MS-tauti ja taudin oireet

Jaa artikkeli

Kopioi Facebook X LinkedIn Threads

MS-tauti eli multippeliskleroosi on etenevä neurologinen sairaus, joka on selvästi yleisempi naisilla kuin miehillä. MS-tauti vaikuttaa keskushermostoon sekä liikunta- ja toimintakykyyn aiheuttaen oireita kehon eri puolille. MS-taudin oireet sekä niiden voimakkuus on yksilöllistä. MS-tautiin ei ole parannuskeinoa, mutta sairauden kulkuun voidaan vaikuttaa esimerkiksi hyvällä lääkehoidolla, ravinnolla, elintavoilla ja kuntoutuksella.

MS-tauti on keskushermoston eli aivojen ja selkäytimen tulehduksellinen sairaus. MS-tautiin sairastuneen keho muodostaa vasta-aineita ja hyökkää omia kudoksiaan vastaan. MS-taudin eteneminen vaihtelee yksilöittäin, eikä se parhaimmillaan sairastumisen alkuvaiheen jälkeen oireile juurikaan.

MS-taudin oireet ovat suurimmalla osalla sairastuneista luonteeltaan aaltoilevaa, jolloin pahenemisvaiheet vuorottelevat oireettomien ajanjaksojen kanssa.

MS-taudin hoito lääkkeillä, kuntoutuksella, hyvillä elämäntavoilla ja liikunnalla voi auttaa oireiden kanssa elämisessä, vaikka MS-tautia ei voidakaan kokonaan parantaa.

Mikä on MS-tauti?

Autoimmuunisairauksiin lukeutuvassa MS-taudissa kehon oma puolustusjärjestelmä hyökkää omaa hermostoaan vastaan, etenkin myeliiniin eli hermosolujen jatkeita peittävään hermovaippaan sitä vaurioittaen. Myeliini nopeuttaa sähköisten viestien kulkua aivojen ja muun kehon välillä.

Sairaus etenee 10–15 % sairastuneista jo ensioireiden jälkeen. Noin puolella sairastuneista MS-tauti muuttuu eteneväksi 20 vuoden sisällä sairastumisesta. Mikäli MS-taudin hoidossa ei käytetä lääkkeitä, se todennäköisesti lyhentää elinikää noin kuudella vuodella. Elinikään voi kuitenkin vaikuttaa myös elämäntavoillaan.

MS-tautiin sairastutaan yleisimmin nuorella iällä, noin 20–40-vuotiaana ja siihen sairastuminen on yleisempää naisilla kuin miehillä. MS-taudin aiheuttajaa ei tunneta vielä kunnolla, mutta sen puhkeamiseen vaikuttavat perintö- ja ympäristötekijät. On tutkimusnäyttöä siitä, että suomalaisten MS-potilaiden sisaruksilla on 25-kertainen riski sairastua MS-tautiin. Myös auringonvalon vähyyden ja siitä aiheutuvan alhaisen D-vitamiinitason arvellaan vaikuttavan MS-taudin puhkeamiseen. Lisäksi tupakointi lisää riskiä sairastua MS-tautiin. Neurologi tekee sairauden diagnoosin oireiden, magneettikuvauksen ja tarvittaessa selkäydinnesteen analysoinnilla.

MS-taudin ensioireet ikääntyneellä

MS-taudin ensioireiden tunnistaminen ikääntyneellä voi olla haastavaa, sillä monet oireet voivat muistuttaa tavallisia ikääntymiseen liittyviä muutoksia. On kuitenkin tärkeää osata erottaa MS-taudin varhaiset merkit muista ikääntymisen oireista, jotta hoito voidaan aloittaa ajoissa.

MS-taudin tyypilliset ensioireet ikääntyneillä:

• Näköoireet: Äkillinen näön heikkeneminen yhdessä tai molemmissa silmissä, kaksoiskuvat tai näkökentän puutosoireet
• Tasapainohäiriöt: Huimaus, epävakaisuus kävelyssä tai kaatumisalttiuden lisääntyminen
• Tuntomuutokset: Puutuminen, pistely tai polttava tunne käsissä ja jaloissa
• Lihasheikkous: Erityisesti jaloissa esiintyvä heikkous, joka ei selity muilla sairauksilla
• Muistin ja keskittymisen ongelmat: Äkillinen kognitiivisten toimintojen heikkeneminen
• Uupumus: Poikkeuksellisen voimakas väsymys, joka ei helpotu levolla

Milloin ottaa yhteyttä lääkäriin?

Ota välittömästi yhteyttä lääkäriin, jos koet:

• Äkillisen näön heikkenemisen tai kaksoiskuvat
• Voimakasta huimausta tai tasapainohäiriöitä
• Puutumista tai heikkoutta, joka ei selity tapaturmalla
• Muistin tai ajattelun äkillistä heikkenemistä
• Virtsarakon toimintahäiriöitä ilman muuta selittävää syytä

MS-oireiden erottaminen tavallisista ikääntymisen oireista:

MS-taudin oire

• Äkillinen näön heikkeneminen
• Epäsymmetrinen lihasheikkous
• Äkilliset tasapainohäiriöt
• Nopea kognitiivisten toimintojen muutos
• Poikkeuksellinen uupumus

Tavallinen ikääntymisen oire

• Asteittainen näön heikkeneminen
• Yleinen lihasvoiman heikkeneminen
• Asteittainen tasapainon heikkeneminen
• Hidastunut tiedonkäsittely
• Tavallinen väsymys

Mikäli epäilet MS-tautia, älä viivyttele lääkäriin hakeutumista. Varhainen diagnoosi ja hoidon aloitus voivat merkittävästi hidastaa taudin etenemistä ja parantaa elämänlaatua. Suomen Seniorihoivan asiantuntijat voivat auttaa myös MS-taudin epäilyn herätessä ohjaamaan oikeaan hoitoon ja tukemaan koko prosessin ajan.

MS-taudin oireet

MS-taudin oireisiin vaikuttaa ennen kaikkea se, missä osassa hermostoa myeliini on vaurioitunut. MS-taudin oireet voivat esiintyä näkö- ja silmäoireina, uupumuksena, tuntomuutoksina tai liikkumisen, muistin, ajattelun tai keskittymisen vaikeuksina. Myös kivut, mielialan, rakon ja haasteet suolentoiminnassa voivat kuulua taudinkuvaan.

MS-taudille tyypillisiin näkö- tai silmäoireisiin kuuluu esimerkiksi näköhermon tulehdus, joka aiheuttaa näön heikkenemistä yhdessä tai molemmissa silmissä muutamasta tunnista muutaman päivän ajaksi. Näkö kuitenkin useimmiten palaa normaaliksi. Puutuminen, tuntoaistin herkistyminen tai kutina ovat esimerkkejä tuntomuutoksista, joita MS-taudissa voi esiintyä.

Liikkumiskykyä voivat heikentää tasapainovaikeudet, lihasheikkous tai -jäykkyys tai lihasten yhteistoiminnan häiriintyminen. Sanatapailu ja oppimisen hankaloituminen puolestaan viestivät ajattelun ongelmista. Kipua voi syntyä hermosäryistä tai liikunta- tai tukielimistön kuormittumisesta. Ummetus tai virtsarakon toimintaongelmat ovat tavallisia oireita MS-taudissa.

MS-taudin yleisimmät oireet: 

• näkö- ja silmäoireet
• kaksoiskuvat
• tuntomuutokset
• uupumus
• hankaluudet liikkumisessa
• muistin, keskittymisen ja ajattelun haasteet
• mielialaongelmat
• rakon ja suolen toiminnan ongelmat
• kivut

MS-taudin eri vaiheet ja muodot

MS-taudin aaltoilevaan ilmenemismuotoon kuuluvat pahenemisvaiheet ja oireettomat tai vähäoireiset ajanjaksot, jotka vaihtelevat. MS-taudin pahenemisvaiheen oireet kestävät yhdestä vuorokaudesta neljään viikkoon. Kyseessä on joko vanhan oireen paheneminen tai uuden alkaminen.

Uudet oireet eivät kuitenkaan välttämättä kerro taudin pahenemisvaiheesta, vaan ne voivat viestiä myös esimerkiksi ruumiinlämmön noususta. Hermojen johtonopeudet voivat nimittäin hidastua ja aiheuttaa neurologisten oireiden voimistumista ruumiinlämmön noustessa. MS-tautia sairastavan kannattaa huomioida tämä myös liikkumista suunnitellessa: liikuntasuoritus on hyvä ajoittaa niin, että se osuu päivän viileään aikaan, jolloin ruumiinlämpö ei pääse nousemaan yhtä helposti. Pahenemisvaiheen aikana puolestaan on syytä pitää taukoa liikuntaharrastuksesta ja keskittyä lepäämään. Liikunnan voi aloittaa taas rauhallisesti pahenemisvaiheen mentyä ohi.

Tavallisesti MS-taudin oireet lisääntyvät pahenemisvaiheessa noin kahden viikon ajan, minkä jälkeen ne vähenevät ja yleensä menevät kuukauden kuluessa kokonaan ohi. Erityisen voimakkaan pahenemisvaiheen jälkeen saattaa jäädä jäännösoireita, kuten toiminta- ja liikuntakyvyn ongelmia. Pahenemisvaiheen oireita voivat olla esimerkiksi tasapainovaikeudet, kaksoiskuvat, tuntohäiriöt, lihasheikkous tai toisen silmän näön heikkeneminen.

Toisinaan MS-taudin oireet kuitenkin selittyvät muilla sairauksilla, kuten migreenillä, jonka oireisiin esimerkiksi kaksoiskuvat saattavat kuulua. Istumistyöstä syntyvät niska-hartiaseudun jäykistymiset puolestaan voivat aiheuttaa puutumista. Aivoissa tai selkäytimessä käynnissä oleva tulehdus synnyttää pahenemisvaiheen. Kun tulehdus väistyy, pyrkii hermosto palauttamaan elimistön aiemman toimintakyvyn. Mikäli hermostoon tulee vaurioita, saattavat oireet jäädä pysyviksi. Tällöin puhutaan jäännösoireista. Kortisonikuurista voi olla apua MS-taudin pahenemisvaiheen oireisiin.

MS-taudista on olemassa aaltoilevan lisäksi myös kaksi etenevää muotoa. Mikäli oireet pahenevat vähitellen myös pahenemisvaiheiden välillä yli kuuden kuukauden ajan, silloin on sairastunut MS-taudin toissijaisesti etenevään muotoon. Yleensä myös aaltomaisesti etenevä MS-tauti muuttuu usein toissijaisesti eteneväksi. Harvinaisempi osa, 10-15 % potilaista, sairastaa ensisijaisesti etenevää MS-taudin muotoa, jossa oireet muuttuvat tasaisesti haasteellisemmiksi sairauden puhkeamisesta alkaen.

MS-taudin hoito

MS-taudin hoito aloitetaan välittömästi, kun diagnoosi on varmistunut. MS-taudin kulkua voidaan hidastaa lääkkeillä. Myös useimpiin MS-taudin oireisiin, esimerkiksi masennukseen ja virtsarakon ongelmiin, tarjotaan lääkehoitoja. MS-taudin hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä on saatavilla sekä pistos- että tablettimuodossa, riippuen taudin etenemistavasta. Myös bakteeritulehdukset ja infektiot hoidetaan MS-potilailla erityisen hyvin, sillä tulehdukset saattavat altistaa oireiden pahenemisvaiheille. Esimerkiksi poskiontelontulehdukseen tai virtsateiden tulehdukseen tulee MS-tautia sairastavan potilaan kohdalla suhtautua vakavasti.

Huolellinen hygienia auttaa ehkäisemään infektioiden syntyä. Myös toiminnallinen sähköstimulaatio (FES) voi auttaa lihastoiminnan aktivoimisessa. Jäykistyneitä ja heikkoja lihaksia aktivoidaan tässä hoitomuodossa matalaenergisillä sähköimpulsseilla.

MS-tautia sairastavan liikkumista hankaloittavat usein lihasheikkous- ja jäykkyys, lihasten yhteistoiminnan heikentyminen ja tasapainovaikeudet. Lihasheikkous on tavallisempaa jaloissa kuin käsissä. Voimien heikentyessä lihaksiin tulee jäykkyyttä eli spastisuutta, joka toisaalta hieman myös kävelyä, vaikka voimat ovat heikentyneet. Lääkityksen ja muiden hoitomuotojen lisäksi liikuntakin on merkittävä MS-taudin itsehoitomuoto, sillä se ylläpitää MS-tautia sairastavan tasapainoa ja lihaskuntoa. Liikunta myös vähentää taudin oireita ja parantaa mielialaa. Liikuntaan kannattaa kiinnittää huomiota heti sairauden puhjetessa. On kuitenkin tärkeää liikkua oman liikuntakyvyn mukaan, ja ottaa huomioon MS-taudin synnyttämät mahdolliset rajoitukset.

Liiallinen fyysinen rasitus saattaa myös pahentaa sairauden oireita, joten on tärkeää tunnistaa omat voimavaransa. Jos mahdollista, liikuntasuorituksia on hyvä jakaa ennemmin päivän mittaan useassa vaiheessa tapahtuviksi, jolloin rasitus ei muodostu kerralla liian suureksi.

Suomen Seniorihoivan kotihoidon palveluihin kuuluu myös sairastuneen auttaminen liikkumisessa, liikuntaohjeista aina omaan henkilökohtaiseen avustajaan asti. Liikunnan suunnittelussa otetaan huomioon potilaan omat mieltymykset ja MS-taudin sekä iän mukanaan tuomat rajoitukset.

Mielen hyvinvointiin voidaan taas vaikuttaa aivojumpalla, kuten muistelulla, käsitöillä tai vaikkapa maalaamisella. Suomen Seniorihoivan palvelut kattavat myös kognitiivisen virkistystoiminnan suunnittelun ja toteuttamisen yhdessä potilaan kanssa.

Seuranpitopalvelusta saa seuraa kodin ulkopuolelle suuntautuviin harrastuksiin, kuten esimerkiksi kuvataidekerhoon tai vaikka MS-taudin vertaisryhmään lähtemiseen. Toisaalta hoivahenkilöstä saa jo itsessään mukavaa juttuseuraa, mikä auttaa mielialan kohentamisessa.

MS-tauti ikääntyneellä

MS-tauti on yleisesti ottaen tauti, johon sairastutaan 20–40 vuoden iässä, ja koska sairaus ei hoidettuna olennaisesti lyhennä elinikää, myös moni ikääntynyt kärsii MS-taudista. Arviolta Suomessa noin 10 % MS-tautia sairastavista on yli 65-vuotiaita.

MS-tauti oireilee ikääntyneellä samaan tapaan kuin nuorellakin ihmisellä. Iän mukanaan tuomat muut sairaudet kuitenkin lisäävät oireita MS-taudin aiheuttamien oireiden rinnalle. Esimerkiksi korkea verenpaine, osteoporoosi sekä virtsatientulehdukset ovat yleisiä.

Arjessa selviytyminen MS-taudin kanssa

MS-taudin kanssa eläminen vaatii usein muutoksia päivittäisiin rutiineihin ja toimintatapoihin. Oikeanlaisten apuvälineiden ja tekniikoiden avulla voit säilyttää itsenäisyytesi ja elämänlaatusi pitkään. Tärkeintä on suunnitella arki niin, että energiaa riittää tärkeimpiin asioihin.

Kodin turvallisuus ja muutokset

Olohuone ja yleiset tilat:

• Poista kompastusriskit: matot, johdot ja roskat lattialta
• Varmista riittävä valaistus kaikissa tiloissa, erityisesti käytävillä
• Asenna tukikahvoja portaiden viereen ja pitkille käytäville
• Järjestä tavarat helposti saavutettavalle korkeudelle (vyötärön ja olkapään välille)
• Valitse kevyet huonekalut, joita on helppo siirtää tarvittaessa

Kylpyhuone:

• Suihkuistuin tai -tuoli peseytymisen helpottamiseksi
• Tukikahvat suihkun, WC:n ja lavuaarin viereen
• Liukuestematot suihkuun ja kylpyhuoneen lattialle
• Korotettu WC-istuin tai WC-koroke istumisen helpottamiseksi
• Pitkävartinen pesusieni ja shampoopumppu helpottamaan peseytymistä

Makuuhuone:

• Sängyn korkeus sopivaksi (polvet 90 asteen kulmassa istuessa)
• Yövalot sängyn ja kylpyhuoneen välille
• Säilytys käden ulottuvilla sängyn vieressä
• Ergonominen tyyny niskan tukemiseksi

Päivittäiset toiminnot

Peseytyminen ja hygienia:

• Suihkuttaminen istuen säästää energiaa ja on turvallisempaa
• Kuivausvaatteet valmiiksi suihkutuolin viereen
• Sähköhammasharja helpottaa hampaiden pesua
• Kuivashampoo hiusten pesun vähentämiseksi raskaimpina päivinä
• Istualtaan käytettävät pesualtaat jalkojen pesemiseen

Pukeutuminen:

• Tarrakiinnitykset naoppien sijaan
• Vetoketjujen pidentäjät helpottamaan käyttöä
• Pukeutumisapuvälineet: pitkä kenkälusikka, sukkahousupujottimet
• Löysät ja joustavat vaatteet helpottavat pukeutumista
• Istuen pukeutuminen säästää voimia

Ruoanlaitto ja syöminen:

• Kevyet astiat ja ruoanlaittövälineet
• Ergonomiset veitset helpottavat leikkaamista
• Mikroaaltouuni nopean lämmityksen ja valmistuksen
• Korkeampi työpinta tai säädettävä työtaso
• Valmiiksi pilkotut raaka-aineet energian säästämiseksi
• Pakkaruoat ja ateriapalvelut raskaimpina päivinä

Energian säästäminen ja jakaminen

Päivän suunnittelu:

• Tee raskaimmat työt aamulla, kun energiaa on eniten
• Jaa suuret työt pienempiin osiin usealle päivälle
• Pidä säännöllisiä taukoja väsymyksen ehkäisemiseksi
• Priorisoi tehtävät: tee tärkeimmät asiat ensin
• Hyväksy apu läheisiltä ja ammattilaisilta

Liikunnan ja levon tasapaino:

• Lyhyet, säännölliset liikuntahetket pitkien urheilusuoritusten sijaan
• Vesi- ja tuolijumppa nivelystävällisinä vaihtoehtoina
• Päiväunet energian palauttamiseksi
• Rentoutustekniikat stressin vähentämiseksi
• Kuuntele kehoasi ja lepää tarvittaessa

Sosiaalisten suhteiden ylläpito

Kotona tapahtuva sosialisointi:

• Videoyhteydet ystävien ja perheen kanssa
• Kotibileet istuen energiaa säästäen
• Yhteinen ruoanlaitto vieraiden kanssa
• Harrastukset kotona: lukupiirit, käsityöt, pelit

Kodin ulkopuoliset aktiviteetit:

• Liikkumisavustaja tai saattaja retkiin
• Esteettömät paikat kohteiden valinnassa
• Lyhyet käynnit väsymyksen ehkäisemiseksi
• Kuljetuspalvelut oman auton sijaan
• Etukäteen suunnittelu ja varautuminen

Teknologia avuksi arkeen

Hyödylliset sovellukset ja laitteet:

• Älykkäät kodinkoneet etäkäytöllä
• Lääkemuistutukset puhelimessa
• Ääniohjaustoiminnot valojen ja laitteiden käyttöön
• Kauppapalvelut verkossa kotiin toimitettuna
• Turvaranneke hätätilanteita varten

Suomen Seniorihoivan tuki arjessa

Suomen Seniorihoivan asiantuntijat voivat auttaa sinua:

• Kodin turvallisuuskartoituksessa ja muutosten suunnittelussa
• Apuvälineiden valinnassa ja käytön opettelussa
• Päivittäisissä toiminnoissa tarpeen mukaan
• Energianhallinnassa ja päivien suunnittelussa
• Sosiaalisten kontaktien ylläpitämisessä

Muista, että jokaisen MS-potilaan tilanne on yksilöllinen. Mikä toimii toiselle, ei välttämättä sovi sinulle. Kokeile erilaisia ratkaisuja ja valitse ne, jotka sopivat parhaiten sinun tilanteeseesi ja tarpeisiisi. Tärkeintä on säilyttää itsenäisyys ja elämänilo mahdollisimman pitkään.

MS-taudin kuntoutus

MS-taudin kuntoutuksessa voidaan oireista riippuen käyttää apuna toimintaterapiaa, puheterapiaa, fysioterapiaa tai neuropsykologista kuntoutusta. Kuntoutuksessa hyödynnetään aivojen muovautuvuutta. Jos hermovaurio on syntynyt ja jokin reitti aivoista tai selkäytimestä muualle kehoon on vaurioitunut, on mahdollista löytää uusi reitti. Tämä vie kuitenkin aikaa ja vaatii sinnikästä harjoittelua.

Suomen Seniorihoivan fysioterapeutin voi tilata myös kotikäynnille, jolloin ei tarvitse stressata fysioterapeutin vastaanotolle matkustamisesta.

Lisäksi erilaiset kurssit voivat auttaa sairauden kanssa elämiseen. Kursseilta saa myös vertaistukea. Lisäksi kuntoutuskurssit tai kuntoutusjaksot ovat usein jo sairastumisen alkuvaiheessa varsin hyödyllisiä. Kursseista ja kuntoutuksesta saa lisätietoa potilasta hoitavalta lääkäriltä.

Myös erilaiset apuvälineet kannattaa ottaa mukaan kuntoutumiseen, jos esimerkiksi liikkuminen on vaikeutunut. Kävelykeppi tai rollaattori voi säästää voimia tärkeisiin hetkiin, kun energiaa ei kulu yhtä paljon liikkumisesta ponnisteluun.

Esimerkiksi MS-taudin pahenemisvaiheen aikana voi apuvälineistä olla todella merkittävää hyötyä sairauden kanssa elämiseen. Myös kotiin kannattaa hankkia erilaisia apuvälineitä, esimerkiksi keittiöaskareita helpottamaan. Turvallisuutta parantamaan esimerkiksi kylpyhuoneessa voi hankkia tukikahvan tai suihkuistuimen.

MS-tauti ja ravinto

Lääkehoidon ja terveellisten elämäntapojen lisäksi myös ruokavaliolla voidaan vaikuttaa merkittävästi MS-taudin oireisiin. MS-potilaiden ravitsemuksessa on tärkeää huomioida sairauden erityispiirteet, kuten energia-ongelmat, mahdolliset nielemisvaikeudet ja tulehduksen hillitseminen.

Nielemisvaikeuksien huomioiminen

Pitkälle edenneessä MS-taudissa voi esiintyä nielemisvaikeuksia. Helposti pureskeltavia ja nieltäviä ruokia:

• Soseutetut keitot vihanneksista ja lihasta tai kalasta
• Smoothiet hedelmistä, marjoista ja proteiinijauheesta
• Pehmeät kalat kuten lohi, kuha tai ahven höyrystettynä
• Maissihiutaleet maidossa tai jogurtissa
• Pehmeitä munkkeja kananmunasta ja maidosta
• Tuorejuustot ja rahkat hedelmien tai marjojen kanssa

D-vitamiinin lähteet Suomessa

D-vitamiini on erityisen tärkeä MS-potilaille. Parhaita D-vitamiinin lähteitä:

• Rasvaiset kalat: lohi, silli, makrilli, sardiini (2-3 kertaa viikossa)
• D-vitaminoidut elintarvikkeet: maito, margariini, aamiaismurrot
• Kananmunan keltuaiset (erityisesti vapaana kasvatettujen kanojen munat)
• D-vitamiinilisä (20-50 μg päivässä, lääkärin ohjeen mukaan)

Omega-3-rikkaat ruoat käytännössä

Omega-3-rasvahapot hillitsevät tulehdusta ja tukevat hermoston terveyttä. Käytännön esimerkkejä:

• Kalaruoat: Lohikeitto, silliä perunoidenkanssa, makrillipasteijat
• Kasviöljyt: Pellavaöljy salaatinkastikkeessa, rapsiöljy ruoanlaitossa
• Pähkinät ja siemenet: Saksanpähkinät, mantelit, pellavansiemenet smoothieissa
• Avokado voileivissä tai salaateissa

Ruoanvalmistuksen helpottaminen apuvälineillä

Hyödylliset keittiöapuvälineet MS-potilaalle:

• Sähkövispilä ja sauvasekoitin soseusten tekemiseen
• Mikroaaltouuni nopean lämmityksen ja kypsennyksen
• Ergonomiset veitset ja leikkuulaudat turvalliseen pilkkomiseen
• Kevyet kattilat ja pannut käsittelyä helpottamaan
• Automaattinen vedenkeitin kuumien juomien tekemiseen

Välttämistä suositeltavat ruoat

MS-taudissa kannattaa välttää:

• Prosessoituja elintarvikkeita paljon lisäaineita sisältäen
• Sokerisia tuotteita ja makeisia
• Tyydyttyneitä rasvoja (kova margariini, palmuöljy)
• Alkoholia, joka voi pahentaa oireita
• Liiallista suolan käyttöä

Muista, että jokaisen MS-potilaan ravitsemustarpeet ovat yksilöllisiä. Suomen Seniorihoivan asiantuntijat voivat laatia henkilökohtaisen ruokavaliosuunnitelman, joka huomioi sekä MS-taudin että muut mahdolliset sairaudet. Oikeanlainen ravinto tukee lääkehoitoa ja parantaa elämänlaatua merkittävästi.

MS-taudin hoitokustannukset ja tuet

MS-taudin hoito ja kuntoutus voivat aiheuttaa merkittäviä kustannuksia, mutta Suomessa on saatavilla useita tukimuotoja, jotka helpottavat taloudellista taakkaa. Ikääntyneille MS-potilaille on tarjolla erityisiä etuuksia ja palveluja, joista kannattaa olla tietoinen.

Kelan korvaukset ja etuudet

Sairausvakuutuksen korvaukset:

• Lääkekorvaukset: MS-lääkkeet kuuluvat erityiskorvattaviin lääkkeisiin (100% korvaus omavastuurajan jälkeen)
• Matkakorvaukset: Korvaus lääkärikäynneistä ja kuntoutuksesta aiheutuvista matkoista
• Kuntoutuspsykoterapia: Kelan kustantama terapia sopeutumisen tueksi
• Apuvälinekorvaukset: Liikkumis- ja toimintakykyä tukevat apuvälineet

Eläke-etuudet:

• Työkyvyttömyyseläke: Mikäli MS-tauti estää työnteon
• Kuntoutustuki: Väliaikainen tuki kuntoutuksen ajaksi
• Takuueläke: Vähimmäiseläke niille, joilla ei ole riittävää työeläkettä

Vammaisetuudet:

• Vammaistuki: 16-65-vuotiaille työkyvyttömille
• Eläkkeensaajan hoitotuki: Yli 65-vuotiaille
• Ruokavaliokorvaus: Erityisruokavalion aiheuttamiin lisäkustannuksiin

Hyvinvointialueen tukipalvelut

Vammaispalvelulain mukaiset palvelut:

• Henkilökohtainen apu: Avustaja päivittäisiin toimintoihin, jonka voit saada myös Suomen Seniorihoivan kautta maksuttomasti
• Kuljetuspalvelut: Matkat hoitoon ja asiointiin (yleensä 18 matkaa/kk)
• Asunnon muutostyöt: Kodin esteettömyyden parantaminen
• Päivätoiminta: Sosiaalista kanssakäymistä ja aktiviteetteja
• Tilapäinen hoito: Omaishoitajan vapaapäivien aikana

Ikääntyneiden palvelut:

• Kotihoito: Sairaanhoitajan ja kodinhoitajan palvelut
• Ateriapalvelu: Kotiin toimitetut ateriat
• Turvapalvelut: Turvapuhelin ja hälytysjärjestelmät
• Siivouspalvelut: Kodin puhtaanapito

Omaishoidon tuki

Jos MS-potilasta hoitaa omainen kotona, voi hakea omaishoidon tukea:

• Hoitopalkkio omaishoitajalle: Vähintään 472,15 €/kk (vuonna 2025)
• Vapaapäivät: Vähintään 3 vapaapäivää kuukaudessa
• Lomituspalvelut: Sijaishoidon järjestäminen
• Omaishoitajan eläketurva: Eläkemaksut maksetaan

Apuvälineiden rahoitus

Kelan korvaamat apuvälineet:

• Liikkumisen apuvälineet: Pyörätuolit, rollaattorit, kävelysauvat
• Kommunikoinnin apuvälineet: Puhelaitteet, tietokoneohjelmistot
• Päivittäisten toimintojen apuvälineet: Peseytymis- ja pukeutumisapuvälineet
• Korvaus: Yleensä 100% perusosasta, erikoisosasta 50%

Kunnan kautta saatavat apuvälineet:

• Kodin muutostyöt: Luiskat, tukikaiteet, kylpyhuoneremontti
• Turvallisuuslaitteet: Hälytysjärjestelmät, turvapuhelimet
• Lainattavat apuvälineet: Sängyt, nostinlaitteet, WC-tuolit

Suomen Seniorihoivan palveluiden kustannusarvio

MS-taudin hoivapalveluiden hinnoittelu (vuoden 2025 hinnat):

• Sairaanhoitajan kotikäynti: 95 €/käynti
• Lähihoitajan kotikäynti: 44-49 €/h
• Fysioterapeutin kotikäynti: 95 €/käynti
• Henkilökohtainen avustaja: 39-44 €/tunti
• Yöhoito: 55-62 €/tunti
• Saattoapu: 39-44 €/tunti

Palvelusetelin käyttö:

• Hyvinvointialueen myöntämä palveluseteli vähentää omakustannusta
• Setelin arvo määräytyy asiakkaan tulojen ja palvelutarpeen mukaan
• Omavastuuosuus yleensä 0-15% bruttotuloista
• Suomen Seniorihoiva hyväksyy palvelusetelit valtakunnallisesti

Verovähennykset

Kotitalousvähennys 2025:

• Hoivapalvelut: 35 % työosuudesta, enintään 1600 €/vuosi
• Siivous- ja kodinhoitopalvelut: Samalla vähennysoikeudella
• Puolisoiden yhteisvähennys: Yhteensä 3200 €/vuosi

Sairauskuluvähennys:

• Hoitokulut: Omavastuurajan ylittävä osa
• Apuvälineet: Kelan korvauksen jälkeinen omavastuuosuus
• Matkakulut: Omavastuurajan ylittävä osa

Tukien hakeminen – yhteystiedot

Kela:

• Puhelin: 020 634 0200 (ma-pe 8-16.15)
• Verkkopalvelu: kela.fi
• Toimipisteet: Paikalliset Kelan toimistot

Hyvinvointialue:

• Vammaispalvelut: Hyvinvointialueen sosiaalitoimi
• Vanhuspalvelut: Ikääntyneiden palvelut -yksikkö
• Omaishoidon tuki: Sosiaalitoimi

Neuroliitto:

• Puhelin: 09 3473 5110
• Sähköposti: info@neuroliitto.fi
• Neuvonta: Apua tukihakemusten täyttämisessä

Suomen Seniorihoiva:

• Maksuttoman arvioinnin palvelutarpeesta ja kustannuksista
• Auttaa tukihakemusten täyttämisessä
• Palvelusetelin käytön neuvonta
• Henkilökohtainen palvelusuunnittelu budjettisi mukaan

Vertaistuki ja MS-yhteisöt

MS-taudin kanssa eläminen voi tuntua yksinäiseltä, mutta vertaistuki ja yhteisöllisyys voivat merkittävästi parantaa elämänlaatua. Kokemusten jakaminen toisten samassa tilanteessa olevien kanssa antaa voimaa ja käytännön vinkkejä arjen haasteisiin.

Neuroliiton paikalliset yhdistykset

Neuroliitto tarjoaa kattavan verkoston paikallisia yhdistyksiä ympäri Suomea. Näissä yhdistyksissä MS-potilaat ja heidän läheisensä voivat:

• Osallistua säännöllisiin tapaamisiin ja keskusteluryhmiin
• Saada ajantasaista tietoa MS-taudista ja sen hoidosta
• Tutustua muihin sairastajiin ja heidän läheisiinsä
• Osallistua virkistystoimintaan ja retkiin
• Saada neuvoja apuvälineistä ja tukipalveluista

Online-tukiryhmät ja digitaaliset yhteisöt

Digitaaliset yhteisöt tarjoavat tukea erityisesti niille, joille liikkuminen on haastavaa:

• Facebook-ryhmät: MS-Suomi, MS-vertaistuki, Nuoret MS-sairastajat
• Keskustelupalstat: Neuroliiton verkkosivujen keskusteluosio
• Videotapaamiset: Etäyhteyden kautta järjestettävät tukiryhmät
• Sovellukset: MS-potilaille suunnatut mobiilisovellukset

Omaishoitajien ja läheisten tuki

Myös MS-potilaan läheiset tarvitsevat tukea ja ymmärrystä:

• Omaishoitajien tukiryhmät jakavat kokemuksia hoitamisesta
• Perheenjäsenten vertaisryhmät käsittelevät sairauden vaikutuksia perheen arkeen
• Lasten ja nuorten ryhmät auttavat nuoria käsittelemään vanhemman sairautta
• Puolisoiden tukiryhmät tarjoavat tukea parisuhteen haasteisiin

MS-kuntoutuskurssit ja -leirit

Kuntoutuskurssit yhdistävät kuntoutuksen ja vertaistuen:

• Sopeutumisvalmennuskurssit auttavat sopeutumaan sairauden kanssa elämiseen
• Perheleiret tarjoavat tukea koko perheelle
• Liikuntakurssit MS-potilaille räätälöidyillä harjoituksilla
• Hyvinvointikurssit keskittyvät stressinhallintaan ja rentoutukseen
• Työelämäkurssit auttavat työssä jatkamisen haasteissa

Suomen Seniorihoivan rooli vertaistuen järjestämisessä

Suomen Seniorihoiva tukee asiakkaidensa sosiaalista hyvinvointia monin tavoin:

• Saattoapu vertaisryhmiin – autamme pääsemään tukiryhmien tapaamisiin
• Tekninen tuki – asennamme ja opetamme käyttämään digitaalisia sovelluksia
• Yhteyksien luominen – autamme löytämään sopivia tukiryhmiä
• Omaistyö – tarjoamme tukea ja neuvontaa myös läheisille
• Yhteisöllisyys – järjestämme yhteisiä aktiviteetteja asiakkaillemme

Yhteystietoja ja hyödyllisiä linkkejä

Neuroliitto ry
Puhelin: 09 3473 5110
Sähköposti: info@neuroliitto.fi
Verkkosivut: neuroliitto.fi

Kuntoutussäätiö
Puhelin: 020 7581 500
Verkkosivut: kuntoutussaatio.fi

Muista, että vertaistuki ei korvaa ammatillista hoitoa, mutta se on arvokas lisä MS-taudin kokonaisvaltaisessa hoidossa. Suomen Seniorihoivan asiantuntijat voivat auttaa löytämään juuri sinulle sopivat tukiryhmät ja yhteisöt.

Ota meihin rohkeasti yhteyttä, niin autamme sinua.

Mikäli MS-tauti ja taudin oireet koskettavat sinua tai läheisiäsi tai sinulle heräsi mitä tahansa kysyttävää MS-taudista tai sen kuntoutuksesta, vastaamme mielellämme kaikkiin kysymyksiin.

Yleistä tietoa hoivapalveluistamme löydät täältä. Voit lukea lisätietoa MS-taudista esimerkiksi Neuroliiton sivuilta.

My Sundelin

Palvelupäällikkö

My on ollut yrityksemme toiminnassa mukana alusta alkaen. Hän on sairaanhoidon superammattilainen yli 20 vuoden kokemuksella ikäihmisten hoivasta. My on itse sydämellisyys. Hän on aina valmis auttamaan ja hanskaa tilanteet kuin tilanteet, vaativissakin olosuhteissa.

Asiakaspalvelu:
010 324 9000
info@suomenseniorihoiva.fi

MS-tautia sairastavat potilaat saavat yleensä vammaispalvelun kautta henkilökohtaisen avun palvelusetelin, jolla on mahdollista hankkia maksuttomasti henkilökohtainen avustaja esimerkiksi Suomen Seniorihoivan kautta. Voit tutustua lisää henkilökohtaisen avun palveluihimme oheisen painikkeen kautta.

Lue lisää