, mutta ennaltaehkäisy on mahdollista.

Syövän oireita voivat olla esimerkiksi:

• väsymys
• laihtuminen
• säryt ja kivut
• kyhmy
• parantumaton haavauma
• muotoa tai kokoa muuttava luomi
• kasvava ihomuutos
• veri oksennuksessa, ysköksissä, virtsassa tai ulosteessa
• pitkittynyt yskä tai käheä kurkku
• keltaisuus

Syövän toteamiseen tarvitaan tarkkoja tutkimuksia. Yleensä syöpäkasvain löydetään esimerkiksi kuvantamistutkimuksen avulla.

Useimpien syöpien synnyssä elintavoilla on merkitystä ja riskiä voidaan pienentää terveellisillä elintavoilla sekä liikunnalla. Alkoholin ja tupakoinnin välttäminen, monipuolinen ruokavalio ja säännöllinen liikunta voivat ennaltaehkäistä syöpää merkittävästi ikäihmisillä. Myös elin- ja työskentely-ympäristöllä saattaa olla vaikutusta syövän syntymiseen. Vanhusten yleisimpien sairauksien ennaltaehkäisyssä terveelliset elintavat ovat avainasemassa.

Voit lukea lisää syövästä tältä sivulta.

Aivoverenkiertohäiriöt

Aivoverenkiertohäiriöillä tarkoitetaan aivoverenkierron pysyviä vaurioita aiheuttavia häiriöitä sekä tilapäisiä ja korjautuvia häiriöitä. Ne aiheuttavat kielellisiä tai motorisia vaikeuksia sekä monenlaisia muita fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia toimintakyvyn häiriötä.

Aivohalvaus johtuu yleensä (85 %) aivovaltimon tukkeumasta tai toisinaan (15 %) aivovaltimon repeämästä ja siitä seuranneesta verenvuodosta aivokudoksen sisään.

Aivoverisuonitukoksessa eli aivoinfarktissa valtimon äkillinen tukkeutuminen aiheuttaa verenkierron häiriön ja hapen puutoksen aivokudokseen, johon syntyy kuolio. Tukkeuma aiheutuu ahtautuneesta valtimosta tai muualta, kuten sydämestä tulleesta verihyytymästä.

Aivovaltimon repeämästä aiheutuvassa aivoverenvuodossa päässä repeää valtimosuoni, jolloin veri pääsee vuotamaan joko aivoaineeseen tai muualle aivoihin aiheuttaen painetta ja kudosvaurioita ympärillä olevaan alueeseen.

TIA (transient ischemic attack) eli aivoiskemia on nopeasti ohimenevä aivoverenkiertohäiriö. Oireet muistuttavat aivoinfarktia, mutta kestävät yleensä vain 2–15 minuuttia. Aivoiskemian seurauksena voi syntyä.

Voit lukea lisää aivoverenkiertohäiriöistä täältä.

Keuhkosairaudet

Yleisiä kroonisia keuhkosairauksia ovat muun muassa astma ja keuhkoahtaumatauti.

Astma on keuhkosairaus, joka on yleinen niin nuorten kuin ikääntyneidenkin parissa. Sen esiintyminen lisääntyy väestön ikääntyessä. Astmassa keuhkoputkiston supistumisherkkyys on lisääntynyt ja krooninen limakalvotulehdus vaivaa hengitysteitä.

Astman hoidossa pyritään helpottamaan asiakkaan oireita ja palauttamaan mahdollisimman normaali keuhkojen toiminta. Oikea-aikainen diagnoosi ja kokonaisvaltainen hoito, jossa yhdistyvät lääkehoito, fysioterapia ja elintapamuutokset, mahdollistavat hyvän elämänlaadun astman kanssa.

Keuhkoahtaumatauti eli COPD on hitaasti etenevä keuhkojen krooninen sairaus. Keuhkoahtaumataudissa tyypillisesti keuhkoputkien ilmavirtaus on pysyvästi heikentynyt, ilmateillä on krooninen tulehdus eli bronkiitti ja keuhkokudosta tuhoutuu vähitellen. Myös useat liitännäissairaudet liittyvät keuhkoahtaumatautiin.

Keuhkoahtaumataudin hoito on kokonaisvaltaista, jossa huomioidaan ravitsemus, liikunta ja lääkehoito. Keuhkoahtaumataudin suurin aiheuttaja on tupakointi, joten hoidon kannalta tupakoinnin lopettaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta tauti saataisiin hyvin hallintaan.

Voit lukea lisää keuhkosairauksista täältä.

Reumataudit

Nivelreuma

Nivelreuma eli reumatoidi artriitti on yleisin tulehduksellinen nivelsairaus. Kaikkein yleisintä sairastuminen on 60-70-vuotiailla naisilla. Nivelreuma kuuluu autoimmuunitauteihin, jossa elimistön puolustus hyökkää omia kudoksia vastaan.

Nivelreuma alkaa tavallisesti symmetrisesti molempien käsien tai jalkojen tulehduksella. Myöhemmin tulehdus voi levitä kaikkiin raajojen niveliin sekä selkärankaan ja leukaan.

Sairauden hoito on monipuolista ja jatkuu normaalisti läpi elämän. Lääkehoidolla pystytään yleensä hidastamaan taudin kulkua merkittävästi ja lievittämään kipuja. Leikkaushoidolla voidaan esimerkiksi korjata vaurioituneita niveliä tekonivelillä.

Kuntoutus ja fysioterapia ovat tärkeässä roolissa. Nivelten liikkuvuudesta ja lihaskunnosta huolehtiminen on erityisen tärkeää, sillä niillä voidaan merkittävästi edistää toimintakyvyn säilyttämistä.

Osteoporoosi

Osteoporoosi eli luukato johtuu luun massan vähenemisestä ja siitä johtuvasta luiden haurastumisesta. Suomessa osteoporoosia sairastaa yli 400 000 ihmistä, joista suurin osa on iäkkäitä naisia. Osteoporoosin taustalla ovat useimmiten hormonaaliset syyt ja perimä.

Sairastumisen riskiä lisää muun muassa alipaino ja vähäinen D-vitamiinin ja kalsiumin saanti sekä lääkkeet kuten kortisoni. Osteoporoosi ei oireile, mutta se aiheuttaa luunmurtumia eri puolilla vartaloa.

Murtumia voidaan ehkäistä minimoimalla riskitekijöitä ja kaatumisia esimerkiksi omaisen tai avustajan läsnäololla liikkumisessa sekä käyttämällä talvisin liukuesteitä kengissä ja kävelysauvoja tukena.

Nivelrikko

Nivelrikko on yleisin nivelsairaus. Sitä esiintyy eniten ukkovarpaissa ja sormissa.  Iän ja perimän lisäksi nivelrikolle altistavia tekijöitä ovat muun muassa raskas työ, urheilu, ylipaino sekä vammat ja tulehdukset nivelissä.

Nivelrikossa ruston rappeutuma aiheuttaa viereisen luun kasvamista ja ruston häviämistä, jolloin liikeradat alenevat. Nivelet saattavat tulehtua ja kerätä nestettä, mikä tuottaa kipua. Kipu on suurinta levon jälkeen liikkeelle lähtiessä.

Nivelrikon kuntoutukseen suositellaan säännöllistä liikuntaa päivittäin. Sopivia urheilulajeja ovat esimerkiksi kävely, sauvakävely, uinti, vesiliikunta, voimistelu, pyöräily ja kuntosaliharjoittelu.

Lääkehoitona osteoporoosiin voidaan käyttää kipulääkkeitä, reumavoiteita ja kortisonipistoksia. Polven ja lonkan nivelrikkoa voidaan hoitaa myös tekonivelleikkauksilla.

Selkärankareuma

Selkärankareuma on niveltulehdus, joka ilmaantuu tavallisesti selkärangan niveliin, mutta sitä voi olla myös raajojen nivelissä. Selkärankareuma on tyypillisesti nuorena alkanut sairaus, joka etenee asteittain ja johtaa selän jäykistymiseen ja etukumaraan asentoon.

Kuntoutuksena erityisen tärkeää on voimistelu ja selän liikkuvuuden ylläpito. Lääkehoitona selkärankareumaan voidaan käyttää esimerkiksi tulehduskipulääkkeitä ja osaa tavanomaisista reumalääkkeistä.

Alaraajojen murtumat

Alaraajojen murtumat ovat hyvin yleisiä iäkkäillä. Ne johtuvat yleensä tapaturmista kuten putoamisista, liukastumisista ja kaatumisista. Yleisimpiä alaraajojen murtumista ovat varpaiden murtumat, reisiluun ja säären murtumat sekä lonkkamurtumat.

Lonkkamurtuma tapahtuu useimmiten yli 80-vuotiaille naisille. Se on vakava tapaturma, joka voi pahimmillaan heikentää lopullisesti vanhan ihmisen toimintakyvyn. Tapaturmia voidaan ennaltaehkäistä ja suojaimilla estää lonkkamurtumien syntyä. Lonkkaleikkauksen jälkeen toimintakyky voidaan saada palautettua hyvällä hoidolla ja kuntoutuksella.

Masennus

Masennus, eli depressio, on yleisin ikääntyvien mielenterveysongelma. Yleensä masennus liittyy ahdistuneisuuteen, joka saattaa alkaa elämässä tapahtuneista kriiseistä, kuten läheisen kuolemasta ja yksinäisyydestä. Masennus ilmenee ikäihmisellä monin eri tavoin ja potilaalla saattaa olla fyysisiä oireita, kuten epämääräistä kipuilua ja ruokahaluttomuutta.

Riski sairastua masennukseen kasvaa monien pitkäaikaisten sairauksien, kuten muistisairauksien, sydän- ja verisuonitautien sekä Parkinsonin taudin myötä. Ikäihmisen masennukseen kannattaa puuttua ajoissa. Hoitamattomana masennus heikentää potilaan kykyä huolehtia itsestään. Se puolestaan pahentaa sairautta ja aiheuttaa muitakin fyysisiä oireita.

Masennusta hoidetaan yleensä lääkehoidolla ja terapialla, mutta myös sosiaalisten suhteiden vahvistaminen, liikunnan, harrastusten ja aktiviteettien lisääminen nostaa mielialaa. Nykykäsityksen mukaan erityisesti liikunnalla on mielialaa tehokkaasti nostava vaikutus. On myös hyvä muistaa, että läheisten ja ulkopuolisen avun antama tuki on tärkeää ikäihmisen masennusta hoidettaessa.

Voit lukea lisää vanhusten masennuksesta tältä sivulta.

Parkinsonin tauti

Parkinsonin tauti on hitaasti etenevä neurologinen sairaus, joka aiheuttaa motorisia häiriöitä. Suomessa tautia sairastaa noin 14 000 ihmistä, joista valtaosa on ikääntyneitä.

Taudin tyypillisiä oireita ovat:

• liikkeiden hidastuminen
• vapina
• tasapainovaikeudet
• lihasjäykkyys

Parkinsonin tautia ei voida parantaa, mutta oireita voidaan hoitaa lääkkeillä ja kuntoutuksella. Hoidolla sairaus saadaan yleensä melko hyvin hallintaan. Esimerkiksi aktiivisella kotikuntoutuksella oireita voidaan lieventää ja elämänlaatua parantaa merkittävästi. Parkinsonin tautia sairastavan kannattaa sisällyttää liikuntasuorituksiinsa sekä tasapainoa vahvistavaa että lihaskuntoa lisäävää harjoittelua. Fysioterapiasta Parkinsonin tautia sairastava saa apua kaatumisriskin vähenemiseen sekä apuvälineiden kartoitukseen. Toimintaterapia puolestaan auttaa ylläpitämän arjen toiminnoissa tarvittavia taitoja.

Voit lukea lisätietoa Parkinsonin taudista tältä sivulta.

MS-tauti

MS-tauti eli multippeliskleroosi on keskushermostosairaus, joka kuuluu autoimmuunisairauksiin. MS-tautia sairastaa Suomessa noin 9000 henkilöä. Sairaudessa vaurioitunut immuunijärjestelmä toimii virheellisesti aiheuttaen hermovauriota ja hermostollisia oireita.

MS-taudin yleisimpiä oireita ovat:

• näköoireet, kuten näön heikkeneminen ja kaksoiskuva
• tuntoaistin muutokset kuten kutina ja puutuminen
• hankaluudet liikkumisessa, kuten jäykkyys ja lihasheikkous
• muistin, keskittymiskyvyn ja ajattelun häiriöt
• voimistuneet kivut ja hermosäryt

Sairauden etenemisen kannalta lääkityksen aloittaminen mahdollisimman varhain on ratkaisevaa. Hyvällä hoidolla sairaus pysyy hallinnassa usein pitkiäkin aikoja ja laadukkaalla kuntoutuksella voidaan lieventää oireita sekä ylläpitää sairastuneen toimintakykyä.

Saat lisätietoa MS-taudista tältä sivulta.

ALS

ALS eli amyotrofinen lateraaliskleroosi on lihasten toimintaa ohjaavien liikehermosolujen rappeutumista aiheuttava sairaus. Sairaus on harvinainen, mutta todennäköisyys sairauteen kasvaa ikääntymisen myötä. Suomessa noin kaksi potilasta viikossa sairastuu ALS-tautiin.

ALS-taudille tyypillisiä oireita ovat:

• lihasten jäykkyys
• lihasvoiman heikentyminen
• lihasten nytkähtelyt ja krampit

Lihasten rappeutuminen johtaa puhe-, liikkumis- ja nielemisvaikeuksiin, lopulta jopa hengitysvaikeuksiin. Sairaus ei vaikuta aisteihin eikä elinten toimintaan. Sairauteen ei ole parannuskeinoa, mutta varhain aloitetulla kuntoutuksella ja apuvälineiden käytöllä potilas voi säilyttää toimintakykynsä pidempään. Sairaus etenee yksilöllisesti ja sen kanssa saattaa elää jopa vuosikymmeniä.

Voit lukea lisätietoa ALS-taudista tältä sivulta.

Milloin hakeutua lääkäriin? – Varoitusmerkit, joita ei pidä jättää huomiotta

Ikääntymiseen liittyy luonnollisia muutoksia, mutta tietyt oireet vaativat aina lääkärin arviota. Varhainen diagnoosi ja hoidon aloittaminen ovat avainasemassa monien ikäsairauksien etenemisen hidastamisessa ja toimintakyvyn säilyttämisessä. Älä vähättele oireita – oikea-aikainen hoitoon hakeutuminen voi merkittävästi parantaa elämänlaatua ja ennustetta.

Hakeudu lääkäriin viipymättä, jos huomaat seuraavia varoitusmerkkejä:

• Äkilliset muistion muutokset tai sekavuus – Voi viitata muistisairauteen, aivoverenkiertohäiriöön tai infektioon. Varhainen diagnoosi mahdollistaa tehokkaan hoidon aloittamisen.
• Toistuvat kaatumiset tai tasapainovaikeudet – Saattavat liittyä neurologisiin sairauksiin, lääkityksen sivuvaikutuksiin tai osteoporoosiin. Kaatumisten ehkäisy on tärkeää murtumien välttämiseksi.
• Selittämätön laihtuminen – Voi olla merkki syövästä, diabeteksesta, kilpirauhasen vajaatoiminnasta tai masennuksesta. Yli 5 kg:n tahaton laihtuminen muutamassa kuukaudessa vaatii selvitystä.
• Pitkittynyt väsymys ja voimattomuus – Voi johtua anemiasta, sydämen vajaatoiminnasta, diabeteksesta tai masennuksesta. Normaali ikääntyminen ei aiheuta jatkuvaa uupumusta.
• Rintakipu tai hengenahdistus – Voivat olla sydäninfarktin, angina pectoriksen tai keuhkosairauden oireita. Äkillinen rintakipu vaatii välitöntä hoitoa – soita 112.
• Äkilliset puhevaikeudet, näköhäiriöt tai toispuoleinen heikkous – Aivohalvauksen tai TIA-kohtauksen (ohimenevä aivoverenkiertohäiriö) merkkejä. Nopea hoito voi estää pysyvät vauriot – soita 112.
• Mielialan muutokset, ahdistuneisuus tai vetäytyminen – Masennus on yleinen ikäihmisten ongelma, joka vaikuttaa fyysiseen terveyteen ja toimintakykyyn. Masennus on hoidettavissa, älä kärsi turhaan.
• Orientaation menetys tai ajantajun kadottaminen – Voi olla merkki muistisairaudesta, infektiosta tai lääkityksen yhteisvaikutuksista. Vaatii aina lääkärin arvion.
• Veri virtsassa, ulosteessa, ysköksissä tai oksennuksessa – Voi viitata vakavaan sairauteen, kuten syöpään tai verisuonitautiin. Vaatii välitöntä tutkimusta.
• Pitkittynyt yskä, käheä ääni tai nielemisvaikeudet – Voivat olla keuhkosairauden, syövän tai neurologisen sairauden oireita. Yli kolme viikkoa kestävä yskä tulee tutkituttaa.

Muista: Sinun tai läheisesi terveys on tärkein asia. Jos jokin oire huolestuttaa, ota yhteyttä terveydenhuoltoon. Varhainen puuttuminen voi merkitä valtavaa eroa sairauden ennusteessa ja elämänlaadussa. Perusterveydenhuollon kautta saat ohjauksen jatkotutkimuksiin ja hoitoon. Hätätilanteissa soita aina 112.

Vanhusten lääkehoito usein haastavaa

Vanhusten lääkehoito on usein haasteellista, koska yhä useampi ikäihminen on monisairas ja käyttää useita lääkkeitä samanaikaisesti. Tällöin mahdolliset lääkkeiden sivuvaikutukset ja yhteisvaikutukset voivat muodostua ongelmaksi. Lääkkeiden yhteisvaikutuksen havaitseminen saattaa myös olla vaikeaa.

Vanhuksen lääkehoidosta vastaavalla lääkärillä tulee olla riittävä kokonaiskuva tilanteesta. On myös hyvin tärkeää huolehtia ajantasaisesta lääkelistasta ja lääkkeiden jakelusta. Lisäksi lääkkeiden reseptinmukaiseen ottamiseen tulee kiinnittää huomiota ja mahdolliset lääkemuistutukset tulisi järjestää asianmukaisesti.

Monilääkityksen riskit

Monilääkityksellä tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö käyttää säännöllisesti viittä tai useampaa lääkettä. Ikäihmisillä monilääkitys on yleistä, sillä useat pitkäaikaissairaudet vaativat lääkehoitoa. Monilääkitys lisää merkittävästi haittavaikutusten ja lääkkeiden yhteisvaikutusten riskiä.

Monilääkityksen yleisimpiä riskejä ovat:

• Kaatumisriski – Monet lääkkeet, kuten verenpaine-, uni- ja rauhoittavat lääkkeet, lisäävät huimausta ja tasapainovaikeuksia, mikä nostaa kaatumis- ja murtumavaaraa.
• Sekavuus ja muistion heikkeneminen – Tietyt lääkeyhdistelmät voivat aiheuttaa kognitiivisia oireita, jotka saatetaan virheellisesti tulkita muistisairauden oireiksi.
• Ruokahaluttomuus ja painon lasku – Useat lääkkeet vaikuttavat ruokahaluun ja maun tunteeseen, mikä voi johtaa aliravitsemukseen.
• Munuaisten ja maksan kuormitus – Ikääntyessä munuaisten ja maksan toiminta heikkenee, jolloin lääkeaineet poistuvat elimistöstä hitaammin. Tämä voi johtaa lääkeaineiden kertymiseen ja myrkyllisyyteen.
• Lääkkeiden yhteisvaikutukset – Lääkkeet voivat vahvistaa tai heikentää toistensa vaikutusta, mikä saattaa johtaa vakaviin terveysongelmiin.

Käytännön vinkit lääkehoidon hallintaan

Turvallinen ja tehokas lääkehoito edellyttää huolellista suunnittelua ja seurantaa. Seuraavat käytännön toimet auttavat hallitsemaan monilääkitystä ja vähentämään riskejä:

• Käytä lääkedosettia – Lääkedosetti helpottaa lääkkeiden oikea-aikaista ottamista ja vähentää unohdusriskiä. Dosetin täyttö kannattaa tehdä viikoittain rauhallisessa ympäristössä.
• Pidä ajantasainen lääkelista – Kirjaa ylös kaikki käytössä olevat lääkkeet, niiden vahvuudet, annostukset ja ottamisajankohdat. Ota lista mukaan jokaiseen lääkäri- ja apteekkikäyntiin.
• Tarkistuta lääkitys säännöllisesti – Pyydä lääkäriä tai apteekkia tarkistamaan lääkitys vähintään kerran vuodessa tai aina terveydentilan muuttuessa. Tarpeettomat lääkkeet kannattaa lopettaa.
• Hyödynnä apteekin lääkehoidon arviointi – Monet apteekit tarjoavat maksuttoman lääkehoidon arvioinnin, jossa farmaseuttinen asiantuntija käy läpi lääkityksen ja tunnistaa mahdolliset ongelmat.
• Varmista lääkkeiden oikea ottaminen – Omaisten tai hoitajien apu lääkkeiden ottamisen varmistamisessa on tärkeää, erityisesti muistisairauksien tai näköongelmien yhteydessä.
• Huomioi lääkkeiden ottamisajankohdat – Osa lääkkeistä tulee ottaa ruoan kanssa, osa tyhjään mahaan. Noudata ohjeita tarkasti, jotta lääkkeet toimivat parhaalla mahdollisella tavalla.
• Säilytä lääkkeet oikein – Pidä lääkkeet kuivassa, viileässä paikassa, poissa suorasta auringonvalosta ja lasten ulottuvilta. Tarkista säännöllisesti viimeinen käyttöpäivä.

Milloin lääkitys kannattaa arvioida uudelleen?

On tilanteita, jolloin lääkityksen tarkistaminen on erityisen tärkeää. Ota yhteyttä lääkäriin tai apteekkiin, jos huomaat seuraavia merkkejä:

• Uusia oireita ilmaantuu – Huimaus, väsymys, sekavuus, pahoinvointi tai muut uudet oireet voivat johtua lääkityksestä.
• Kaatumisia tai läheltä piti -tilanteita – Lääkitys saattaa vaikuttaa tasapainoon ja reaktiokykyyn.
• Muistion tai tarkkaavaisuuden heikkeneminen – Tietyt lääkkeet voivat vaikuttaa kognitioon.
• Ruokahaluttomuus tai painon lasku – Lääkkeet voivat vaikuttaa ruokahaluun ja imeytymiseen.
• Lääkitys on aloitettu tai lopetettu – Aina kun lääkitys muuttuu, on hyvä varmistaa, ettei yhteisvaikutuksia synny.
• Useita lääkkeitä käytössä – Jos lääkkeitä on viisi tai enemmän, lääkityksen kokonaisarviointi on suositeltavaa.
• Sairaalahoidon tai leikkauksen jälkeen – Lääkitys saattaa olla muuttunut, ja sen sopivuus kotioloissa tulee tarkistaa.

Hoivapalveluilla voidaan aktiivisesti tukea vanhusten lääkehoitoa ja seurata lääkkeiden sivuvaikutuksia ja yhteisvaikutuksia. Suomen Seniorihoivan ammattilaiset auttavat lääkehoidon seurannassa, lääkedosettien täytössä ja lääkkeiden oikea-aikaisen ottamisen varmistamisessa. Ota yhteyttä, niin suunnittelemme yhdessä turvallisen lääkehoidon kokonaisuuden läheisellesi.

Moni ikääntyneen sairaus myös edellyttää tietyistä rutiinitoiminnoista huolehtimista säännöllisesti. Esimerkiksi muistisairaan siisteydestä ja ulkoisesta olemuksesta huolehtiminen on erittäin tärkeää ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Hygieniaan liittyviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi hiusten pesu ja kampaus, parranajo, miellyttävä ja asiallinen pukeutuminen, käsien ja jalkojen rasvaaminen ja kynsien leikkaaminen sekä muu ihonhoito.

Mikäli ikääntyneen kotona käy säännöllisesti hoitaja, on erittäin tärkeää, että hoitaja on joka kerta sama. Näin hoitaja muodostuu hoidettavalle tutuksi ystäväksi, mikä parantaa luottamusta ja tekee hoitokäynneistä mukavampia. Lisäksi hoidettavan kuntoa ja eri sairauksien kehitystä voidaan tarkkailla huomattavasti luotettavammin, jos hoitaja on aina sama.

Mikäli vanhusten yleisimmät sairaudet tai niiden oireet askarruttavat, on syytä hakeutua lääkärille viipymättä. Varhainen diagnoosi ja hoitoon hakeutuminen ovat ratkaisevan tärkeitä useimpien ikäihmisten sairauksien ennusteen ja elämänlaadun kannalta. Näin pystytään järjestämään oikea lääkehoito, kuntoutus ja tukipalvelut riittävän varhaisessa vaiheessa, ennen kuin sairaus ehtii merkittävästi heikentää toimintakykyä.

Kuntouttaminen on paras aloittaa mahdollisimman kokonaisvaltaisesti huomioiden seniorin ravitsemus, liikunta, seuranpito ja lääkehoito.

Todelliset tarinat – Miten oikea apu muutti arjen

Vanhusten yleisimmät sairaudet eivät ole pelkkiä diagnooseja ja oireluetteloita – ne vaikuttavat syvällisesti ihmisten jokapäiväiseen elämään, itsenäisyyteen ja turvallisuuden tunteeseen. Alla olevat esimerkit perustuvat todellisiin tilanteisiin, joissa oikea-aikainen hoito, kuntoutus ja ammattitaito tekivät merkittävän eron ikäihmisen elämänlaatuun ja perheen jaksamiseen.

Tapaus 1: Aino, 78 – Muistisairaus ja lääkehoidon haasteet

Lähtötilanne: Aino asui yksin kerrostalossa Espoossa. Hänen tyttärensä huomasi, että äiti alkoi toistaa samoja kysymyksiä ja unohti ottaa tärkeät diabeteslääkkeensä. Tilanne huipentui, kun Aino kaatui kotona useita kertoja kahden viikon aikana. Tytär oli huolissaan, mutta ei tiennyt, mistä aloittaa avun hakeminen.

Ratkaisu: Perheen otettua yhteyttä Suomen Seniorihoivaan, aloitettiin kokonaisvaltainen arviointi Ainon tilanteesta. Hoitaja kävi kotona säännöllisesti varmistamassa lääkkeiden oikea-aikaisen ottamisen ja täytti viikoittain lääkedosetin. Lisäksi järjestettiin fyysisen toimintakyvyn arviointi, jonka perusteella kotiin lisättiin tukikahvat ja poistettiin matot, jotka aiheuttivat kompastumisvaaran. Hoitaja ohjasi myös tasapainoa vahvistavia harjoitteita.

Tulos: Kolmen kuukauden kuluttua Ainon kaatumistapaukset vähenivät merkittävästi ja verensokeriarvot pysyivät tasaisempina säännöllisen lääkityksen ansiosta. Aino pystyi jatkamaan turvallista kotona asumista ja hänen elämänlaatunsa parani huomattavasti. Tytär koki saavansa tukea ja apua, eikä hänen tarvinnut enää kantaa huolta yksin.

Tapaus 2: Erkki, 72 – Sydäninfarktin jälkeinen kuntoutus

Lähtötilanne: Erkki kotiutui sairaalasta sydäninfarktin ja ohitusleikkauksen jälkeen. Hän oli epävarma omasta jaksamisestaan ja pelkäsi liikkua. Vaimo oli ylikuormittunut, kun hän yritti yksin huolehtia Erkin hoidosta, lääkityksestä ja kotitöistä.

Ratkaisu: Suomen Seniorihoivan fysioterapeutti laati Erkille yksilöllisen kuntoutussuunnitelman, joka alkoi kevyellä liikunnalla ja eteni vähitellen. Hoitaja kävi kotona tukemassa päivittäisissä toiminnoissa ja varmistamassa, että sydänlääkkeet otettiin oikein. Ravitsemusneuvonnalla varmistettiin sydänterveyttä tukeva ruokavalio. Myös vaimo sai ohjausta ja tukea tilanteen hallintaan.

Tulos: Kuuden kuukauden kuluttua Erkki palasi aktiiviseen elämään – hän käveli päivittäin ulkona, osallistui eläkeläisten kuntosaliryhmään ja koki olevansa taas oma itsensä. Sydämen toiminta oli vakaa ja elämänlaatu parani merkittävästi. Vaimo sai tarvitsemaansa hengähdystaukoa ja pariskunnan arki palautui tasapainoisemmaksi.

Tapaus 3: Marjatta, 81 – Monisairaus ja lääkityksen yhteensovittaminen

Lähtötilanne: Marjatta käytti kahdeksan eri lääkettä diabetekseen, verenpainetautiin, sydämen vajaatoimintaan ja nivelrikkoon. Hän kärsi jatkuvasta väsymyksestä, huimauksesta ja sekavuudesta. Lääkärikäyntejä oli useilla eri erikoisaloilla, mutta kukaan ei tarkastellut kokonaisuutta. Lopulta Marjatta kaatui ja joutui sairaalaan.

Ratkaisu: Suomen Seniorihoivan sairaanhoitaja teki yhteistyössä lääkärin kanssa kattavan lääkityksen arvioinnin. Havaittiin, että kaksi lääkettä aiheuttivat yhteisvaikutuksena huimausta ja yksi lääke oli tarpeeton. Lääkitys yksinkertaistettiin ja dosetin käyttö aloitettiin. Hoitaja kävi säännöllisesti kotona seuraamassa vointia ja varmistamassa lääkkeiden ottamisen.

Tulos: Kahden kuukauden kuluttua Marjattan huimaus väheni merkittävästi ja hän tunsi olonsa virkeämmäksi. Kaatumistapaukset loppuivat ja hän pystyi jälleen hoitamaan päivittäiset askareensa itsenäisesti. Marjatta koki saaneensa takaisin hallintaa omasta elämästään ja turvallisuuden tunne palasi.

Omat tarinasi ovat tärkeitä. Jos tunnistit läheisesi tilanteen näistä esimerkeistä, älä epäröi ottaa yhteyttä. Suomen Seniorihoivan ammattilaiset arvioivat tilanteen ja laativat yksilöllisen hoito- ja kuntoutussuunnitelman, joka tukee turvallista kotona asumista ja parantaa elämänlaatua. Oikea-aikainen apu voi muuttaa kaiken.

Usein kysytyt kysymykset vanhusten sairauksista

Mikä on vanhusten yleisin sairaus Suomessa?

Ikäihmisten yleisimpiä sairauksia Suomessa ovat muistisairaudet (erityisesti Alzheimerin tauti), tyypin 2 diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet sekä nivelrikko. Näiden sairauksien esiintyvyys kasvaa merkittävästi 65 ikävuoden jälkeen ja ne vaikuttavat päivittäiseen toimintakykyyn, liikuntaan ja elämänlaatuun. Varhainen tunnistaminen, oikea-aikainen lääkehoito ja kokonaisvaltainen kuntoutus ovat avainasemassa sairauksien etenemisen hidastamisessa ja itsenäisen kotona asumisen tukemisessa.

Voiko muistisairautta ennaltaehkäistä?

Muistisairauden riskiä voidaan pienentää terveellisillä elintavoilla jopa 30-50 prosenttia. Säännöllinen liikunta (vähintään 150 minuuttia viikossa), monipuolinen ravitsemus runsaasti kasviksia ja kalaa sisältäen, aktiivinen sosiaalinen elämä, tupakoinnin välttäminen ja perussairauksien kuten diabeteksen ja verenpainetaudin hyvä hoito tukevat aivoterveyttä. Vaikka muistisairautta ei voi täysin estää, nämä ennaltaehkäisevät toimenpiteet hidastavat merkittävästi Alzheimerin taudin ja muiden muistisairauksien kehittymistä.

Miten tunnistan, että läheiseni tarvitsee apua kotona?

Ikäihmisen avuntarpeen varhaisia merkkejä ovat muistion heikkeneminen ja samojen asioiden toistaminen, toistuvat kaatumiset tai tasapainovaikeudet, lääkkeiden ottamisen unohtaminen tai sekoittaminen, henkilökohtaisen hygienian ja kodin siisteyden laiminlyönti, selittämätön painon lasku tai ruokahaluttomuus, sekä vetäytyminen sosiaalisista tilanteista ja harrastusten lopettaminen. Jos huomaat useita näistä merkeistä, ota yhteyttä terveydenhuoltoon ja harkitse kotihoidon, hoivapalveluiden tai fysioterapian aloittamista turvallisen kotona asumisen tueksi.

Mitä eroa on Alzheimerin taudilla ja verisuoniperäisellä muistisairaudella?

Alzheimerin tauti on hitaasti etenevä muistisairaus, jossa aivokudokseen kertyy poikkeavia proteiineja (amyloidiplakkeja ja tau-kietoutumia). Verisuoniperäinen muistisairaus syntyy aivojen verisuonivaurioista, aivoverenkiertohäiriöistä tai toistuvista pienistä aivoinfarkteista. Alzheimerin taudissa oireet kehittyvät vähitellen aloittaen muistin heikkenemisestä, kun taas verisuoniperäisessä muistisairaudessa oireet voivat ilmaantua äkillisesti esimerkiksi aivoinfarktin jälkeen ja sisältää usein liikehäiriöitä tai puhevaikeuksia.

Kuinka monta lääkettä on liikaa ikäihmiselle?

Monilääkityksestä puhutaan, kun ikäihminen käyttää säännöllisesti viittä tai useampaa reseptilääkettä samanaikaisesti. Yli 75-vuotiailla tämä lisää merkittävästi haittavaikutusten, lääkkeiden yhteisvaikutusten ja kaatumisriskin vaaraa. Lääkitys tulisi tarkistuttaa vähintään kerran vuodessa lääkärillä tai hyödyntää apteekin ilmaista lääkehoidon arviointia, ja tarpeettomat tai päällekkäiset lääkkeet kannattaa lopettaa. Oikein toteutettu ja säännöllisesti seurattu lääkehoito on turvallista myös useiden lääkkeiden kanssa, kun huomioidaan ikäihmisen muuttuneet aineenvaihduntaolosuhteet.

Milloin kannattaa harkita kotihoidon aloittamista?

Kotihoidon aloittamista kannattaa harkita, kun ikäihminen ei enää selviä päivittäisistä toiminnoista kuten peseytymisestä, ruoanlaitosta tai siivouksesta itsenäisesti, lääkkeiden ottaminen unohtuu tai sekoittuu, kaatumisriski kasvaa liikkumisen vaikeutuessa, tai omaisten ja omaishoitajien jaksaminen on koetuksella. Ammattitaitoinen kotihoito ja hoivapalvelut tukevat turvallista kotona asumista, parantavat elämänlaatua ja ehkäisevät ennenaikaista laitoshoitoon siirtymistä. Varhainen avun hakeminen ehkäisee kriisitilanteita ja mahdollistaa pidemmän itsenäisen kotona asumisen.

Kuinka kauan Parkinsonin taudin kanssa voi elää?

Parkinsonin tauti on hitaasti etenevä neurologinen sairaus, jonka kanssa voi elää laadukkaasti 10-20 vuotta tai jopa pidempään diagnoosin jälkeen. Oikea-aikaisella lääkehoidolla (dopaminilääkkeet), säännöllisellä fysioterapialla, toimintaterapialla ja puheterapialla oireita kuten lihasjäykkyyttä, vapinaa ja tasapainovaikeuksia voidaan hallita tehokkaasti. Aktiivinen liikunta, erityisesti tasapainoharjoittelu ja voimaharjoittelu, tukevat toimintakyvyn säilymistä ja hidastavat sairauden etenemistä. Taudin eteneminen vaihtelee yksilöllisesti ja riippuu iästä, yleiskunnosta sekä hoidon laadusta.

Mitä hoivapalvelut maksavat ja käykö palveluseteli?

Hoivapalvelut hinnoitellaan tuntiperusteisesti ja palvelukohtaisesti. Hinnoittelu perustuu kirjalliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan, joka laaditaan aina yksilöllisesti. Palveluseteli käy maksuvälineenä, ja sen arvo määräytyy tapauskohtaisesti hyvinvointialueen päätöksen mukaan. Hoivapalvelut ovat arvonlisäverottomia. Tarkemmat tiedot hinnoittelusta löydät hinnastosivultamme.

Ota meihin rohkeasti yhteyttä, niin autamme sinua.

Jos jokin vanhusten yleisimmistä sairauksista koskettaa sinua tai läheisiäsi, tai sinulle heräsi kysymyksiä ikäihmisten sairauksien hoidosta, kuntoutuksesta tai hoivapalveluiden järjestämisestä, vastaamme mielellämme kaikkiin kysymyksiin. Ammattitaitoiset hoitajamme ja fysioterapeuttimme auttavat löytämään juuri teidän tilanteeseen sopivat ratkaisut turvallisen kotona asumisen tueksi.

Yleistä tietoa hoivapalveluistamme löydät täältä.

My Sundelin

Palvelupäällikkö

My on ollut yrityksemme toiminnassa mukana alusta alkaen. Hän on sairaanhoidon superammattilainen yli 20 vuoden kokemuksella ikäihmisten hoivasta. My on itse sydämellisyys. Hän on aina valmis auttamaan ja hanskaa tilanteet kuin tilanteet, vaativissakin olosuhteissa.

Asiakaspalvelu:
010 324 9000
info@suomenseniorihoiva.fi

Vanhusten yleisimmät sairaudet vaativat usein pitkäaikaista hoitoa ja kuntoutusta, jotka hinnoittelemme tuntiperusteisesti ja palvelukohtaisesti. Tuottamamme hoiva- ja kuntoutuspalvelut ikäihmisille ovat arvonlisäverottomia ja perustuvat aina yksilölliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan, joka ottaa huomioon muistisairaudet, diabetes, sydänsairaudet ja muut ikääntymiseen liittyvät terveyshaasteet. Liitämme aina yksityiskohtaisen hinnaston hoito- ja palvelusuunnitelman liitteeksi. Meillä käy myös palveluseteli, jonka arvo määräytyy tapauskohtaisesti hyvinvointialueen päätöksen mukaan. Lisätietoa vanhusten yleisimpien sairauksien hoito- ja kuntoutuspalveluiden hinnoittelusta löydät hinnastosivulta.

Lue lisää