MS-tauti eli multippeliskleroosi on etenevä neurologinen sairaus, joka on tyypillisesti selvästi yleisempi naisilla kuin miehillä. Sairaus vaikuttaa keskushermostoon sekä liikunta- ja toimintakykyyn aiheuttaen oireita kehon eri puolille. Oireiden voimakkuus ja ilmeneminen vaihtelevat yksilöittäin. Sairauteen voidaan kuitenkin vaikuttaa esimerkiksi hyvällä lääkehoidolla, ravinnolla, elintavoilla ja kuntoutuksella.

MS-tautiin sairastuneen keho muodostaa vasta-aineita ja hyökkää omia kudoksiaan vastaan. MS-taudin eteneminen on yksilöllistä ja parhaimmillaan se ei sairastumisen alkuvaiheen jälkeen oireile juurikaan.

MS-tauti on suurimmalla osalla sairastuneista luonteeltaan aaltoilevaa, jolloin sairauden pahenemisvaiheet vuorottelevat oireettomien ajanjaksojen kanssa.

Sairauden hoito lääkkeillä, kuntoutuksella, hyvillä elämäntavoilla ja liikunnalla auttavat sairauden kanssa elämisessä, vaikka sairautta ei voisikaan kokonaan parantaa.

Mikä on MS-tauti?

Autoimmuunisairauksiin kuuluvassa MS-taudissa kehon oma puolustusjärjestelmä hyökkää omaa hermostoaan vastaan, etenkin myeliiniin eli hermosolujen jatkeita peittävään hermovaippaan sitä vaurioittaen. Myeliini nopeuttaa sähköisten viestien kulkua aivojen ja muun kehon välillä.

Sairaus etenee 10-15% sairastuneista alusta alkaen. Noin puolella sairastuneista MS-tauti muuttuu eteneväksi 20 vuoden sisällä sairastumisesta. Mikäli MS-tautia ei hoideta lääkkeillä, se lyhentää elinikää noin kuudella vuodella. Elinikään voi kuitenkin vaikuttaa omilla elämäntavoillaan.

MS-tautiin sairastutaan yleisimmin 20-40 vuotiaana ja se on yleisempi naisilla kuin miehillä. MS-taudin aiheuttajaa ei tunneta vielä kunnolla, mutta sen puhkeamiseen vaikuttavat perintö- ja ympäristötekijät. Myös tupakointi lisää riskiä sairastua MS-tautiin. Korkean D-vitamiinipitoisuuden tiedetään vähentävän MS-tautiin sairastumisen riskiä. Neurologi tekee sairauden diagnoosin oireiden, magneettikuvauksen ja tarvittaessa selkäydinnesteen analysoinnilla.

MS-taudin oireet

MS-taudin oireisiin vaikuttaa se, missä osassa hermostoa myeliini on vaurioitunut. Oireet voivat esiintyä näkö- ja silmäoireina, uupumuksena, tuntomuutoksina tai liikkumisen, muistin, ajattelun tai keskittymisen vaikeuksina. Myös kivut, mielialan, rakon tai suolentoiminnan ongelmat voivat kuulua taudin kuvaan.

MS-taudille tyypillisiä näkö -tai silmäoireita ovat esimerkiksi näköhermon tulehdus, joka aiheuttaa näön heikkenemistä yhdessä tai molemmissa silmissä muutamasta tunnista muutaman päivän ajaksi. Näkö kuitenkin palaa normaaliksi useimmilla potilailla. Puutuminen, tuntoaistin herkistyminen tai kutina ovat esimerkkejä tuntomuutoksista.

Liikkumiskykyä voivat heikentää tasapainovaikeudet, lihasheikkous tai -jäykkyys tai lihasten yhteistoiminnan häiriintyminen. Sanatapailu ja oppimisen hankaloituminen taas kertovat ajattelun ongelmista. Kipua voi syntyä hermosäryistä tai liikunta- tai tukielimistön kuormittumisesta. Ummetus tai virtsarakon toimintaongelmat ovat tyypillisiä oireita MS-taudissa.

MS-taudin eri vaiheet ja muodot

MS-taudin aaltoilevaan muotoon kuuluu pahenemisvaiheiden ja oireettomien tai vähäoireisten ajanjaksojen vaihtelu. Pahenemisvaiheen tunnistaa yli vuorokauden ja maksimissaan neljä viikkoa jatkuneesta oireesta. Kyseessä on joko vanhan oireen paheneminen tai uuden alkaminen.

Uudet oireet eivät kuitenkaan välttämättä kerro taudin pahenemisvaiheesta, vaan esimerkiksi ruumiinlämmön noususta. Tämä johtuu siitä, että hermojen johtonopeudet voivat hidastua ja aiheuttaa neurologisten oireiden voimistumista ruumiinlämmön noustessa. Tämä kannattaa muistaa myös liikkumista suunnitellessa: liikuntasuoritus kannattaa tehdä päivän viileään aikaan, jolloin ruumiinlämpö ei pääse nousemaan yhtä helposti. Toisaalta pahenemisvaiheessa on syytä pitää taukoa liikuntaharrastuksesta ja keskittyä lepäämään enemmän. Liikunnan voi aloittaa taas rauhallisesti pahenemisvaiheen mentyä ohi.

Yleensä oireet lisääntyvät pahenemisvaiheessa noin kahden viikon ajan, minkä jälkeen ne vähenevät ja yleensä menevät kuukauden kuluessa kokonaan ohi. Erityisen voimakkaan pahenemisvaiheen jälkeen saattaa jäädä jäännösoireita, kuten toiminta- ja liikuntakyvyn ongelmia. Esimerkkejä pahenemisvaiheen oireista ovat tasapainovaikeudet, kaksoiskuvat, tuntohäiriöt, lihasheikkous tai toisen silmän näön heikkeneminen.

Toisinaan oireet kuitenkin selittyvät muilla sairauksilla, kuten migreenillä, jonka oireisiin esimerkiksi kaksoiskuvat voivat kuulua. Istumistyöstä syntyvät niska-hartiaseudun jäykistymiset taas voivat aiheuttaa puutumista. Aivoissa tai selkäytimessä käynnissä oleva tulehdus saa pahenemisvaiheen aikaan. Kun tulehdus väistyy, pyrkii hermosto palauttamaan aiemman toimintakyvyn. Mikäli hermostoon tulee vaurioita, voivat oireet jäädä pysyviksi. Tällöin puhutaan jäännösoireista. Kortisonikuuri voi auttaa MS-taudin pahenemisvaiheen oireissa.

MS-taudista on olemassa aaltoilevan lisäksi myös kaksi etenevää muotoa. Mikäli oireet pahenevat vähitellen myös pahenemisvaiheiden välillä yli puolen vuoden ajan, silloin on sairastunut MS-taudin toissijaisesti etenevään muotoon. Yleensä myös aaltomaisesti etenevä MS-tauti muuttuu usein toissijaisesti eteneväksi. Harvinaisempi osa, 10-15% potilaista, sairastaa ensisijaisesti etenevää MS-taudin muotoa, jossa oireet muuttuvat tasaisesti haasteellisemmiksi sairauden puhkeamisesta alkaen.

MS-taudin hoito

MS-taudin hoito aloitetaan heti diagnoosin varmistuessa. Lääkkeitä on saatavilla sekä pistos- että tablettimuodossa, riippuen taudin etenemistavasta. Myös bakteeritulehdukset ja infektiot tulee hoitaa hyvin MS-potilailla, sillä tulehdukset voivat altistaa oireiden pahenemisvaiheille. Esimerkiksi poskiontelontulehdukseen tai virtsateiden tulehdukseen tulee suhtautua vakavasti.

Hyvä hygienia auttaa ehkäisemään infektioiden syntyä. Myös toiminnallinen sähköstimulaatio (FES) voi auttaa lihastoiminnan aktivoimisessa. Jäykistyneitä ja heikkoja lihaksia aktivoidaan tässä hoitomuodossa matalaenergisillä sähköimpulsseilla.

Lääkityksen ja muiden hoitomuotojen lisäksi liikunta on merkittävä itsehoitomuoto. Liikuntaan tulee kiinnittää huomiota heti sairauden puhjetessa. Se ylläpitää tasapainoa ja lihaskuntoa, vähentää taudin oireita ja parantaa mielialaa. On kuitenkin tärkeää liikkua oman liikuntakyvyn mukaan, ja ottaa huomioon MS-taudin synnyttämät mahdolliset rajoitukset.

Liiallinen fyysinen rasitus voi myös pahentaa sairauden oireita, joten on tärkeää tunnistaa omat voimavaransa. Jos mahdollista, liikuntasuorituksia kannattaa jakaa ennemmin päivän mittaan useassa vaiheessa tapahtuviksi, jolloin rasitus ei muodostu kerralla liian suureksi.

Suomen Seniorihoivan kotihoidon palveluihin kuuluu myös liikkumisessa auttaminen, liikuntaohjeista aina omaan henkilökohtaiseen avustajaan asti. Liikunnan suunnittelussa otetaan huomioon potilaan omat mieltymykset ja MS-taudin sekä iän mukanaan tuomat rajoitukset.

Mielen hyvinvointiin vaikuttaa taas aivojumppa, kuten muistelu, käsityöt tai vaikkapa maalaaminen. Suomen Seniorihoivan palvelut kattavat myös kognitiivisen virkistystoiminnan suunnittelun ja toteuttamisen yhdessä potilaan kanssa.

Seuranpitopalvelusta saa seuraa kodin ulkopuolelle suuntautuviin harrastuksiin, kuten esimerkiksi kuvataidekerhoon tai vaikka MS-taudin vertaisryhmään lähtemiseen. Toisaalta hoivahenkilöstä saa jo itsessään mukavaa juttuseuraa, mikä auttaa mielialan kohentamisessa.

MS-taudin kuntoutus

MS-taudin kuntoutuksessa voidaan oireista riippuen käyttää apuna toimintaterapiaa, puheterapiaa, fysioterapiaa tai neuropsykologista kuntoutusta. Kuntoutuksessa hyödynnetään aivojen muovautuvuutta. Jos hermovaurio on syntynyt ja jokin reitti aivoista tai selkäytimestä muualle kehoon on vaurioitunut, on mahdollista löytää uusi reitti. Tämä vie kuitenkin aikaa ja vaatii sinnikästä harjoittelua.

Suomen Seniorihoivan fysioterapeutin voi tilata myös kotikäynnille, jolloin ei tarvitse stressata fysioterapeutin vastaanotolle matkustamisesta.

Lisäksi erilaiset kurssit voivat auttaa sairauden kanssa elämiseen. Kursseilta saa myös vertaistukea. Lisäksi kuntoutuskurssit tai kuntoutusjaksot ovat usein jo sairastumisen alkuvaiheessa varsin hyödyllisiä. Kursseista ja kuntoutuksesta saa lisätietoa potilasta hoitavalta lääkäriltä.

Myös erilaiset apuvälineet kannattaa ottaa mukaan kuntoutumiseen, jos esimerkiksi liikkuminen on vaikeutunut. Kävelykeppi tai rollaattori voi säästää voimia tärkeisiin hetkiin, kun energiaa ei kulu yhtä paljon liikkumisesta ponnisteluun.

Esimerkiksi MS-taudin pahenemisvaiheen aikana voi apuvälineistä olla todella merkittävää hyötyä sairauden kanssa elämiseen. Myös kotiin kannattaa hankkia erilaisia apuvälineitä, esimerkiksi keittiöaskareita helpottamaan. Turvallisuutta parantamaan esimerkiksi kylpyhuoneessa voi hankkia tukikahvan tai suihkuistuimen.

MS-tauti ja ravinto

Myös ruokavaliolla voidaan vaikuttaa MS-taudin oireisiin. Tiivistettynä ohjeena MS-potilaalle voidaan suositella yleisiä ravitsemussuosituksia, sillä suositukset korostavat juuri niitä asioita, jotka myös MS-taudin hoidossa tulee ottaa huomioon. Riittävä D-vitamiinin saanti, kasvisten runsas ja monipuolinen käyttö sekä hyvien rasvojen nauttiminen ovat tärkeää MS-tautia sairastavalle.

Mikäli sairastaa aaltomaisesti oireilevaa MS-tautia, kannattaa välttää sokerisia ruokia ja teollisesti valmistettuja ruokia, joissa on paljon tyydyttyneitä rasvoja. Tällaisia ruokia ovat esimerkiksi hampurilaiset tai makkarat. Sen sijaan kannattaa suosia vihanneksia, hedelmiä ja monityydyttymättömiä rasvoja, kuten rasvaisia kalalajeja ja auringonkukkaöljyä. Säännöllinen ateriarytmi taas auttaa ehkäisemään sairauden mukanaan tuomaa uupumusta.

Pitkään MS-tautia sairastaneilla voi esiintyä nielemisvaikeuksia, osteoporoosia ja suolentoiminnan hidastumista. Näidenkin oireiden hoidossa päivittäisellä ravinnolla on suuri merkitys. Alkoholia kannattaa välttää, sillä se voi korostaa sairauden oireita. Tupakointia tulee välttää, koska se ylläpitää hiljaista tulehdusta keuhkoissa. Tämä pahentaa MS-tautia, koska se nopeuttaa valkosolujen virheellistä toimintaa. Terveelliset elämäntavat kokonaisuudessaan ovat avainasemassa MS-taudin oireiden hoidossa.

Ota meihin rohkeasti yhteyttä, niin autamme sinua.

Mikäli MS-tauti ja taudin oireet koskettavat sinua tai läheisiäsi tai sinulle heräsi mitä tahansa kysyttävää MS-taudista tai sen kuntoutuksesta, vastaamme mielellämme kaikkiin kysymyksiin.

Yleistä tietoa hoivapalveluistamme löydät täältä. Voit lukea lisätietoa MS-taudista esimerkiksi Neuroliiton sivuilta.

Asiakaspalvelu:
010 324 9000
info@suomenseniorihoiva.fi

Lue lisää aiheesta:

Palaa takaisin tietopankkiin:

Tietopankki

Palaa takaisin yleiskategoriaan:

Neurologiset sairaudet

Jaa julkaisu ystävillesi ja tutuillesi alla olevista sosiaalisen median -painikkeista.