Muistisairaudet ja muistisairauksien oireet

Jaa artikkeli

Kopioi Facebook X LinkedIn Threads

Suomessa on arviolta lähes 200 000 muistisairautta sairastavaa ihmistä. Vuosittain noin 15 000 ihmisellä todetaan muistisairaus. Muistisairaudet alkavat usein hiljalleen, minkä vuoksi oireita ei välttämättä aina osata liittää muistisairauteen. Monien muistisairauksien oireet laitetaan yleisesti vain ”vanhuuden piikkiin”, minkä vuoksi diagnoosi usein viivästyy.

Tässä artikkelissa käymme läpi neljän yleisimmän muistisairauden oireita sekä annamme muutamia yleisiä vinkkejä muistisairaan kuntoutukseen sekä kotihoitoon liittyen.

Yleisimmät muistisairaudet ovat:

• Alzheimerin tauti
• Verisuoniperäinen muistisairaus
• Lewyn kappale -tauti
• Otsa-ohimolohkorappeumasta johtuvat muistisairaudet

Alzheimerin tauti on maailman yleisin muistisairaus ja noin 60 % – 80 % kaikista muistisairautta sairastavista sairastaakin juuri Alzheimerin tautia. Alzheimerin tauti on myös yleisin dementiaa aiheuttava sairaus. Suurin osa Alzheimeriin sairastuneista on yli 65-vuotiaita, mutta tautia saattaa esiintyä nuoremmillakin. Alzheimerin taudin puhkeamisen jälkeen sairauden kanssa voi elää noin 4–20 vuotta.

Verisuoniperäinen muistisairaus liittyy aivojen verisuonten vaurioihin ja erityyppisiin aivoverenkiertohäiriöihin. Verisuoniperäinen muistisairaus on toiseksi yleisin muistisairaus Alzheimerin taudin jälkeen.

Lewyn kappale -tauti on saanut nimensä aivoissa mikroskoopilla havaittavien löydösten, Lewyn kappaleiden, kertymisestä aivojen kuorikerroksen alueelle. Samanlaisia solunsisäisiä kappaleita esiintyy myös Parkinsonin taudissa. Lewyn kappale -taudilla ja Alzheimerin taudilla on paljon yhteneviä piirteitä. Tautia esiintyy yleensä vasta 50 ikävuoden jälkeen.

Otsa-ohimolohkoperäiset muistisairaudet johtuvat otsa- ja ohimolohkojen toiminnan heikkenemisestä. Otsa-ohimolohkoperäistä muistisairautta esiintyy paljon myös 45–64-vuotiailla, vaikkakin muistisairaus itsessään on harvinaisempi.

Harvinaisempia muistisairauksia ovat:

CADASIL (Cerebral Autosomal Dominant Arteriopathy with Subcortical Infarcts and Leukoencephalopathy) on vallitsevasti periytyvä sairaus, joka aiheuttaa muistisairauden toistuvien aivoinfarktien seurauksena. Sairauden oireena ovat toistuvat aivoinfarktit n. 45 vuoden iästä alkaen, migreeni, mielialamuutoksia sekä älyllisen toimintakyvyn heikkenemistä.

Huntingtonin tauti on 40–50 vuoden iässä alkava sairaus, johon liittyy pakkoliikkeitä sekä otsalohkojen vaurioon liittyviä oireita. Tämäkin sairaus periytyy vallitsevasti, mutta on Suomessa harvinainen.

Hakolan tauti on suomalaiseen tautiperintöön kuuluva, peittyvästi periytyvä sairaus, jonka oireet alkavat 30–40 vuoden iässä luonteen muutoksella ja lisääntyvällä otsalohkotyyppisellä oireistolla.

Muistisairauksien oireet

Muistisairauksien oireet vaihtelevat hieman sen mukaan, mikä muistisairaus on kyseessä. Tyypillistä kaikille muistisairauksille on kuitenkin se, että oireet alkavat pikkuhiljaa ja voimistuvat jaksottain. Laadukkaalla kuntoutuksella muistisairauden kehittymistä voidaan hieman hidastaa ja elämänlaatua parantaa. Kuntoutuksesta voit lukea lisää artikkelin lopusta.

Alzheimerin taudin oireet:

• Päivittäistä toimintaa haittaava asioiden unohtelu ja lähimuistin häiriöt. Esimerkiksi päivämäärien, sanojen, sovittujen tapahtumien ja nimien unohtaminen. Normaalia ikääntymisen mukana tuomaa hetkittäistä nimien unohtelua ei tule kuitenkaan sekoittaa Alzheimeriin.
• Ajantajun kadottaminen ja vaikeus liikkua vieraassa ympäristössä. Joskus sairastunut saattaa unohtaa, kuinka päätyi tiettyyn paikkaan tai miksi on kyseisessä paikassa. Etenkin uudet paikat aiheuttavat levottomuutta.
• Toistuva kysymysten kysely.
• Numeroiden hahmottaminen on vaikeaa, minkä takia esimerkiksi kaupassa maksaminen vaikeutuu.
• Vetäytyneisyys, ahdistuneisuus, apatia sekä muut persoonallisuuden muutokset.
• Suunnittelua ja keskittymistä vaativien tehtävien suorittamisen vaikeus.
• Aistiharhat ja vainoharhaisuus.
• Muut käytösoireet, esim. seksuaaliset käytösoireet.

Lisätietoa Alzheimerin taudista ja sen ensioireista löydät täältä.

Verisuoniperäisen muistisairauden oireet:

• Äkilliset lihasheikkoudet. Toinen puoli kehosta saattaa halvaantua hetkeksi.
• Suunnittelua ja keskittymistä vaativat tehtävät voivat tuntua haasteellisilta.
• Mielialavaihtelut. Masennusta sekä tunneherkkyyttä saattaa esiintyä.
• Kävelyvaikeudet ja kömpelyys. Henkilön kävely muuttuu ns. töpöttelykävelyksi, eikä kävelytyylin muuttaminen onnistu yrityksestä huolimatta.
• Puhehäiriöt.

Voit lukea lisätietoa verisuoniperäisestä muistisairaudesta tältä sivulta.

Lewyn kappale -taudin oireet:

• Selkeät ja äkilliset vireystilan vaihtelut pirteyden ja uneliaisuuden välillä.
• Näköharhat.
• Hidastunut fyysinen toiminta ja jäykistyneisyys. Kävelystä voi tulla hitaampaa ja kotona tehtävien askareiden suorittaminen saattaa kestää pidempään.
• Tilaa sekä etäisyyksiä on vaikea hahmottaa.
• Kaatuilu.

Voit lukea lisätietoa Lewyn kappale -taudista täältä.

Otsa-ohimolohkorappeumasta johtuvan muistisairauden oireet:

• Persoonallisuus- sekä käytösmuutokset. Tilanteisiin sopimaton, töykeä ja impulsiivinen käytös. Muutokset voivat näkyvät myös esimerkiksi hygienian laiminlyöntinä, ylensyöntinä sekä motivaation puutteena.
• Puhevaikeudet. Esimerkiksi sanojen muistaminen, puheen hitaus, sanajärjestyksen vääristyminen tai puheen sisällön köyhtyminen.
• Luku- ja kirjoitusvaikeudet.
• Änkytys.

Voit lukea lisätietoa otsa-ohimolohkorappeumasta täältä.

Milloin hakeutua lääkäriin muistioireiden vuoksi?

Varhainen diagnoosi on avainasemassa muistisairauden hoidossa. Mitä aikaisemmin sairaus todetaan, sitä paremmin sen etenemistä voidaan hidastaa ja elämänlaatua ylläpitää. Hakeudu lääkäriin, jos huomaat seuraavia varoitusmerkkejä:

Akuutit varoitusmerkit – hakeudu lääkäriin välittömästi:

• Äkillinen sekavuus tai orientaation menetys
• Eksyminen tutuissa paikoissa toistuvasti
• Vaikeus tunnistaa läheisiä ihmisiä
• Äkilliset persoonallisuuden muutokset tai aggressiivisuus
• Vaikeus suorittaa tuttuja päivittäisiä toimintoja kuten pukeutuminen tai syöminen

Huolestuttavat oireet – varaa aika lähiviikkojen aikana:

• Toistuvat muistion ongelmat jotka häiritsevät arkea (esim. unohtaa sovittuja tapaamisia useasti viikossa)
• Tuttuja nimiä tai sanoja unohtuu säännöllisesti
• Vaikeus keskittyä tai suunnitella tuttuja tehtäviä
• Toistaa samoja kysymyksiä lyhyen ajan sisällä
• Jättää tavarat vääriin paikkoihin toistuvasti
• Vetäytyy sosiaalisista tilanteista tai harrastuksista
• Ajantajun häiriöt – ei muista päivämäärää tai vuodenaikaa

Minkä tyyppisen lääkärin puoleen kääntyä?

Ensisijaisesti:

• Oma terveyskeskuslääkäri tai yksityislääkäri – he voivat tehdä alustavan arvion ja ohjata tarvittaessa erikoissairaanhoitoon
• Geriatri – vanhuslääketieteen erikoislääkäri, joka on erikoistunut ikääntyneiden sairauksiin

Erikoistutkimuksia varten:

• Neurologi – hermostosairauksien erikoislääkäri
• Muistipoliklinikka – moniammatillinen tiimi, joka tekee kattavan muistiselvityksen

Mitä tutkimuksia voidaan tehdä?

Muistisairauden selvittämiseksi lääkäri voi määrätä seuraavia tutkimuksia:

• Muistitestit (esim. MMSE, CERAD)
• Laboratoriokokeet sulkemaan pois muita sairauksia
• Aivojen kuvantaminen (CT tai MRI)
• Neuropsykologinen tutkimus tarkempaan kognitiivisten toimintojen arviointiin
• PET-kuvaus tarvittaessa tarkempaan diagnosointiin

Muista: Älä odota liian kauan – mitä aikaisemmin muistiongelmat tulevat esille, sitä paremmat mahdollisuudet on saada apua ja hidastaa sairauden etenemistä. Myös läheisten huoli on aina syy hakeutua lääkäriin.

Miten muistisairaus diagnosoidaan?

Muistisairauden diagnosointi on monivaiheinen prosessi, joka ei ole kivulias eikä pelottava. Varhainen diagnoosi on erittäin tärkeä, sillä se mahdollistaa oikeanlaisen hoidon ja kuntoutuksen aloittamisen ajoissa, mikä voi hidastaa sairauden etenemistä ja parantaa elämänlaatua merkittävästi.

Diagnoosiprosesin vaiheet:

1. Alkuhaastattelu ja anamneesi
Lääkäri keskustelee potilaan ja hänen läheistensä kanssa oireista, niiden alkamisajankohdasta ja kehittymisestä. Kartoitetaan myös suvussa esiintyviä sairauksia, käytettäviä lääkkeitä ja elämäntapoja.

2. Muistitesteistä ja kognitiiviset testit
Tehdään standardoituja testejä, kuten:

• MMSE-testi (Mini-Mental State Examination) – arvioi muistia, orientaatiota ja kognitiivisia taitoja
• CERAD-testistö – laajempi neuropsykologinen testipaketti
• Kellon piirtotesti – arvioi visuaalista hahmottamista ja toiminnanohjausta

3. Kuvantamistutkimukset
Aivojen magneettikuvaus (MRI) tai tietokonetomografia (TT) auttaa sulkemaan pois muut aivojen sairaudet ja näyttää mahdolliset rakenteelliset muutokset. Tutkimukset ovat kivuttomia.

4. Laboratoriokokeet
Verikokeilla suljetaan pois muut sairaudet, jotka voivat aiheuttaa muistioireita, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta, B12-vitamiinin puutos tai infektiot.

5. Seurantatutkimukset
Joskus tarvitaan seurantatutkimuksia muutaman kuukauden kuluttua, jotta saadaan selkeämpi kuva oireiden kehittymisestä.

Diagnoosiprosessi kestää yleensä muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen. Tärkeintä on hakeutua tutkimuksiin heti, kun huomaa muistioireita – mitä aikaisemmin diagnoosi saadaan, sitä paremmat mahdollisuudet on hoidon onnistumiseen.

Mistä muistisairaus johtuu?

Muistisairauteen voi sairastua monista eri syistä. Joskus sairastumisriskiä voi vähentää omilla elämäntavoilla, mutta esimerkiksi ikääntymiseen tai sukurasitteeseen ei voi itse vaikuttaa. Terveelliset elämäntavat, monipuolinen ruokavalio sekä riittävä määrä liikuntaa ovat usein tehokkaimpia tapoja torjua ja hoitaa muistisairauksia.

Muistisairauksia aiheuttavat esimerkiksi:

• Ikä kasvattaa riskiä sairastua muistisairauteen. 65–70-vuotiailla ja sitä vanhemmilla on suurempi riski sairastua.
• Sukurasite lisää todennäköisyyttä muistisairauden kehittymiselle. Vaikka suvussa ei esiintyisi muistisairauksia, riski sairastua on kuitenkin olemassa.
• Downin syndrooma
• Tupakointi
• Diabetes, 1- ja 2-tyypin diabetes voivat lisätä sairastumisen riskiä. Etenkin hoitotasapainon pitkään jatkunut vaihtelu lisää sairastumisen riskiä.
• Masennus vanhemmalla iällä
• Ylipaino
• Sydän ja verisuonitaudit liitetään usein korkeaan kolesteroliin, korkeaan verenpaineeseen ja ylipainoon, mutta ne lisäävät myös riskiä sairastua muistisairauksiin.

Sen sijaan korkeakoulutuksen, säännöllisen liikunnan, terveellisen ruokavalion sekä aktiivisen elämäntyylin on todettu suojaavan muistisairauksilta.

Millaista kuntoutustoimintaa muistisairaalle on hyvä järjestää?

Muistisairauden etenemistä voi yrittää hidastaa erilaisin keinoin ja sairaudesta syntyviä riskejä voi minimoida kiinnittämällä huomiota kodin turvallisuuteen sekä sairastavan hyvään ja säännölliseen hoitoon. Muistisairauksien hoito on hyvin kokonaisvaltaista. Esimerkiksi ravitsemus ja liikunta ovat tärkeä osa hoitoa, sillä pelkällä lääkehoidolla ei saavuteta riittäviä tuloksia.

Kuntoutuksessa on tärkeää järjestää muistisairaan aivoille erilaisia virikkeitä. Sairastuneen puolesta ei tule tehdä kaikkea, vaikka se tuntuisikin nopeammalta ja helpommalta. Kuitenkin juuri tuttujen asioiden tekeminen, kuten kotityöt ja kaupassakäynti pitävät kuntoutettavan mielen virkeänä.

Muistisairaan kuntoutus voi sisältää esimerkiksi:

• Ulkoilua, koska se tuo virikettä mielelle ja keholle
• Tuolijumppaa tai tanssia lihaskunnon ylläpitoon
• Sanaristikoiden tekemistä tai muuta kevyttä aivojumppaa vaativia askareita pitämään mieltä virkeänä
• Säännöllistä seuranpitoa ja tekemistä tuttujen ihmisten tai hoitajien kanssa. Tällaiset hetket saavat sairauden unohtumaan ja luovat rytmiä päiviin ja viikkoihin.
• Perusasioista huolehtiminen (esim. kodin siisteys, hygienia ja maukas ruoka)

Tärkeää on myös huolehtia kotona asuvan muistisairaan turvallisesta ympäristöstä:

• Kynttilöiden käyttö vain valvotusti
• Palovaroittimien testaaminen
• Liukuesteiden, kumimattojen ja tukikahvojen asentaminen kaatumisten ehkäisyksi
• Lääketurvallisuuden varmistaminen ja selkeät ohjeet, ettei lääkkeiden ottaminen unohdu tai tapahdu kahdesti saman päivän aikana

Kiinnitä erityisesti huomiota:

• Painon kehitykseen
• Lihaskunnon ylläpitämiseen
• Säännölliseen aivojumppaan
• Terveelliseen ruokavalioon ja tupakoimattomuuteen
• Henkilökohtaiseen hygieniaan
• Käsien ja jalkojen kuntoon
• Muistisairaan tapaamisen kiireettömyyteen

Muistisairaus edellyttää myös tietyistä rutiineista huolehtimista säännöllisesti. Esimerkiksi siisteydestä ja ulkoisesta olemuksesta huolehtiminen on tärkeää myös muistisairaalle. Tähän liittyviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi hiusten pesu ja kampaus, parranajo, miellyttävä ja asiallinen pukeutuminen, käsien ja jalkojen rasvaaminen ja kynsien leikkaaminen sekä muu ihonhoito.

Mikäli muistisairaan kotona käy säännöllisesti hoitaja, on erittäin tärkeää varmistaa, ettei hoitaja vaihdu joka kerta. Näin hoitaja muodostuu hoidettavalle tutuksi, mikä parantaa luottamusta ja tekee hoitokäynneistä mukavampia. Lisäksi hoidettavan kuntoa ja sen kehitystä voidaan tarkkailla huomattavasti luotettavammin, jos hoitaja on aina sama.

Jos aiemmin listattuja muistisairauksien oireita ilmenee – tai jos yhtäkään oiretta kuten muistihäiriöitä tulee esiin, on syytä hakeutua nopeasti lääkärin vastaanotolle ja muistitesteihin, sillä varhainen diagnoosi on ratkaisevaa sairauden kulun kannalta. Kun oikea lääkehoito ja kuntoutus aloitetaan riittävän varhaisessa vaiheessa, muistisairauden etenemistä voidaan mahdollisesti hidastaa. Kun muistisairaus on todettu, myös erilaiset tukitoimet ehditään suunnitella paremmin.

Kuntouttaminen on parasta aloittaa mahdollisimman kokonaisvaltaisesti huomioiden seniorin ravitsemus, liikunta, seuranpito ja lääkehoito.

Muistisairaan kuntoutussuunnitelma

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan ennakoiva ja tavoitteellinen kuntoutussuunnitelma, jossa huomioidaan:

• kuinka elämään sopeudutaan diagnoosin jälkeen
• sosiaalisten verkostojen ylläpitäminen
• elämän jatkuminen entisellään niin pitkään kuin mahdollista
• toimintakyvyn tukeminen ja säilyminen
• kotona asumisen turvaaminen
• vahvojen kykyjen tunnistaminen ja ylläpitäminen
• korvaavien taitojen löytäminen menetettyjen tilalle
• mielekäs elämä

Kuntoutussuunnitelman määrittelyyn, toteuttamiseen ja arviointiin osallistuvat sairastunut itse sekä hänen läheisensä yhdessä hoitavan lääkärin ja/tai muistihoitajan kanssa.

Arjen apuvälineet ja teknologia muistisairaalle

Nykyaikaiset apuvälineet ja teknologia voivat merkittävästi helpottaa muistisairaan arkea ja parantaa turvallisuutta kotona. Oikein valitut apuvälineet tukevat itsenäistä elämää ja antavat myös omaisille mielenrauhaa.

Muistia tukevat apuvälineet:

• Muistuttavat kellot ja kalenterit – Digitaaliset kellot, jotka näyttävät päivämäärän, kellonajan ja voivat muistuttaa lääkkeiden otosta tai tapaamisista
• Automaattiset lääkejakoautomaatit – Varmistavat oikean lääkeannostuksen oikeaan aikaan ja ehkäisevät yliannostuksia
• Muistiinpanovälineet – Suurikokoiset kalenterit, muistilapput ja helppokäyttöiset muistivihot päivittäisten asioiden muistamiseen
• Äänimuistuttimet – Nauhottavat laitteet, joilla voi tallentaa tärkeitä muistutuksia omalla äänellä

Turvallisuutta lisäävät teknologiat:

• GPS-paikannin – Rannekello tai riipus, jonka avulla omainen voi seurata läheisensä sijaintia ja saada hälytyksen, jos henkilö poistuu turvalliselta alueelta
• Älykoti-ratkaisut – Automaattiset valot, jotka syttyvät liikkeestä, sekä helppokäyttöiset kytkimet
• Turvahälyttimet – Ranteessa tai kaulassa kannettavat hälyttimet, joilla saa nopeasti apua hätätilanteessa
• Ovihälyttimet – Ilmoittavat, kun ovi aukeaa tai sulkeutuu, mikä auttaa seuraamaan liikkumista

Viestintä ja yhteydenpito:

• Helppokäyttöiset puhelimet – Suuret näppäimet, selkeä näyttö ja esiohjelmoidut pikavalinnat tärkeimpiin numeroihin
• Tabletit senioreille – Yksinkertaisella käyttöliittymällä varustetut tabletit videoyhteyksiin ja viihteeseen
• Kuvapuhelimet – Mahdollistavat kasvokkain keskustelun omaisten kanssa

Mistä apuvälineitä saa:

• Apuvälinepalvelut – Kunnan tai sairaanhoitopiirin apuvälinepalvelut arvioivat tarpeen ja myöntävät lainaksi sopivia välineitä
• Apteekit – Monissa apteekeissa on laaja valikoima muistia tukevia apuvälineitä
• Terveysteknologia-yritykset – Erikoisliikkeet, jotka keskittyvät ikäihmisten teknologia-ratkaisuihin
• Verkkokaupat – Laaja valikoima apuvälineitä, mutta tärkeää on varmistaa tuotteen sopivuus käyttäjälle

Huomioitavaa apuvälineitä valitessa:

• Valitse yksinkertaiset ja helppokäyttöiset ratkaisut
• Testaa apuväline ennen hankintaa, jos mahdollista
• Varmista, että käyttäjä saa riittävän opastuksen laitteen käyttöön
• Ota huomioon sairauden eteneminen – valitse välineitä, jotka sopivat myös tulevaisuudessa
• Kysy neuvoa ammattilaisilta, kuten toiminta- tai fysioterapeuteilta

Oikeat apuvälineet voivat merkittävästi parantaa muistisairaan elämänlaatua ja mahdollistaa turvallisen kotona asumisen pidempään. Apuvälineiden käyttöönotto kannattaa aloittaa ajoissa, kun henkilö vielä oppii käyttämään niitä.

Kommunikaatio muistisairaan kanssa

Muistisairaan kanssa kommunikointi vaatii kärsivällisyyttä, ymmärrystä ja oikeita tekniikoita. Hyvä kommunikaatio parantaa merkittävästi muistisairaan elämänlaatua ja vähentää sekä sairastuneen että omaisten stressiä. Tässä käytännön vinkkejä onnistuneeseen vuorovaikutukseen.

Perusperiaatteet kommunikaatiossa:

• Puhu selkeästi ja rauhallisesti – Käytä normaalia äänenvoimakkuutta, mutta puhu hitaammin kuin tavallisesti
• Käytä lyhyitä ja yksinkertaisia lauseita – Vältä monimutkaisia ohjeita tai pitkiä selityksiä
• Keskity yhteen asiaan kerrallaan – Älä anna useita ohjeita samaan aikaan
• Säilytä katsekontakti – Mene sairastuneen tasolle ja varmista, että hän näkee sinut
• Anna aikaa vastaukselle – Älä kiirehdi tai keskeytä, vaikka vastaus kestäisi

Myönteisen ilmapiirin luominen:

• Käytä lempeää äänensävyä ja hymyile – Äänensävy välittää tunteita sanoja tehokkaammin
• Kuuntele aktiivisesti – Osoita kiinnostusta siihen, mitä muistisairas sanoo
• Vahvista tunteita – ”Ymmärrän, että tämä tuntuu vaikealta”
• Keskity siihen, mitä henkilö vielä osaa – Korosta vahvuuksia ja onnistumisia
• Käytä kosketusta – Hellävarainen kosketus olkapäähän tai käden pitäminen voi rauhoittaa

Haastavien tilanteiden käsittely:

• Vältä korjaamista ja väittelyä – Jos muistisairas muistaa asian väärin, älä korjaa, vaan ohjaa keskustelu muualle
• Älä kysy ”muistatko”-kysymyksiä – Ne voivat aiheuttaa ahdistusta ja häpeää
• Käytä häiriintymistilanteissa – Tarjoa jotain mielekästä tekemistä tai vaihda ympäristöä
• Säilytä oma rauhallisuutesi – Stressi ja kiire tarttuvat muistisairaaseen
• Anna valinnanvaraa – ”Haluatko teetä vai kahvia?” sen sijaan, että kysyt ”Mitä haluat juoda?”

Käytännön vinkkejä arkeen:

• Käytä tuttuja sanoja ja vältä ammattikäsitteitä
• Toista tärkeät asiat rauhallisesti, jos henkilö ei ymmärtänyt
• Käytä kehonkieltä – Näytä eleillä, mitä tarkoitat
• Luo rutiineja – Säännöllisyys helpottaa kommunikaatiota
• Hyödynnä muistoja – Keskustele menneisyydestä, joka saattaa olla selvemmin muistissa

Kun sanat loppuvat:

Muistisairauden edetessä verbaalinen kommunikaatio voi vaikeutua. Tällöin korostuvat:

• Ilmeet ja eleet – Hymyt, nyökkäykset ja lempeät eleet
• Musiikki – Tutut laulut voivat herättää muistoja ja tunteita
• Kuvat ja esineet – Vanhat valokuvat voivat auttaa kommunikaatiossa
• Fyysinen läheisyys – Halaaminen tai käden pitäminen
• Yhdessäolo – Pelkkä läsnäolo voi olla merkityksellistä

Muista: Kommunikaatio muistisairaan kanssa on taidot, joka kehittyy harjoittelun myötä. Ole kärsivällinen itsesi kanssa ja muista, että jokainen päivä voi olla erilainen. Tärkeintä on säilyttää lämmin ja kunnioittava asenne.

Taloudellinen suunnittelu ja oikeudelliset asiat

Muistisairauden diagnoosin jälkeen on tärkeää hoitaa kuntoon tietyt käytännön asiat mahdollisimman pian, kun sairastunut vielä kykenee tekemään päätöksiä itsenäisesti. Näiden asioiden järjestäminen ajoissa helpottaa merkittävästi sekä sairastuneen että omaisten arkea tulevaisuudessa.

Kiireellisimmät asiat hoidettavaksi:

1. Edunvalvontavaltuutus
Edunvalvontavaltuutus on lakisääteinen asiakirja, jossa henkilö valtuuttaa luottamansa henkilön hoitamaan asioitaan, jos hän ei enää itse siihen kykene. Tämä on erittäin tärkeä dokumentti, joka tulisi laatia heti diagnoosin jälkeen.

• Milloin: Mahdollisimman pian diagnoosin jälkeen, kun henkilö vielä ymmärtää asiakirjan merkityksen
• Mistä apua: Maistraatti, asianajotoimistot, notaarit
• Kustannukset: Maistraatissa maksuton, yksityisillä palveluntarjoajilla 200-500 euroa

2. Hoitotahto
Hoitotahdossa henkilö ilmaisee etukäteen tahtonsa hoitotoimenpiteistä tilanteessa, jossa hän ei enää kykene ilmaisemaan tahtoaan.

• Sisältö: Toiveet hoidon suhteen, elvytyskielto, saattohoito-ohjeet
• Mistä lomake: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), lääkärit, sairaalat
• Säilytys: Anna kopio omaisille, lääkärille ja hoitopaikalle

3. Taloudellisten asioiden järjestäminen
Varmista, että talousasiat ovat selkeässä järjestyksessä ja luotettava henkilö voi hoitaa niitä tarvittaessa.

• Pankkiasiat: Järjestä pankkiasioiden hoitovaltakirja luotetulle henkilölle
• Laskujen maksu: Siirry e-laskuihin ja automaattisiin maksuihin
• Vakuutukset: Tarkista vakuutusturva ja päivitä edunsaajatiedot
• Testamentti: Laadi tai päivitä testamentti tarpeen mukaan

Kelan tuet ja korvaukset:

Hoitotuki
65 vuotta täyttänyt voi hakea hoitotukea, jos tarvitsee päivittäin toisen henkilön apua.

• Määrä: 83,34-383,92 euroa/kk (2025)
• Edellytykset: Avun tarve päivittäisissä toiminnoissa vähintään 6 kuukautta

Omaishoidon tuki
Hyvinvointialue voi myöntää omaishoidon tukea, kun omaishoitaja huolehtii kotona asuvasta läheisestään.

• Koostuu: Hoitopalkkio omaishoitajalle + hoidettavan palvelut
• Haku: Hyvinvointialueen sosiaalipalvelut
• Edellytykset: Sitoumus ympärivuorokautiseen hoitoon

Mistä saa apua ja neuvontaa:

• Kela: Etuuksien hakeminen ja neuvonta – puh. 020 634 0200
• Hyvinvointialueen sosiaalipalvelut: Omaishoidon tuki, palveluohjaus
• Maistraatti: Edunvalvontavaltuutus, holhousasiat
• Muistiliitto: Vertaistuki ja neuvonta – puh. 09 310 91160
• Omaishoitajat ja läheiset -liitto: Omaishoitajien tuki ja neuvonta
• Asianajotoimistot: Oikeudelliset asiat, testamentit
• Pankit: Valtakirjat, talousasioiden järjestäminen

Tärkeää muistaa:

• Hoida asiat ajoissa, kun sairastunut vielä kykenee osallistumaan päätöksentekoon
• Keskustele avoimesti perheen kanssa kaikista järjestelyistä
• Säilytä tärkeät asiakirjat turvallisessa paikassa, josta omaiset löytävät ne
• Tee lista tärkeistä yhteystiedoista ja säilytä se helposti saatavilla
• Älä epäröi pyytää apua – ammattilaisten neuvonta säästää aikaa ja vaivaa

Näiden asioiden järjestäminen voi tuntua raskaalta diagnoosin jälkeen, mutta ne tuovat merkittävää mielenrauhaa sekä sairastuneelle että omaisille. Monet palvelut ovat maksuttomia tai edullisia, ja ammattilaisten apu on aina saatavilla.

Ota meihin rohkeasti yhteyttä, niin autamme sinua.

Mikäli muistisairaus koskettaa sinua tai läheisiäsi ja haluat tietää lisää muistisairauksista tai niiden kuntoutuksesta, vastaamme mielellämme kaikkiin kysymyksiin.

Yleistä tietoa hoivapalveluistamme löydät täältä. Voit lukea lisätietoa muistisairauksista esimerkiksi Muistiliiton sivuilta.

My Sundelin

Palvelupäällikkö

My on ollut yrityksemme toiminnassa mukana alusta alkaen. Hän on sairaanhoidon superammattilainen yli 20 vuoden kokemuksella ikäihmisten hoivasta. My on itse sydämellisyys. Hän on aina valmis auttamaan ja hanskaa tilanteet kuin tilanteet, vaativissakin olosuhteissa.

Asiakaspalvelu:
010 324 9000
info@suomenseniorihoiva.fi

Muistisairaiden kuntoutus- ja hoivapalvelut hinnoitellaan tuntiperusteisesti ja palvelukohtaisesti. Tuottamamme hoiva- ja kuntoutuspalvelut muistisairaille tai muistisairauksien oireista ja dementiasta kärsiville senioreille ja vanhuksille ovat arvonlisäverottomia ja perustuvat aina kirjalliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Liitämme aina yksityiskohtaisen hinnaston hoito- ja palvelusuunnitelman liitteeksi. Meillä käy myös palveluseteli, jonka arvo määräytyy tapauskohtaisesti. Lisätietoa muistisairauksien hoito- ja kuntoutuspalveluiden hinnoittelusta löydät hinnastosivulta.

Lue lisää