Diabetes eli ”sokeritauti” ja sen oireet

Jaa artikkeli

Kopioi Facebook X LinkedIn Threads

Diabetes eli ”sokeritauti” on nopeasti yleistyvä aineenvaihduntasairaus, joka koskettaa erityisesti ikääntyviä. Suomessa yli 65-vuotiaista jopa 20-25% sairastaa diabetesta, ja määrä kasvaa jatkuvasti väestön ikääntyessä. Yleisimmät diabetestyypit ovat ykkös- ja kakkostyypin diabetes, joita sairastaa yhteensä noin puoli miljoonaa suomalaista.

Tämä kattava opas tarjoaa ikääntyneille ja heidän läheisilleen tärkeää tietoa diabeteksesta: tunnistettavista oireista ja riskitekijöistä moderniin hoitoon ja kuntoutukseen. Käsittelemme erityisesti ikääntymisen tuomia haasteita diabeteksen hoidossa sekä sitä, miten oikeanlainen ruokavalio, liikunta ja lääkehoito tukevat parempaa elämänlaatua.

Suomen Seniorihoiva on erikoistunut ikääntyneiden diabeetikoiden hoivaan ja tarjoaa yksilöllistä, asiantuntevaa hoitoa, joka huomioi jokaisen potilaan ainutlaatuiset tarpeet. Kokeneena hoivapalveluiden tuottajana ymmärrämme, että diabeteksen hoito ikääntyneillä vaatii erityistä huolellisuutta ja osaamista – siksi olemme koonneet tähän oppaaseen kaiken oleellisen tiedon yhdeksi kokonaisuudeksi.

Diabetes on yleisnimitys joukolle sairauksia, joissa verensokeri on pitkäaikaisesti kohonnut. Syynä on haiman puutteellinen insuliinintuotanto. Korkea verensokeri aiheuttaa oireita, kuten virtsanerityksen lisääntymistä, janoa ja väsymystä. Lisäksi se rasittaa elimistöä ja altistaa lisäsairauksille, kuten sydän- ja verisuonitaudeille.

Diabetes yleistyy nopeasti väestön ikääntymisen ja elintapojen muutosten myötä. Eri diabeteksen muotoja sairastaa yhteensä noin puoli miljoonaa suomalaista. Uusia tapauksia todetaan vuosittain yli 20 000.

Yleisimmät diabeteksen muodot ovat tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes. Tyypin 2 diabeetikoiden osuus on noin 85 prosenttia ja tyypin 1 diabeetikoiden osuus noin 10 prosenttia sairastuneista. Diabetestyyppien väliset erot ovat kuitenkin vähentyneet ja potilaalla voi olla piirteitä useista tyypeistä.

Diabetes voi olla seurausta myös esimerkiksi haimatulehduksesta, hormonitoiminnan häiriöstä, haiman leikkauksesta tai Suomessa harvinaisesta hemokromatoosista eli raudanvarastoitumistaudista. Raskausdiabetesta sairastavien määrä on kymmenen vuoden aikana kaksinkertaistunut, mikä on seurausta lihavuuden lisääntymisestä.

Diabetes todetaan oireiden ja verensokerin määrityksen perusteella. Hoitomuodot ulottuvat ruokavaliosta insuliinihoitoon.

Ykköstyypin diabetes ja sen oireet

Tyypin 1 eli ykköstyypin diabetes aiheutuu haiman saarekesolujen tuhoutumisesta autoimmuunitulehduksen seurauksena. Tuolloin elimistön oma insuliinintuotanto loppuu kokonaan. Suurin osa sairastuneista on alle 30-vuotiaita ja tyypin 1 diabetesta nimitetään myös nuoruustyypin diabetekseksi. Sairaus voi kuitenkin puhjeta minkä ikäisenä tahansa.

Tyypillisiä korkean verensokerin oireita ovat lisääntynyt virtsaneritys, jano, laihtuminen ja väsymys. Oireet ilmenevät yleensä nopeasti päivien tai viikkojen kuluessa. Hoitamattomana insuliininpuutos johtaa hengenvaaralliseen happomyrkytykseen ja siksi tyypin 1 diabetes vaatii elinikäistä insuliinihoitoa.

Ikääntyneillä korkean verensokerin oireet voivat olla epätyypillisiä ja esimerkiksi janon tunne voi puuttua kokonaan. Oireina voi olla virtsainkontinenssia, painonlaskua ja ruokahaluttomuutta. Ikääntyneillä tyypin 1 diabetes puhkeaa harvoin, mutta nuoruusiässä sairastuneiden osuus kasvaa vähitellen ikääntyneiden joukossa. Yleisempi diabeteksen muoto ikääntyneillä on kuitenkin tyypin 2 diabetes, joka kehittyy vähitellen vuosien kuluessa.

Kakkostyypin diabetes ja sen oireet

Tyypin 2 eli kakkostyypin diabetes on hitaasti kehittyvä sairaus, joka puhkeaa perinnöllisen alttiuden ja elintapojen vaikutuksesta. Yli puolet sairastuneista on yli 65-vuotiaita ja sairastumisen riski kasvaa ikääntymiseen liittyvien fysiologisten muutosten myötä.

Tyypin 2 diabetes voi olla pitkään oireeton. Mahdolliset oireet johtuvat korkeasta verensokerista tai lisäsairauksista, joita voi olla jo toteamishetkellä. Oireita ovat esimerkiksi väsymys erityisesti aterioiden jälkeen, jalkasäryt, tulehdusherkkyys ja lihaskouristelut.

Kakkostyypin diabeteksen oireita voivat olla esimerkiksi väsymys erityisesti aterioiden jälkeen, jalkasäryt, tulehdusherkkyys ja lihaskouristelut.

Erityisesti ikääntyneellä potilailla diabetes voi oireilla epätyypillisesti ja sairaus havaitaan usein vasta muiden sairaalahoitoa vaativien tilojen, kuten sydäninfarktin yhteydessä. Joidenkin arvioiden mukaan jopa puolet yli 65-vuotiaista sairastaa diabetesta tietämättään.

Tyypin 2 diabetesta voidaan ehkäistä ja hoitaa elintavoilla. Suurimmalla osalla sairastumiseen liittyy insuliinin heikentynyt vaikutus elimistössä eli insuliiniresistenssi, jolle altistavat ylipaino, liikunnan puute ja tupakointi. Insuliiniresistenssin vuoksi haima joutuu tuottamaan tavallista enemmän insuliinia ja tuotanto hiipuu vähitellen, jolloin diabetes puhkeaa.

Terveellinen ruokavalio, painonhallinta ja liikunta sekä alkoholin ja tupakoinnin välttäminen pienentävät sairastumisen riskiä ja hoitavat jo puhjennutta tyypin 2 diabetesta. Tyypin 2 diabetes on myös vahvasti perinnöllinen sairaus ja sairastumisen riski kasvaa iän myötä.

Diabeteksen riskitekijät ikääntyneillä

Ikääntyminen tuo mukanaan useita fysiologisia muutoksia, jotka lisäävät diabeteksen riskiä merkittävästi. Yli 65-vuotiaista suomalaisista jopa 20-25% sairastaa diabetesta, ja määrä kasvaa jatkuvasti väestön ikääntyessä.

Ikääntymisen fysiologiset muutokset vaikuttavat suoraan sokeriaineenvaihduntaan. Lihasmassa vähenee iän myötä, mikä heikentää glukoosin käyttöä elimistössä. Samalla rasvamassan suhteellinen osuus kasvaa, mikä lisää insuliiniresistenssiä. Haiman insuliinintuotanto hiipuu vähitellen, ja solujen herkkyys insuliinille vähenee. Nämä muutokset yhdessä luovat otollisen maaperän diabeteksen kehittymiselle.

Yli 65-vuotiaista suomalaisista jopa 20-25% sairastaa diabetesta, ja määrä kasvaa jatkuvasti väestön ikääntyessä.

Lääkityksen vaikutukset ovat merkittävä riskitekijä ikääntyneillä. Monet yleisesti käytetyt lääkkeet voivat nostaa verensokeria tai heikentää insuliinin vaikutusta. Kortikosteroidit, tietyt diureetit, beetasalpaajat ja jotkin psykiatriset lääkkeet voivat laukaista diabeteksen henkilöillä, joilla on siihen taipumus. Myös monilääkitys, joka on yleistä ikääntyneillä, voi vaikuttaa sokeriaineenvaihduntaan ennakoimattomilla tavoilla.

Elintapatekijät korostuvat iän myötä. Liikkumattomuus lisääntyy toimintakyvyn heikentyessä, mikä pahentaa insuliiniresistenssiä. Ruokailutottumusten muutokset, kuten valmiiden aterioiden lisääntynyt käyttö ja epäsäännöllinen ateriarytmi, voivat horjuttaa verensokerin tasapainoa. Sosiaalinen eristäytyminen ja masennus voivat johtaa huonoon ruokavalioon ja liikunnan laiminlyöntiin.

Perinnöllisyys ja sukuhistoria vaikuttavat merkittävästi sairastumisriskiin. Jos lähisuvussa on diabetesta, riski kasvaa 2-6-kertaiseksi. Ikääntyneillä perinnöllisen taipumuksen vaikutus korostuu, kun siihen yhdistyvät ikääntymisen mukanaan tuomat fysiologiset muutokset ja kertyneet elintapatekijät.

Muut sairaudet lisäävät diabetesriskiä. Sydän- ja verisuonitaudit, korkea verenpaine, uniapnea ja PCOS (naisten osalta) ovat yhteydessä diabeteksen kehittymiseen. Myös aiemmat verensokerin kohonneet arvot, raskausdiabetes tai suvussa esiintynyt diabetes nostavat riskiä huomattavasti.

Riskitekijöiden tunnistaminen on tärkeää diabeteksen ehkäisyssä ja varhaisessa toteamisessa. Säännölliset terveystarkastukset ja verensokerin seuranta ovat erityisen tärkeitä ikääntyneillä, joilla on useita riskitekijöitä. Elintapamuutokset voivat merkittävästi pienentää sairastumisriskiä jopa iäkkäässäkin iässä.

Diabeteksen tunnistaminen ja diagnosointi ikääntyneillä

Diabeteksen tunnistaminen ikääntyneillä voi olla haastavaa, sillä oireet ovat usein epätyypillisiä tai ne tulkitaan normaaliksi ikääntymiseksi. Jopa puolet yli 65-vuotiaista diabeetikoista ei tiedä sairastavansa diabetesta. Varhainen diagnosointi on kuitenkin erittäin tärkeää lisäsairauksien ehkäisemiseksi.

Tunnista diabeteksen varhaismerkit ikääntyneillä

Ikääntyneillä diabeteksen oireet voivat olla hienovaraisia ja kehittyä hitaasti, minkä vuoksi ne jäävät helposti huomaamatta. Seuraava tarkistuslista auttaa tunnistamaan mahdollisia varhaismerkkejä itsessään tai läheisessä. Jos tunnistat useita näistä oireista, hakeudu lääkäriin arviointiin:

Diabeteksen varhaismerkit ikääntyneillä – tarkistuslista:

• Lisääntynyt virtsaaminen – erityisesti yöllä toistuvat wc-käynnit, jotka häiritsevät unta
• Jatkuva janon tunne tai kuiva suu – huomaa: ikääntyneillä janon tunne voi puuttua kokonaan
• Selittämätön väsymys ja energian puute – erityisesti aterioiden jälkeinen voimakas väsymys
• Toistuvat virtsatie- tai sieni-infektiot – useampi infektio lyhyen ajan sisällä
• Hitaasti paranevat haavat tai mustelmat – pienetkin naarmut paranevat tavallista hitaammin
• Näön hämärtyminen – äkillinen tai vähitellen kehittyvä näön heikkeneminen
• Painonlasku ilman syytä – tahaton laihtuminen normaalista ruokavaliosta huolimatta
• Jalkojen puutuminen tai kihelmöinti – erityisesti jalkapohjissa ja varpaissa
• Lisääntynyt nälän tunne – jatkuva nälkä tavallisesta ruokailusta huolimatta
• Sekavuus tai muistiongelmien paheneminen – äkilliset muutokset kognitiivisessa toiminnassa

Tärkeää: Ikääntyneillä diabeteksen oireet voivat poiketa merkittävästi nuorempien oireista. Janon tunne voi puuttua kokonaan, ja oireet voivat ilmetä sekavuutena, kaatumisina tai toimintakyvyn yleisenä heikkenemisenä.

Jos tunnistat itsessäsi tai läheisessäsi useita näistä merkeistä, ota yhteyttä terveydenhuoltoon mahdollisimman pian. Varhainen diagnosointi ja hoidon aloittaminen ovat avainasemassa lisäsairauksien ehkäisyssä.

Laboratoriotutkimukset ja viitearvot ovat diabeteksen diagnoosin perusta. Tärkein yksittäinen tutkimus on HbA1c-arvo, joka kuvaa verensokerin keskiarvoa 2-3 kuukauden ajalta. Diabetesdiagnoosi voidaan tehdä, kun HbA1c-arvo on vähintään 48 mmol/mol (6,5%). Normaali HbA1c-arvo on alle 42 mmol/mol (6,0%), ja välialue 42-47 mmol/mol viittaa kohonneeseen diabetesriskiin.

Diabetesdiagnoosi: HbA1c ≥ 48 mmol/mol (6,5%) tai paastoglukoosin arvo ≥ 7,0 mmol/l kahdessa eri mittauksessa

Paastoglukoosi mitataan vähintään 8 tunnin paaston jälkeen. Diabetesdiagnoosi tehdään, kun paastoglukoosin arvo on vähintään 7,0 mmol/l kahdessa eri mittauksessa. Normaali paastoarvo on alle 6,1 mmol/l. Välialue 6,1-6,9 mmol/l viittaa heikentyneen glukoosin sietokykyyn.

Sokerirasituskoe (OGTT) tehdään, kun paastoglukoosi on rajamailla tai HbA1c-arvo on epäselvä. Kokeessa mitataan verensokeri ennen ja 2 tuntia 75 gramman glukoosiliuoksen nauttimisen jälkeen. Diabetesdiagnoosi tehdään, kun 2 tunnin arvo on vähintään 11,1 mmol/l.

Seulontasuositukset ikääntyneille:

• Yli 45-vuotiaille suositellaan diabetesseulontaa 3 vuoden välein
• Riskitekijöiden omaavilla seulonta tehdään vuosittain
• Oireilevia tutkitaan välittömästi iästä riippumatta
• Sairaalahoitoon tulevilla ikääntyneillä verensokeri tulee aina tutkia

Milloin hakeutua lääkäriin:

• Toistuvat virtsatietulehdukset tai sieni-infektiot
• Selittämätön väsymys ja voimattomuus
• Äkillinen painonlasku tai ruokahaluttomuus
• Hitaasti parantuvat haavat tai iho-ongelmat
• Näköhäiriöt tai silmäongelmien paheneminen
• Sekavuus tai kognitiivisen toiminnan heikkeneminen
• Jalkojen puutuminen, kipu tai kylmyys

Ikääntyneillä diabeteksen oireet voivat olla hienovaraisia ja kehittyä hitaasti. Siksi säännölliset terveystarkastukset ja aktiivinen seuranta ovat erityisen tärkeitä. Perusterveydenhuollossa tehtävät vuosittaiset mittaukset voivat paljastaa diabeteksen varhaisessa vaiheessa, jolloin hoidon aloittaminen on tehokkainta.

Diabeteksen lisäsairaudet ja niiden ehkäisy ikääntyneillä

Diabetes aiheuttaa pitkäaikaisia lisäsairauksia, jotka kehittyvät hitaasti vuosien kuluessa. Ikääntyneillä lisäsairauksien riski on suurempi, sillä diabetes on usein ollut pitkään diagnosoimatta tai hoidon tavoitearvot eivät ole toteutuneet. Noin 40-50% ikääntyneistä diabeetikoista kärsii jo diabeteksen diagnosoinnin yhteydessä jostain lisäsairaudesta.

Sydän- ja verisuonitaudit ovat diabeetikoiden yleisin kuolinsyy. Diabetes kaksinkertaistaa sydäninfarktin ja aivohalvauksen riskin. Ikääntyneillä diabeetikoilla sydän- ja verisuonitautien riski on jopa 3-4-kertainen verrattuna ei-diabeettisiin ikätovereihin. Korkea verensokeri vaurioittaa verisuonten sisäseinämiä ja nopeuttaa valtimonkovettumataudin kehittymistä.

Oireita ja merkkejä: rintakipu, hengenahdistus, jalkojen turvotus, kylmät raajat, kävelykipu (claudicatio intermittens). Ikääntyneillä oireet voivat olla epätyypillisiä, kuten pelkkä väsymys tai huimaus.

Ehkäisy ja hoito: Verensokerin hyvä hoitotasapaino (HbA1c < 53 mmol/mol ikääntyneillä), verenpaineen hallinta (tavoite < 140/90 mmHg), kolesterolin alentaminen statiinihoidolla ja tupakoimattomuus. Säännöllinen liikunta ja terveellinen ruokavalio ovat avainasemassa.

Noin 40-50% ikääntyneistä diabeetikoista kärsii jo diabeteksen diagnosoinnin yhteydessä jostain lisäsairaudesta.

Diabeettinen silmäsairaus (retinopatia) on merkittävä sokeuden aiheuttaja ikääntyneillä. Korkea verensokeri vaurioittaa verkkokalvon pieniä verisuonia, mikä voi johtaa verenvuotoihin ja arpimuodostukseen. Ikääntyneillä retinopatian kehittyminen voi olla nopeampaa muiden silmäsairauksien, kuten harmaakaihien, kanssa yhdistyessään.

Oireita: näön sumentuminen, ”lentävät pörröt” näkökentässä, valonarkuus, yönäön heikkeneminen. Varhaisessa vaiheessa sairaus on usein oireeton.

Ehkäisy ja hoito: Vuosittaiset silmänpohjakuvaukset ovat välttämättömiä kaikille diabeetikoille. Hyvä verensokerin hallinta hidastaa retinopatian kehittymistä merkittävästi. Kehittynyttä retinopatia voidaan hoitaa laserhoidolla tai silmänsisäisillä injektioilla.

Diabeettinen munuaistauti (nefropatia) kehittyy 20-40%:lle diabeetikoista. Ikääntyneillä munuaisten toiminta heikkenee luonnollisesti iän myötä, joten diabeettinen munuaistauti voi edetä nopeammin ja johtaa munuaisten vajaatoimintaan.

Oireita: Varhaisvaiheessa oireeton. Myöhemmin turvotuksia, väsymystä, pahoinvointia, ruokahaluttomuutta ja virtsaamishäiriöitä. Virtsan vaahtominen voi viitata proteiinin erittymiseen.

Ehkäisy ja hoito: Säännölliset munuaisten toimintakokeet (kreatiniini, eGFR) ja virtsan proteiinin määritys. ACE-estäjät tai ARB-lääkkeet suojaavat munuaisia. Verenpaineen hallinta on erityisen tärkeää (tavoite < 130/80 mmHg nefropatiassa).

Diabeettinen hermovaurio (neuropatia) on yksi yleisimmistä diabeteksen lisäsairauksista. Se vaikuttaa erityisesti jalkojen hermoihin, mutta voi koskea myös sisäelimiä. Ikääntyneillä neuropatia lisää kaatumisriskiä ja hidastaa haavojen paranemista.

Oireita: Jalkojen kipu, polttelu, puutuminen tai pistely. Kosketustunton heikkeneminen, tasapainohäiriöt. Autonominen neuropatia voi aiheuttaa ruoansulatushäiriöitä, sydämen rytmihäiriöitä ja virtsaamisongelmia.

Ehkäisy ja hoito: Hyvä verensokerin hallinta on tärkein ehkäisykeino. Kipua voidaan hoitaa erityislääkkeillä (gabapentiini, pregabaliini). Jalkojen päivittäinen tarkastelu ja hyvä jalkojenhoito ovat välttämättömiä haavojen ehkäisemiseksi.

Diabeettinen jalka on vakava lisäsairaus, joka yhdistää neuropatian ja verenkiertohäiriöt. Ikääntyneillä diabeettisen jalan riski on suurentunut heikentyneen liikkumiskyvyn ja näön vuoksi. Jopa 15-25% diabeetikoista saa diabeettisen jalkavaurion jossain elämänsä vaiheessa.

Ehkäisy: Päivittäinen jalkojen tarkastelu, asianmukaiset kengät, kynsien huolellinen leikkaus ja välitön hoito pieniinkin vaurioihin. Säännölliset jalkahoitajan käynnit ovat suositeltavia.

Säännöllisen seurannan merkitys korostuu ikääntyneillä diabeetikoilla. Suositeltavat seurantavälit:

• HbA1c: 3-6 kuukauden välein hoitotasapainon mukaan
• Verenpaine: jokaisen lääkärikäynnin yhteydessä
• Kolesteroli: vuosittain tai useammin tarvittaessa
• Munuaisten toiminta: vuosittain (kreatiniini, eGFR, virtsan proteiini)
• Silmänpohjakuvaus: vuosittain
• Jalkojen tutkimus: jokaisen käynnin yhteydessä
• Neurologinen status: vuosittain

Lisäsairauksien varhainen tunnistaminen ja hoito parantavat merkittävästi ikääntyneiden diabeetikoiden elämänlaatua ja eliniän odotetta. Moniammatillinen hoitotiimi, johon kuuluvat lääkäri, diabeteshoitaja, ravitsemusterapeutti, fysioterapeutti ja tarvittaessa erikoislääkärit, takaa parhaan mahdollisen hoidon tuloksen.

Diabeteksen hoito ja kuntoutus

Diabetesta hoidetaan elintavoilla ja lääkkeillä. Tavoitteena on verensokerin säilyminen mahdollisimman lähellä normaalia, jolloin vältytään oireilta ja ehkäistään lisäsairauksia. Samalla tulee välttää liian alhaista verensokeria, joka aiheuttaa oireita ja voi johtaa insuliinisokkiin.

Terveellinen ruokavalio, liikunta ja omahoidon tuki ovat tärkeä osa diabeetikon hyvinvointia. Tyypin 1 diabeteksessa tarvitaan aina elinikäistä insuliinihoitoa. Tyypin 2 diabeteksen hoidon perusta on elintapahoito, jota täydennetään tarvittaessa lääkityksellä ja insuliinihoidolla. Elintapahoito on myös ikääntyneen diabeetikon hoidon perusta.

Ykköstyypin diabeteksessa tarvitaan aina elinikäistä insuliinihoitoa. Kakkostyypin diabeteksen hoidon perusta on elintapahoito.

Insuliinihoito annostellaan yksilöllisesti pistoksina tai pumpulla ihonalaiseen rasvakudokseen. Yleisimmin käytetään monipistoshoitoa, jossa pitkävaikutteinen insuliini vaikuttaa ympäri vuorokauden ja ateriainsuliini puolestaan ruokailujen yhteydessä. Tyypin 1 diabeteksen lisäksi insuliinihoitoa tarvitaan myös tyypin 2 diabeteksessa, mikäli ruokavalio, liikunta ja muu lääkehoito eivät riitä.

Insuliinihoito vaatii verensokerin seurantaa ja aterioiden hiilihydraattimäärien laskemista useita kertoja päivässä. Liian alhaisen verensokerin välttämiseen tulee kiinnittää huomiota erityisesti ikääntyneillä, joilla matala verensokeri voi lievänäkin johtaa sekavuuteen ja kaatumisiin sekä kognitiivisen suorituskyvyn heikkenemiseen. Kognitiivinen heikentyminen puolestaan tuo haasteita hoito-ohjelman toteuttamiseen.

Lääkehoitoa käytetään tyypin 2 diabeteksen hoidossa elintapahoidon tukena. Lääkehoitoon voidaan käyttää esimerkiksi tablettimuotoisia metformiineja ja gliptiinejä, ateriatabletteja tai sokerinpoistajia, jotka vaikuttavat maksan sokerintuotantoon, haiman insuliinin eritykseen tai virtsaan erittyvään sokerin määrään. Osa lääkkeistä voi altistaa matalalle verensokerille. Myös muut samanaikaiset sairaudet, lääkitys sekä munuaisten, maksan ja sydämen toimintahäiriöt tulee huomioida.

Ikääntyneillä myös verenkierron heikentyminen vaikuttaa annosteluun ja lääkkeen imeytymiseen. Mikäli lääkehoito ei riitä, aloitetaan insuliinihoito. Yli puolet tyypin 2 diabeetikoista tarvitsee jossain vaiheessa insuliinihoitoa, sillä haiman insuliinintuotanto usein vähenee ajan myötä.

Diabetes, ruokavalio ja liikunta

Terveellinen ruokavalio ja liikunta ovat osa diabeteksen hyvää hoitoa. Tyypin 2 diabeteksessa ruokavalio ja liikunta ovat ensisijainen hoitokeino, jota lääkehoidolla täydennetään. Erityisesti ikääntyneiden diabeetikoiden hoidossa on kiinnitettävä huomiota toimintakyvyn ylläpitämiseen ja ravitsemukseen.

Ruokavalion osalta suositukset ovat diabeetikoille samat, kuin muullekin väestölle. Ruokavalion tulisi sisältää runsaasti kasviksia ja kuitua, kohtuullisesti pehmeää rasvaa ja vähän suolaa. Kasviksia tulisi nauttia vähintään puoli kiloa päivässä ja vähintään kaksi kolmasosaa rasvansaannista tulisi olla pehmeää rasvaa. Näin edistetään sydän- ja verisuoniterveyttä ja pienennetään myös muistisairauksien riskiä. Suolan suositeltu enimmäisannos on 5 grammaa päivässä ja alkoholia ja tupakointia tulisi välttää kokonaan.

Säännöllinen ateriarytmi auttaa painonhallinnassa ja aterianjälkeisen verensokerin hallinnassa. Vaikka ylipainoisilla diabeetikoilla laihtuminen parantaa verensokerin tasapainoa ja vähentää diabeteslääkityksen tarvetta, ikääntyneillä painonpudotukseen ja ruokavalion rajoittamiseen tulee suhtautua varoen. Seurauksena voi olla fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen ja vajaaravitsemus. Ikääntyneillä ruokahalu voi olla heikentynyt ja siksi ensisijaisena tavoitteena on painon säilyttäminen ja ruokailun säännöllisyyden ja riittävyyden varmistaminen.

Liikuntaa suositellaan kaikille iästä ja kunnosta riippumatta. Diabeteksen hoidossa liikunta parantaa sokeriaineenvaihduntaa, insuliiniherkkyyttä ja alentaa verenpainetta. Se tuo myös virkeyttä ja ylläpitää toimintakykyä. Suositeltavaa on harrastaa sekä kestävyystyyppistä liikuntaa, kuten kävelyä että lihaskuntoa ylläpitävää harjoittelua. Venyttely puolestaan on tärkeää lihasten ja nivelten liikelaajuuksien ylläpitämiseksi.

Ikääntyneelle suositellaan esimerkiksi rauhallista päivittäistä liikuntaa kävelyn muodossa. Myös tasapainoa ja lihasvoimaa parantava liikunta on tärkeää toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Liikunta sovitetaan terveydentilan ja toimintakyvyn sekä sydämen ja tuki- ja liikuntaelimistön kunnon mukaisesti. Insuliinihoidon yhteydessä tulee huomioida liikunnan verensokeria laskeva vaikutus, mikäli liikunta on pitkäkestoista ja rasittavaa.

Diabeteksen hoito on kokonaisvaltaista, arjessa tapahtuvaa hoitoa ja kuntoutusta, joka huomioi potilaan yksilöllisen elämäntilanteen ja toimintakyvyn.

Hyvä diabeteksen hoito edellyttää tasapainoa liikunnan, ruokailun ja verensokeriin vaikuttavan lääkityksen välillä. Hoito on kokonaisvaltaista, arjessa tapahtuvaa hoitoa ja kuntoutusta, joka huomioi potilaan yksilöllisen elämäntilanteen ja toimintakyvyn. Varhaisella diagnosoinnilla ja hyvällä hoidolla parannetaan elämänlaatua ja ehkäistään lisäsairauksien puhkeamista tehokkaasti.

Diabeteksen omahoito ikääntyneille – käytännön vinkkejä

Diabeteksen onnistunut hoito perustuu päivittäisiin rutiineihin ja omahoidon hallintaan. Ikääntyneille diabeetikoille omahoito voi tuntua haastavalta, mutta oikeilla ohjeilla ja tukijärjestelmillä se on mahdollista toteuttaa turvallisesti ja tehokkaasti.

Verensokerin mittaaminen – askel askeleelta:

1. Valmistelu: Pese kädet lämpimällä vedellä ja kuivaa huolellisesti. Varmista, että mittari on puhdas ja testiliuska on voimassa oleva.
2. Pistokohta: Vaihda pistoskohtaa sormenpäiden sivuilla. Älä käytä peukaloa tai etusormea, sillä ne ovat herkimpiä.
3. Mittaus: Paina sormea kevyesti, jotta veri tulee esiin. Älä purista liikaa, sillä se voi vääristää tulosta.
4. Kirjaaminen: Merkitse tulos päiväkirjaan tai puhelimen sovellukseen aikaleiman kanssa.
5. Tavoitearvot ikääntyneille: Yleensä 6-9 mmol/l ennen ateriaa ja alle 12 mmol/l 2 tuntia aterian jälkeen.

Muista: Ikääntyneillä verensokerin tavoitearvot voivat olla lempeämpiä kuin nuoremmilla, jotta vältetään matalan verensokerin riskit.

Insuliinin pistäminen turvallisesti:

• Pistoskohtien vaihtaminen: Käytä reisiä, vatsaa, käsivarsia ja pakaroita vuorotellen. Merkitse käytetyt kohdat muistiin tai käytä pistoskohtakorttia.
• Pistostekniikka: Nosta ihopoimu peukalon ja etusormen väliin, pistä neula 90 asteen kulmassa ja pidä poimua pistoksen ajan.
• Insuliinin säilytys: Käyttämätön insuliini jääkaappiin, käytössä oleva voi olla huoneenlämmössä max 28 päivää.
• Turvallisuus: Tarkista aina insuliinin tyyppi ja annos ennen pistämistä. Käytä aina uutta neulaa.

Jalkojen päivittäinen hoito:

• Päivittäinen tarkastus: Tarkasta jalat joka päivä rakkojen, haavojen, punoituksen tai turvotuksen varalta. Käytä peiliä tai pyydä apua, jos et näe jalkapohjiasi.
• Pesu ja kuivaus: Pese jalat päivittäin lämpimällä (ei kuumalla) vedellä. Kuivaa huolellisesti, erityisesti varpaiden välit.
• Kosteutus: Levitä kosteusvoidetta jalkoihin, mutta älä varpaiden väleihin.
• Kynsien leikkaus: Leikkaa kynnet suoriksi, älä pyöristä kulmia. Jos näkö on heikko, pyydä apua tai käy jalkahoitajalla.
• Kengät ja sukat: Käytä aina sukkia ja sopivia kenkiä. Tarkasta kengät sisältä ennen pukemista.

Päivittäiset rutiinit ja lääkitys:

• Lääkeannostelija: Käytä viikkolääkeannostelijaa, joka helpottaa lääkkeiden ottamisen seurantaa ja vähentää unohtamisen riskiä.
• Säännölliset ateriat: Syö 3 pääateriaa ja 1-2 välipalaa säännöllisesti samaan aikaan päivittäin.
• Nestetasapaino: Juo riittävästi vettä, noin 1,5-2 litraa päivässä, ellei lääkäri ole antanut muita ohjeita.
• Liikunta: Sisällytä arkeen kevyttä liikuntaa, kuten 15-30 minuutin kävelyjä tai tuolijumppaa.

Omaisten ja läheisten rooli tukemisessa:

• Käytännön apu: Auttaminen verensokerin mittauksessa, lääkkeiden annostelijoiden täyttämisessä ja jalkojen tarkastamisessa.
• Hätätilanteisiin varautuminen: Opettele tunnistamaan matalan ja korkean verensokerin oireet. Pidä aina nopeasti vaikuttavaa sokeria saatavilla.
• Ruokailu: Auta säännöllisten aterioiden valmistamisessa ja hiilihydraattien laskemisessa.
• Lääkärikäyntien tukeminen: Säännöllisten seurantakäyntien muistuttaminen ja mukana käyminen tarvittaessa.
• Motivointi: Kannusta terveellisiin elintapoihin ja liikunnan harrastamiseen yhdessä.

Turvallisuusvinkkejä ikääntyneille diabeetikoille:

• Hätänumero: Pidä aina mukana tietoja diabeteksestasi ja käyttämistäsi lääkkeistä.
• Matalan verensokerin hoito: Pidä aina saatavilla glukoosia tai rypälesokeria. Opeta myös omaiset hoitamaan matalaa verensokeria.
• Säännölliset kontrollit: Älä ohita sovittuja lääkärikäyntejä tai laboratoriotutkimuksia.
• Lääkemuutosten seuranta: Ilmoita aina muille lääkäreille diabeteksestasi ja käyttämistäsi lääkkeistä.
• Sairauden aikana: Älä lopeta diabeteslääkitystä vaikka et syöisi. Seuraa verensokeria tiheämmin ja ota yhteyttä hoitavaan lääkäriin.

Muista, että diabeteksen omahoito on taitolaji, joka paranee harjoittelun myötä. Älä epäröi pyytää apua hoitohenkilökunnalta tai omaisilta. Suomen Seniorihoivan asiantuntijat ovat valmiita tukemaan sinua diabeteksen arjessa selviytymisessä ja tarjoamaan yksilöllistä ohjausta omahoidon parantamiseksi.

Diabeteksen hoidon kustannukset ja taloudelliset tuet

Diabeteksen hoito on pitkäaikaista ja säännöllistä, mikä tuo mukanaan jatkuvia kustannuksia. Monet ikääntyneet elävät pienellä eläkkeellä, joten taloudellisten tukien ja korvausten tunteminen on erittäin tärkeää. Suomessa Kela tarjoaa merkittäviä korvauksia diabeteslääkkeistä ja hoitotarvikkeista, mikä helpottaa hoidon taloudellista taakkaa.

Kelan erityiskorvausoikeus diabetekselle

Diabetes kuuluu pitkäaikaissairauksiin, joista Kela myöntää erityiskorvausoikeuden. Erityiskorvausoikeus nostaa lääkekorvauksen 65 prosenttiin lääkkeen kokonaishinnasta peruskorvauksen 40 prosentin sijaan. Tämä merkitsee huomattavia säästöjä, kun lääkitys on jatkuvaa.

Erityiskorvausoikeuden hakeminen:

• B-lausunto (korvausluokka 140): Kattaa tyypin 1 ja 2 diabeteksen sekä muut diabetesmuodot. Lääkäri täyttää Kelan lääkärinlausunnon, jossa vahvistetaan diabetesdiagnoosi ja hoidon tarve.
• Hakeminen: Lääkäri lähettää lausunnon suoraan Kelaan sähköisesti tai potilas toimittaa sen itse Kelaan. Hakeminen on maksutonta.
• Käsittelyaika: Kela käsittelee hakemuksen yleensä 1-4 viikon kuluessa.
• Voimassaolo: Erityiskorvausoikeus myönnetään yleensä toistaiseksi voimassa olevana, mutta Kela voi pyytää uuden lausunnon tarkistusta varten.

Mitä erityiskorvausoikeus kattaa:

• Kaikki diabeteslääkkeet (tabletit, pistoslääkkeet, insuliinit)
• Verensokeria alentavat lääkkeet
• Diabeteksen lisäsairauksien hoitoon tarvittavat lääkkeet (esim. verenpaine- ja kolesterolilääkkeet)

Diabeteslääkkeiden erityiskorvausoikeus nostaa Kelan korvauksen 65 prosenttiin.

Verensokerimittarit ja hoitotarvikkeet

Verensokerimittarit ja niihin liittyvät tarvikkeet ovat välttämättömiä diabeteksen omahoitoon. Kela korvaa näitä tarvikkeita tietyissä tilanteissa.

Korvattavat tuotteet:

• Verensokerimittarin testiliuskat: Kela korvaa testiliuskat insuliinihoitoisille diabeetikoille. Korvaus on 65 % hinnasta erityiskorvausoikeudella.
• Insuliinin pistosvälineet: Insuliinipistokset, insuliinikynät ja neulat korvataan insuliinihoitoisille.
• Insuliinipumput: Kela voi korvata insuliinipumpun ja siihen liittyvät tarvikkeet erityistapauksissa. Pumppuhoito edellyttää lääkärin perustelun ja Kelan hyväksynnän.
• Jatkuva glukoosinseuranta (CGM): Tietyt jatkuvan glukoosinseurannan laitteet voivat olla korvattavia insuliinihoidossa oleville potilaille.

Huom: Pelkkää tablettilääkitystä käyttäville Kela ei yleensä korvaa verensokerimittarin testiliuskoja, mutta lääkäri voi perustella korvauksen tarpeen yksilöllisesti.

Apuvälineet ja niiden korvaukset

Diabeteksen lisäsairauksista ja toimintakyvyn heikkenemisestä johtuen voi tarvita erilaisia apuvälineitä. Kela voi korvata lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä, kuten:

• Ortopediset kengät ja pohjalliset (diabeettisen jalan ehkäisyyn)
• Liikkumisen apuvälineet (rollaattorit, pyörätuolit)
• Näköapuvälineet (diabeettisen silmäsairauden yhteydessä)

Apuvälinekorvaukset edellyttävät lääkärin tai terapeutin lausuntoa ja Kelan hyväksyntää. Korvausprosentti vaihtelee apuvälineestä riippuen.

Vinkkejä kustannusten minimoimiseen

• Geneeristen lääkkeiden käyttö: Pyydä lääkäriltä tai apteekista edullisempaa rinnakkaisvalmistetta, joka sisältää saman vaikuttavan aineen.
• Lääkkeiden tilaaminen kerralla: Tilaa kolmen kuukauden lääkemäärä kerralla, jolloin säästät toimituskuluissa.
• Apteekkien hintavertailu: Lääkkeiden hinnat voivat vaihdella apteekeittain. Vertaile hintoja esimerkiksi Hintaseuranta.fi-palvelussa.
• Reseptien uusiminen ajoissa: Vältä kalliit yksityislääkärikäynnit uusimalla reseptit ajoissa terveyskeskuksessa.
• Kelan neuvontapalvelut: Ota yhteyttä Kelaan epäselvissä tilanteissa. Neuvonta on maksutonta.

Yhteystiedot ja lisätietoa

• Kelan asiakaspalvelu: 020 692 202 (arkisin klo 8–16)
• Kelan verkkopalvelu: www.kela.fi – Kirjaudu omiin tietoihisi ja hae erityiskorvausoikeutta verkossa
• Kelan lääkekorvaukset: www.kela.fi/laakekorvaukset
• Diabetesliitto: www.diabetes.fi – Tietoa diabeteksesta ja taloudellisista tuista
• Verovähennysten neuvonta: Verohallinnon neuvonta 029 497 000

Taloudellisten tukien ja korvausten hyödyntäminen voi merkittävästi keventää diabeteksen hoidon kustannuksia. Älä epäröi kysyä neuvoa hoitohenkilökunnalta, Kelasta tai Diabetesliitosta – olet oikeutettu saamaan tukea ja apua diabeteksen hoidon rahoittamiseen. Suomen Seniorihoivan asiantuntijat voivat myös auttaa sinua selvittämään, mihin tukiin olet oikeutettu.

Usein kysytyt kysymykset diabeteksesta

Voiko diabetes parantua kokonaan?

Tyypin 1 diabetes on elinikäinen sairaus, joka vaatii jatkuvaa insuliinihoitoa. Tyypin 2 diabetesta voidaan joissakin tapauksissa saada remissioon merkittävällä painonpudotuksella ja elintapamuutoksilla, mutta sairaus vaatii yleensä elinikäistä seurantaa ja hoitoa. Ikääntyneillä painonpudotukseen tulee suhtautua varoen, ja hoitotavoitteet määritellään yksilöllisesti.

Kuinka usein verensokeria pitää mitata ikääntyneellä?

Mittausvälit riippuvat hoidosta ja hoitotasapainosta. Insuliinihoitoisilla suositellaan 4-6 mittausta päivässä, tablettihoitoisilla 1-2 mittausta päivässä tai harvemmin hoitotasapainon mukaan. Ikääntyneillä tulee välttää liian tiheää mittaamista, jos se aiheuttaa stressiä tai vaikeuttaa arkea. Lääkäri määrittelee sopivan mittausvälin.

Mitä tehdä, jos verensokeri on liian matala?

Matalan verensokerin (alle 4,0 mmol/l) oireita ovat vapina, hikoilu, sydämentykytys ja nälkä. Hoitona annetaan 15-20g nopeasti vaikuttavaa sokeria (esim. 3-4 rypälesokeria, 1,5 dl mehua). Odota 15 minuuttia ja mittaa uudelleen. Jos arvo on edelleen matala, toista hoito. Ikääntyneillä matala verensokeri voi aiheuttaa sekavuutta ja kaatumisriskin.

Voiko diabeetikko syödä makeisia ja hedelmiä?

Diabeetikko voi nauttia makeisia ja hedelmiä kohtuullisesti osana tasapainoista ruokavaliota. Hedelmät sisältävät kuitua ja vitamiineja, ja niitä suositellaan 2-3 annosta päivässä. Makeisia tulisi välttää tai nauttia vain satunnaisesti. Tärkeintä on kokonaisuus ja säännöllinen ateriarytmi.

Miten diabetes vaikuttaa muiden sairauksien hoitoon?

Diabetes vaikuttaa monien lääkkeiden valintaan ja annostukseen. Erityisesti munuaisten ja sydämen toiminta tulee huomioida lääkitystä valittaessa. Kaikki lääkärit tulee informoida diabeteksesta. Myös leikkaukset ja sairaalahoidot vaativat erityishuomiota verensokerin hallinnan suhteen.

Kuinka tärkeää on jalkojen hoito diabeetikolla?

Jalkojen hoito on erittäin tärkeää diabeteksen lisäsairauksien ehkäisyssä. Jalat tulee tarkastaa päivittäin, pestä lämpimällä vedellä ja kuivata huolellisesti. Kynnet leikataan suoriksi, ja kengät valitaan huolellisesti. Pienetkin haavat tulee hoitaa välittömästi. Säännölliset jalkahoitajan käynnit ovat suositeltavia.

Voiko diabeetikko harrastaa liikuntaa turvallisesti?

Liikunta on tärkeä osa diabeteksen hoitoa ja sitä suositellaan kaikille kuntokykynsä mukaan. Insuliinihoidossa tulee huomioida liikunnan verensokeria laskeva vaikutus ja tarvittaessa säätää annoksia tai nauttia välipalaa. Aloita liikunta rauhallisesti ja lisää intensiteettiä vähitellen. Konsultoi lääkäriä ennen uuden liikuntalajin aloittamista.

Milloin diabeetikon tulee hakeutua päivystykseen?

Päivystykseen tulee hakeutua, jos verensokeri on jatkuvasti yli 15 mmol/l ja oireina on pahoinvointia, oksentelua tai voimakasta väsymystä. Myös toistuvat matalan verensokerin kohtaukset, tajuttomuus, hengenahdistus tai rintakipu vaativat välitöntä hoitoa. Diabeettisen jalan merkkejä (punoitus, turvotus, märkiminen) ei saa jättää hoitamatta.

Miten diabetes vaikuttaa ikääntyneen arkeen ja itsenäisyyteen?

Hyvin hoidettu diabetes ei estä itsenäistä elämää. Tärkeintä on säännöllinen lääkitys, terveellinen ruokavalio ja riittävä liikunta. Omaisten tuki ja säännölliset lääkärikäynnit auttavat ylläpitämään hyvää hoitotasapainoa. Tarvittaessa kotihoidon palvelut voivat tukea arjessa selviytymistä.

Kuinka kauan diabeetikko voi elää hyvää elämää?

Hyvin hoidettu diabetes ei merkittävästi lyhennä elinikää. Tärkeintä on lisäsairauksien ehkäisy hyvällä hoitotasapainolla, säännöllisellä seurannalla ja terveellisillä elintavoilla. Nykyaikaisella hoidolla diabeetikot voivat elää pitkän ja laadukkaan elämän. Varhainen diagnosointi ja oikea hoito ovat avainasemassa.

Ota meihin rohkeasti yhteyttä, niin autamme sinua.

Mikäli diabetes ja taudin oireet koskettavat sinua tai läheisiäsi ja sinulle heräsi kysyttävää ikääntyneiden diabeteksen hoidosta, olemme mielellämme apunasi. Olemme erikoistuneet vanhusten sairauksien kiireettömään hoitoon.

Yleistä tietoa hoivapalveluistamme löydät täältä. Voit lukea lisätietoa diabeteksesta esimerkiksi Diabetesliiton sivuilta.

My Sundelin

Palvelupäällikkö

My on ollut yrityksemme toiminnassa mukana alusta alkaen. Hän on sairaanhoidon superammattilainen yli 20 vuoden kokemuksella ikäihmisten hoivasta. My on itse sydämellisyys. Hän on aina valmis auttamaan ja hanskaa tilanteet kuin tilanteet, vaativissakin olosuhteissa.

Asiakaspalvelu:
010 324 9000
info@suomenseniorihoiva.fi