Suomessa on arviolta noin 200 000 muistisairautta sairastavaa ihmistä. Muistisairaudet alkavat usein hiljalleen, minkä takia oireita ei heti huomaa. Monet muistisairauksien oireet saatetaan myös laittaa yleisesti vain ”vanhuuden piikkiin”, minkä takia niiden huomaaminen on vaikeampaa.

Tässä artikkelissa käymme läpi neljän yleisimmän muistisairauden oireet sekä muutamia yleisiä vinkkejä muistisairaan kuntoutukseen ja kotihoitoon liittyen.

Neljä yleisintä muistisairautta järjestyksessään ovat:

• Alzheimerin tauti
• Verisuoniperäinen muistisairaus
• Lewyn kappale -tauti
• Otsa-ohimolohkorappeumasta johtuvat muistisairaudet

Alzheimerin tauti on maailman yleisin muistisairaus ja se vastaa arviolta 60 % – 80 % kaikista muistisairauksista. Alzheimerin tauti on myös yleisin dementiaa aiheuttava sairaus. Suurin osa Alzheimeriin sairastuneista on yli 65-vuotiaita, mutta sitä voi esiintyä nuoremmillakin. Alzheimerin taudin puhkeamisen jälkeen sairauden kanssa voi elää 4–20 vuotta riippuen useista tekijöistä.

Verisuoniperäinen muistisairaus syntyy aivojen verisuonten vaurioiden sekä muiden aivoverenkiertohäiriöiden seurauksena. Alzheimerin tavoin ikääntyminen on suurin verisuoniperäisen muistisairauden aiheuttaja.

Lewyn kappale -taudissa sairastuneelle kehittyy aivoihin solujen sisälle poikkeavia proteiinikertymiä, eli Lewyn kappaleita. Lewyn kappale -tautia esiintyy yleensä vain 50 ikävuoden jälkeen.

Otsa-ohimolohkoperäiset muistisairaudet syntyvät otsa- ja ohimolohkojen toiminnan heikkenemisen seurauksena. Otsa-ohimolohkoperäistä muistisairautta esiintyy paljon myös 45–64-vuotiailla, vaikkakin muistisairaus itsessään on harvinaisempi.

Muistisairauksien oireet

Muistisairauksien oireet vaihtelevat hieman sen mukaan, mikä muistisairaus on kyseessä. Tyypillistä kaikille on kuitenkin se, että oireet alkavat pikkuhiljaa ja ne voimistuvat jaksottain. Hyvällä kuntoutustoiminnalla muistisairauden kehittymistä voidaan hieman hidastaa ja elämänlaatua parantaa. Kuntoutuksesta voit lukea artikkelin lopusta.

Alzheimerin taudin oireet:

• Päivittäistä toimintaa haittaava asioiden unohtelu ja muistihäiriöt. Esimerkiksi päivämäärien, sanojen, sovittujen tapahtumien ja nimien unohtaminen. Normaalia ikääntymisen mukana tuomaa hetkittäistä nimien unohtelua ei tule kuitenkaan sekoittaa Alzheimeriin.
• Ajantajun kadottaminen ja epätietoisuus olinpaikasta. Joskus sairastunut saattaa unohtaa, miten päätyi tiettyyn paikkaan tai miksi on kyseisessä paikassa. Etenkin uudet paikat aiheuttavat levottomuutta.
• Toistuva kysymysten kysely.
• Numeroiden kanssa toimiminen on vaikeaa, minkä takia esimerkiksi kaupassa maksaminen vaikeutuu.
• Vetäytyneisyys, ahdistuneisuus, apatia ja muut persoonallisuuden muutokset.
• Suunnittelua ja keskittymistä vaativien tehtävien suorittaminen on vaikeaa.
• Aistiharhat ja vainoharhaisuus.
• Seksuaaliset käytösoireet.

Lisätietoa Alzheimerin taudista ja sen ensioireista löydät täältä.

Verisuoniperäisen muistisairauden oireet:

• Äkilliset lihasheikkoudet. Toinen puoli kehosta saattaa halvaantua hetkeksi.
• Suunnittelua ja keskittymistä vaativien tehtävien suorittaminen on vaikeaa.
• Mielialavaihtelut. Masennusta voi esiintyä tai henkilö voi muuttua aiempaa tunteellisemmaksi.
• Kävelyvaikeudet ja kömpelyys. Henkilön kävely ei ole normaalia ja kävelytyyliä on hankala muuttaa yrittämisestä huolimatta.
• Puhehäiriöt.

Voit lukea lisätietoa verisuoniperäisestä muistisairaudesta tältä sivulta.

Lewyn kappale -taudin oireet:

• Selkeät ja nopeat vireystilan vaihtelut pirteyden ja uneliaisuuden välillä.
• Näköharhat.
• Fyysinen toiminta hidastuu ja jäykistyy selvästi. Esimerkiksi kävelystä tulee hitaampaa ja kotona tehtävät askareet kestävät pidempää.
• Tilan ja etäisyyksien hahmottamisvaikeudet.
• Kaatuilu.

Voit lukea lisätietoa Lewyn kappale -taudista täältä.

Otsa-ohimolohkorappeumasta johtuvan muistisairauden oireet:

• Persoonallisuus- ja käytösmuutokset. Käytös voi olla tilanteisiin sopimatonta, töykeää, impulsiivista. Muutokset voivat näkyä myös esimerkiksi hygienian laiminlyöntinä, ylensyöntinä ja yleisenä motivaation puutteena.
• Puhevaikeudet. Esimerkiksi sanojen muistaminen, puheen hitaus, sanajärjestyksen vääristyminen tai puheen sisällön köyhtyminen.
• Luku- ja kirjoitushäiriöt.
• Änkytys.

Mistä muistisairaus voi johtua?

Muistisairaus voi kehittyä henkilölle monista eri syistä. Joihinkin näistä syistä voi vaikuttaa itse, mutta toisiin, kuten ikääntymiseen tai sukurasitteeseen, ei voi itse vaikuttaa. Terveellinen elämäntapa monipuolisella ravinnolla ja riittävällä liikunnalla on usein tehokkain tapa torjua ja hoitaa muistisairauksia.

Muistisairauksia aiheuttaa:

• Ikä kasvattaa riskiä sairastua henkilön ollessa 65–70 vuotta ja sitä vanhempi
• Sukurasite lisää todennäköisyyttä muistisairauksien kehittymiselle. Vaikka suvussa ei esiintyisi muistisairauksia, niin se ei kuitenkaan poista sairastumisen riskiä.
• Downin oireyhtymä
• Tupakointi
• Diabetes, 1- ja 2-tyypin diabetes voi lisätä sairastumisen riskiä etenkin silloin, jos hoitotasapainossa on pitkään jatkuvaa vaihtelua.
• Masennus etenkin vanhemmalla iällä
• Sydän ja verisuonitaudit liittyvät usein korkeaan kolesteroliin, korkeaan verenpaineeseen ja ylipainoon, jotka lisäävät riskiä sairastua muistisairauksiin.

Millaista kuntoutustoimintaa muistisairaalle on hyvä järjestää?

Muistisairauden etenemistä voi hidastaa erilaisin keinoin ja sairaudesta syntyviä riskejä voi minimoida kiinnittämällä huomiota kodin turvallisuuteen ja sairastavan hyvään ja säännölliseen hoitoon. Muistisairauksien hoito on hyvin kokonaisvaltainen, jossa osana hoitoa tulee huomioida esimerkiksi ravitsemus ja liikunta, sillä pelkällä lääkehoidolla ei saavuteta riittäviä tuloksia.

Kuntoutuksessa erittäin tärkeää on järjestää muistisairaan aivoille virikettä. Sairastuneen puolesta ei tule tehdä kaikkea, vaikka se saattaisi monesti tuntua nopeammalta ja helpommalta. Kuitenkin juuri tuttujen asioiden tekeminen, kuten kotityöt ja kaupassakäynti, pitävät kuntoutettavan mielen virkeänä.

Tavallisten askareiden lisäksi hyviä kuntoutuskeinoja ovat:

• Ulkoilu, koska se tuo virikettä mielelle ja keholle
• Tuolijumppa tai tanssi lihaskunnon ylläpitoon
• Sanaristikot tai muut kevyttä aivojumppaa vaativat askareet pitämään mieltä virkeänä
• Säännöllinen seuranpito ja tekeminen tuttujen ihmisten tai hoitajien kanssa. Tällaiset hetket saavat sairauden unohtumaan ja ne luovat rytmiä päiviin ja viikkoihin.
• Perusasioista huolehtiminen (esim. kodin siisteys, hygienia ja maukas ruoka)

Tärkeää on myös huolehtia kotona asuvan muistisairaan turvallisesta ympäristöstä:

• Kynttilöiden poltto vain valvotusti
• Palovaroittimien testaaminen
• Liukuesteiden, kumimattojen ja tukikahvojen asentaminen kaatumisten ehkäisyksi
• Lääketurvallisuuden varmistaminen ja selkeä ohjeistus, ettei lääkkeiden ottaminen unohdu tai tapahdu kahdesti saman päivän aikana

Kiinnitä erityisesti huomiota:

• Painon kehitykseen
• Lihaskunnon ylläpitämiseen
• Säännölliseen aivojumppaan
• Terveelliseen ruokavalioon ja tupakoimattomuuteen
• Henkilökohtaiseen hygieniaan
• Käsien ja jalkojen kuntoon
• Muistisairaan tapaamisen kiireettömyyteen

Muistisairaus edellyttää myös tietyistä rutiinitoiminnoista huolehtimista säännöllisesti. Esimerkiksi muistisairaan siisteys ja ulkoinen olemus on hyvin tärkeää ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Tähän liittyviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi hiusten pesu ja kampaus, parranajo, miellyttävä ja asiallinen pukeutuminen, käsien ja jalkojen rasvaaminen ja kynsien leikkaaminen sekä muu ihonhoito.

Mikäli muistisairaan kotona käy säännöllisesti hoitaja, niin on erittäin tärkeää, että hoitaja on joka kerta sama. Näin hoitaja muodostuu hoidettavalle tutuksi ystäväksi, mikä parantaa luottamusta ja tekee hoitokäynneistä mukavampia. Lisäksi hoidettavan kuntoa ja sen kehitystä voidaan tarkkailla huomattavasti luotettavammin, jos hoitaja on aina sama.

Jos aiemmin listatut muistisairauksien oireet alkavat – tai jos yksikin oire kuten muistihäiriö alkaa – näkyä seniorin toiminnassa, niin olisi syytä hakeutua nopeasti lääkärille ja muistitesteihin, sillä varhainen diagnoosi on tärkeää sairauden kulun kannalta. Näin pystytään järjestämään oikea lääkehoito ja kuntoutus riittävän varhaisessa vaiheessa.

Kuntouttaminen on paras aloittaa mahdollisimman kokonaisvaltaisesti huomioiden seniorin ravitsemus, liikunta, seuranpito ja lääkehoito.

Ota meihin rohkeasti yhteyttä, niin autamme sinua.

Mikäli muistisairaus koskettaa sinua tai läheisiäsi tai sinulle heräsi mitä tahansa kysyttävää muistisairauksista tai niiden kuntoutuksesta, vastaamme mielellämme kaikkiin kysymyksiin.
 

 
Yleistä tietoa hoivapalveluistamme löydät täältä. Voit lukea lisätietoa muistisairauksista esimerkiksi Muistiliiton sivuilta.

Asiakaspalvelu:
010 324 9000
info@suomenseniorihoiva.fi

Lue lisää aiheesta:

Palaa takaisin tietopankkiin:

Tietopankki

Palaa takaisin yleiskategoriaan:

Muistisairaudet

Jaa julkaisu ystävillesi ja tutuillesi alla olevista sosiaalisen median -painikkeista.