Sydänsairaudet ovat yleisin kuolinsyy Suomessa, ja niiden riski kasvaa erityisesti ikääntymisen myötä.

Ikäihmisten sydänsairaudet

Sydän on nelilokeroinen lihas, jonka tehtävä on pumpata elimistöömme verta verisuonia pitkin. Valitettavasti sydän vanhenee siinä, missä muukin keho ja samalla kasvaa myös riski sairastua sydänsairauteen. 

Suomalaisten yleisin sydänsairaus on sepelvaltimotauti, jossa sydämen pinnalla kiertävät valtimot ahtautuvat verenvirtausta haittaavassa määrin. Sepelvaltimotautia sairastaa noin 200 000 suomalaista. 

Tässä artikkelissa käymme läpi yleisimmät sydänsairaudet sekä niiden oireet ja annamme muutamia yleisiä vinkkejä sydänsairaan elämäntapoihin, kuntoutukseen sekä kotihoitoon liittyen.

Yleisimmät sydänsairaudet ja niiden oireet

Sydänsairauksia on lukuisia, mutta yleisimmät sydänsairaudet ovat:

• sepelvaltimotauti
• verenpainetauti
• sydäninfarkti
• sydämen rytmihäiriöt
• läppäviat
• sydämen vajaatoiminta

Sepelvaltimotauti ja sen oireet

Kuten todettu, suomalaisten yleisin sydänsairaus on sepelvaltimotauti, jossa sydämen pinnalla kiertävät valtimot ahtautuvat verenvirtausta haittaavassa määrin. Vanhetessa riski sairastua sepelvaltimotautiin kasvaa, mutta sitä voi ehkäistä terveellisillä elintavoilla. Esimerkiksi tupakointi, kohonnut verenpaine, veren kohennut kolesteroli sekä diabetes voivat kasvattaa riskiä sairastua sepelvaltimotautiin. 

Sepelvaltimotauti oireilee tyypillisesti keskellä rintaa tuntuvana, toistuvana ja puristavana rintakipuna, joka alkaa fyysisessä tai henkisessä rasituksessa. Kipu voi säteillä olka- ja käsivarsiin, leukaperiin, selkään lapojen väliin tai ylävatsalle, mutta se helpottuu levossa tai nitrolääkkeillä jopa muutamassa minuutissa.

Toisinaan sepelvaltimotaudin aiheuttama kipu on polttavaa tai tuntuu ylävatsan puolella. Joskus ainoa oire on hengenahdistus, joka ilmenee ainoastaan rasituksen aikana. Etenkin naisilla ja vanhuksilla oireet voivat olla muutakin kuin rintakipua, kuten epämiellyttävää ahdistuksen tunnetta, uupumista, huonovointisuutta tai pahoinvointia rasitukseen liittyen. 

Aina sepelvaltimotauti ei oireile etukäteen, vaan sen ensimmäinen oire onkin sydäninfarkti. Tällöin oireena ilmenee voimakasta puristavaa rintakipua, joka ilmenee myös levossa, eikä mene ohitse nitrolääkkeelläkään muutamassa minuutissa. 

Jos kipu on lievää ja ilmenee levossa, liikkuminen on kivusta huolimatta mahdollista, kipu jatkuu pitkään, kipu liittyy hengitykseen tai se on luonteeltaan terävää, ei ole kyse sepelvaltimotaudista. 

Sepelvaltimotauti todetaan rasituskokeessa, jossa potilas polkee kuntopyörää asteittain lisääntyvällä vastuksella ja samalla seurataan sydämen sähkökäyrää. Jos potilas kärsii kokeen aikana rintakivusta ja sydänlihaksen hapenpuutteesta, voidaan todeta sepelvaltimotauti ja määrätä siihen sopiva lääkitys, joka yleensä on asetyylisalisyylihappolääke (”sydänaspiriini”). Myös nopeasti vaikuttavia nitrolääkkeitä voidaan määrätä.  

Joskus sepelvaltimotautia ei saada hoidettua lääkkeillä, jolloin hoitona on sepelvaltimon pallolaajennus tai ohitusleikkaus. 

Verenpainetauti ja sen oireet

Verenpainetaudilla tarkoitetaan tilaa, jossa henkilön verenpaine on jatkuvasti koholla, eli 140/90 mmHg tai korkeampi. Kohonnut verenpaine on yksi merkittävimmistä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöistä, sillä se lisää vaaraa sairastua aivoverenkiertohäiriöihin. Korkea verenpaine altistaa rytmihäiriöille sekä sepelvaltimotaudille. Sillä voi olla vaikutusta myös muiden sairausten, kuten sydämen vajaatoiminnan syntyyn. 

Korkealle verenpaineella altistavia elämäntapoja ovat suolan, tulehduskipulääkkeiden, lakritsin ja runsaan alkoholin käyttö. Myös ylipaino, tupakointi ja liikkumattomuus voivat kasvattaa riskiä sairastua verenpainetautiin. Korkea verenpaine voi olla myös seurausta jostakin toisesta sairaudesta tai se voi olla perinnöllistä.

Aina korkea verenpaine ei aiheuta minkäänlaisia oireita. Se saattaa kuitenkin aiheuttaa esimerkiksi huimausta tai päänsärkyä. Verenpainetauti todetaankin pidempiaikaisen verenpaineseurannan avulla, jossa potilas mittaa verenpainettaan esimerkiksi kahden viikon ajan useampina iltoina sekä aamuina. Verenpaine mitataan aina istualtaan ja kirjataan tulos ylös. Jos kotimittausten keskiarvoksi muodostuu yli 135/85, katsotaan verenpaineen olevan kohonnut. 

Verenpainetaudin toteamisen jälkeen otetaan myös henkilön kolesteroliarvot, verensokeriarvot, seerumin elektrolyytit sekä verenkuva. Myös pieni munuaisten toimintakoe, virtsanäyte valkuaismäärityksellä ja sydänkäyrä ovat hyödyllisiä tutkimuksia, joiden avulla voidaan selvittää verenpainetautia sairastavan riski sairastua muihin sydänsairauksiin. 

Kohonnutta verenpainetta hoidetaan elintapamuutoksilla, kuten suolan käytön vähentämisellä sekä lääkkeillä. 

Sydäninfarkti ja sen oireet

Sydäninfarktin sairastavat Suomessa tuhannet ihmiset vuosittain. Kyseessä on henkeä uhkaava kohtaus, joka saadaan yleensä sairaalassa hoidettua, mutta joka on myös yksi yleisimmistä äkkikuoleman syistä. 

Sydäninfarkti voi olla ensimmäinen merkki sepelvaltimotaudista, jos henkilö on muuten terve. Sydäninfarktin kipu on tavallisesti poikkeuksellisen voimakasta, mutta se voi ilmoittaa itsestään vain epämiellyttävänä tuntemuksena. Etenkin ikäihmisen kiputuntemus sydäninfarktista voi olla lievempää tai jopa puuttua kokonaan. 

Sydäninfarktia voi alkaa epäillä, kun ilmenee rintakipua, hengenahdistusta, kiristävää tai painavaa tunnetta rintakehän alueella. Tuntemukset voivat säteillä myös kaulalle, hampaisiin, yläraajoihin, selkään lapojen väliin tai ylävatsalle. Myös pahoinvointia, kylmähikisyyttä tai yleistä huonovointisuutta voi esiintyä.

Sydäninfarktia epäiltäessä on soitettava viipymättä hätänumeroon, sillä sydäninfarkti hoidetaan aina sairaalassa. 

Sydäninfarkti todetaan usein jo ambulanssissa sydänfilmin avulla. Kohtaus voi kuitenkin olla päällä niin, ettei se välittömästi näy sydänfilmissä, vaan vaatii useampia sydänfilmejä ja verikokeita. 

Sydäninfarktin hoidolla tähdätään suonta tukkivan verihyytymän estoon lääkehoidolla ja mahdollisen tukkeutuneen kohdan avaamiseen pallolaajennuksella. Jos pallolaajennus ei ole riittävä, voidaan tehdä ohitusleikkaus. 

Leikkaushoitoa ei aina lähdetä tekemään, jos potilas on erityisen iäkäs tai hän sairastaa vaikeita perussairauksia, kuten esimerkiksi muistisairautta. 

Sydämen rytmihäiriöt

Rytmihäiriöitä on monenlaisia, ja niistä kärsivät niin nuoret kuin iäkkäätkin. Yleisin rytmihäiriö vanhusten keskuudessa on kuitenkin eteisvärinä, joka edellyttää usein sairaalahoitoa. Yli 75-vuotiasta jopa 15 prosenttia kärsii eteisvärinästä.  Iän lisäksi eteisvärinälle altistavat kohonnut verenpaine, sydänsairaudet, diabetes, ylipaino ja uniapnea. Hoitamattomana eteisvärinä altistaa aivohalvaukselle. 

Rytmihäiriö voi oireilla esimerkiksi sydämen epäsäännöllisenä sykkeenä, ahdistavana olona, huimauksena, väsymyksenä ja suorituskyvyn heikkenemisenä. Osalla on paljon oireita, mutta rytmihäiriö voi olla myös täysin oireeton.

Eteisvärinä ja muut rytmihäiriöt todetaan lääkärin suorittamien tutkimusten ja EKG-tutkimusten avulla. Tarpeen mukaan otetaan verikokeita, sydämen- ja keuhkojen röntgenkuva sekä tehdään sydämen kaikututkimus. Joskus tarvitaan myös rasituskoetta ja muita tarkempia sydäntutkimuksia.

Eteisvärinä hoidetaan joko rytminhallinnan tai sykkeenhallinnan avulla. Rytminhallinnalla tarkoitetaan sitä, että sydän siirretään oikeaan rytmiin esimerkiksi lääkkeen tai sairaalassa annettavan sähköiskun avulla. Iäkkäälle ihmiselle paras vaihtoehto on kuitenkin yleensä sykkeenhallinta, jossa rytmihäiriö jätetään sydämen pysyväksi rytmiksi.

Koska eteisvärinä altistaa aivohalvaukselle, sitä hoidetaan yleensä verenohennuslääkkeiden avulla. Suuri osa potilaista tarvitseekin eteisvärinän myötä pysyvän verenohennuslääkityksen.

Läppäviat

Sydämessä on neljä läppää: kummankin eteisen ja kammion välissä sekä sydämestä lähtevien suurten valtimoiden aortan ja keuhkovaltimon tyvessä. Läpät estävät veren takaisinvirtauksen. Läpät aukeavat ja sulkeutuvat sydämen sykkeen tahdissa ja lääkäri voi stetoskoopilla kuulla läppien sulkeutumisäänet. 

Sydämen läppävikoja on olemassa kahdenlaisia. Läppä saattaa vuotaa, jolloin verta kulkeutuu väärään suuntaan, tai läppä voi olla liian ahdas, jolloin läppäaukko pienenee ja veren virtaus vaikeutuu. Yleensä läppävika kehittyy aortta- tai hiippaläppään, jotka ovat sydämen vasemmalla puolella. Yleisin läppävika on aorttaläppäahtauma. Muita yleisiä läppävikoja ovat kaksipurjeinen aorttaläppä ja hiippaläppävuoto.

Läppäviat voidaan kuulla sydämen sivuääninä eli ylimääräisinä ääninä normaalien sydänäänten välissä. Läppävika on yleensä synnynnäinen, mutta se voi kehittyä myös myöhemmin. Läppätulehduksen eli endokardiitin, sydäninfarktin ja sydänlihassairauden eli kardiomyopatian aiheuttamat läppäviat ovat läppävikoja, jotka tyypillisesti todetaan vasta aikuisiällä. 

Läppäviat ovat yleisiä yli 75-vuotiailla. Sydämen vajaatoiminnasta kärsii noin 10 prosenttia yli 75-vuotiaista suomalaisista ja vajaatoiminta on yleinen läppävian seuraus.

Läppäviat oireilevat hengästymisenä, hengenahdistuksena ja rintakipuna. Aorttaläppäahtauma voi aiheuttaa jopa hetkellisen tajuttomuuskohtauksen rasituksessa. Mikäli merkittävää läppävikaa ei hoideta ajoissa, potilaalle kehittyy sydämen vajaatoiminta

Läppävika voidaan todeta sydämen ultraäänitutkimuksella. Läppävian kuormittaessa sydäntä, se kannattaa korjata asentamalla uusi tekoläppä leikkauksella tai katetritekniikalla. Leikkaus on vanhukselle usein liian suuri riski, joten katetritekniikka on suositumpi läppävian korjausmenetelmä vanhusten keskuudessa. 

Toimenpiteen avulla läppävian voi korjata täysin, mikä lisää iäkkäänkin potilaan elämänlaatua huomattavasti.

Sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta on eri syistä johtuva sairaustila, jossa sydän ei pysty normaalisti hoitamaan tehtäväänsä eli veren pumppaamista elimistöön. Vajaatoimintaa ei siis voi kutsua sairaudeksi, vaan oireyhtymäksi, joka voi johtua useasta eri sydänsairaudesta. Vajaatoiminnan yleisyys kasvaa jyrkästi iän myötä. Yli 75-vuotiaista joka kymmenes sairastaa sydämen vajaatoimintaa. 

Yleisimmät syyt sydämen vajaatoiminnalle ovat kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti ja sen aiheuttama sydäninfarkti. Kohonneen verenpaineen myötä sydänlihas ensin vuosien kuluessa paksunee ja myöhemmin venyttyy ja jäykistyy, jolloin sen pumppauskyky alenee. Sydäninfarktissa puolestaan osa sydänlihaksesta menee kuolioon ja korvautuu sidekudoksella, jolloin kyseinen alue ei pysty normaalisti supistumaan.

Usein vajaatoimintapotilaan sydän yrittää palauttaa pumppauskykyään suurenemalla. Tällainen ”sydämen laajentuma” voidaan todeta röntgentutkimuksella. Muita sydämen vajaatoiminnan aiheuttavia tekijöitä voivat olla läppäviat sekä sydänlihaksen vaurioituminen esimerkiksi tulehduksen tai pitkäaikaisen runsaan alkoholin käytön vuoksi. Sydämen vajaatoiminta voi kehittyä myös esimerkiksi keuhkoahtaumataudin tai keuhkoverenpainetaudin myötä. 

Sydämen vajaatoiminta on tyypillisesti sydämen vasemman kammion sairaus, jolloin tärkeimmät oireet ovat hengenahdistus ja voimattomuus ruumiillisen rasituksen yhteydessä. Ahdistus johtuu verentungoksesta keuhkoissa, sillä sydän ei jaksa pumpata keuhkoista tulevaa verta riittävästi eteenpäin. Tämän seurauksena elimistöön kertyy ylimääräistä nestettä, paino nousee ja erilaiset turvotukset lisääntyvät. Vaikeassa sydämen vajaatoiminnassa ahdistus pahenee, kun henkilö käy makuulle, mutta helpottaa istuma-asennossa. Makuuasentoon liittyy sydämen vajaatoimintaa sairastavalla usein myös kuivaa ”sydänyskää”.

Jos vasemman kammion pumppauskyky pettää äkisti, voi potilaalle syntyä keuhkopöhö, jossa hengenahdistus pahenee nopeasti. Tila edellyttää välitöntä sairaalahoitoa. 

Sydämen oikean puolen vajaatoiminta oireilee ennen kaikkea turvotuksena, etenkin nilkoissa ja säärissä sekä ylävatsalla. Turvotus johtuu nesteiden kertymisestä kudoksiin. Pitkälle edennyt sydämen vajaatoiminta saattaa aiheuttaa myös ruokahaluttomuutta tai pahoinvointia. 

Sydämen vajaatoiminta voidaan todeta tyypillisten oireiden, sydänfilmin, sydämen röntgenkuvan ja sydämen ultraäänitutkimuksen perusteella. Yleensä myös laboratoriokokeita tarvitaan.

Sydämen vajaatoiminnan hoidossa tärkeintä on vaikuttaa sen perussyyhyn. Esimerkiksi korkeaa verenpainetta voidaan hoitaa tehokkaasti oikean lääkityksen ja vähäsuolaisen ruokavalion avulla. Sepelvaltimotauti puolestaan saattaa edellyttää esimerkiksi pallolaajennuksen tekemistä.

Tärkeintä sydämen vajaatoiminnan hoidossa on kuitenkin elämäntapojen sekä ruokavalion korjaaminen. Painonhallinta, alkoholin käytön kohtuullistaminen ja terveellinen vähäsuolainen ruokavalio ovat tärkeä osa sydämen vajaatoiminnan hoitoa. Myös liikunta on merkittävässä roolissa sydämen vajaatoiminnan itsehoidossa, sillä sen avulla sydämen toimintakyky paranee ja sydämen työkuorma vähenee. 

Sydänystävällinen ruokavalio

Sydänystävällinen ruokavalio sisältää runsaasti kuituja, kalaa, kasviksia ja marjoja. Erityisesti kovia rasvoja, liiallista herkuttelua, tupakointia ja alkoholinkäyttöä tulee välttää. 

Lautasmalli auttaa oikeanlaisen annoksen kokoamisessa: puolet lautasesta täytetään kasviksilla, neljäsosa lisukkeella ja toinen neljäsosa lihalla, kalalla tai kanalla. Runsas kasvisten käyttö estää annoskokoa kasvamasta liian suureksi ja näin niukentaa energiansaantia.

Sydänystävällinen ruokavalio koostuu erityisesti: 

• Pehmeistä, kasvipohjaisista rasvoista 
• Vähärasvaisista tai kokonaan rasvattomista maitovalmisteista
• Kaloista 
• Kasviksista, hedelmistä ja marjoista 
• Täysviljatuotteista 

Paljon sokeria sisältäviä ruokia, voimakassuolaisia leikkeleitä, makkaroita ja juustoja on sen sijaan hyvä välttää. Myös punaista lihaa tulisi nauttia harvoin. 

Ruokakaupassa Sydänmerkki, jolla sydämelle paremmat elintarvikkeet on merkitty, ohjaa oikeanlaisten valintojen pariin. Sydänmerkin saavat sellaiset elintarvikkeet, joiden rasva on hyvänlaatuista ja suolan määrää on vähennetty. 

Ikääntyneellä syömisen haasteena on usein se, ettei ruoka maistu riittävästi. Tällöin on tärkeää huolehtia ruokailun säännöllisyydestä, jotta kuitua, vitamiineja ja hivenaineita saisi pieninä annoksina riittävästi. Päivän lämmin ateria kannattaa koota lautasmallin mukaisesti. Sydänystävällinen välipala puolestaan olla esimerkiksi kotimaisia marjoja käyttäen tehty tuorepuuro tai kourallinen pähkinöitä. Ruoka- ja janojuomaksi suositellaan vettä. 

Sydänsairaudesta kuntoutuminen

Monesta sydänsairaudesta ei ole mahdollista parantua kokonaan, vaan sydänoireita hallitaan lääkityksen ja terveellisten elämäntapojen avulla. Sydänsairauden toteamisen jälkeen uuteen elämäntilanteeseen sopeutuminen ei aina ole mutkatonta, mutta laadukkaan kuntoutuksen avulla sopeutumista voidaan helpottaa.

Kela järjestää erilaisia kuntoutuspalveluja sydänsairaille. Voit saada tarvitsemaasi apua esimerkiksi Kelan sydänkuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskursseilta. Yli 68-vuotiaat voivat hakea sydänkuntoutuskurssille, jos heillä on haasteita omahoidon ylläpitämisessä tai sairauden säännöllisessä seurannassa. Kardiologi tai sydänsairauksiin perehtynyt sisätautien erikoislääkäri, sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja, fysioterapeutti, psykologi ja ravitsemusterapeutti ovat mukana kuntoutuksessa. Lisäksi kuntoutusjaksoilla voi tutustua muihin sydänsairaisiin ja saada tärkeää vertaistukea. 

Iäkkäälle henkilölle ei aina myönnetä Kelan kuntoutusta, joten hänelle voidaan järjestää kuntoutusta hänen kotonaan. Ulkopuolisen henkilön avulla löydetään uudet arjen rutiinit ja totutellaan uuteen ruokavalioon. Sairastunut tarvitsee usein myös henkistä tukea, sillä uuteen elämäntilanteeseen sopeutuminen vie luonnollisesti aikaa. 

Suomen Seniorihoivan ammattilaiset auttavat sydänsairaan kuntoutumisessa monin tavoin. Kotiin voidaan kutsua esimerkiksi fysioterapeutti, joka auttaa löytämään turvallisen tavan liikkua. Henkilökohtainen avustaja on sen sijaan turvana uusien arkirutiinien löytämisessä ja voi auttaa esimerkiksi oikeanlaisten aterioiden koostamisessa.

Ota meihin rohkeasti yhteyttä, niin autamme sinua.

Mikäli sydänsairaus koskettaa sinua tai läheistäsi, tai sinulle heräsi mitä tahansa kysyttävää sydänsairauksien oireista tai sydänsairaan kuntoutuksesta, vastaamme mielellämme kaikkiin kysymyksiin. 

Yleistä tietoa hoivapalveluistamme löydät täältä. Voit tutustua sydänsairauksiin tarkemmin esimerkiksi Sydänliiton sivuilla.

Asiakaspalvelu:
010 324 9000
info@suomenseniorihoiva.fi

Palaa takaisin tietopankkiin:

Tietopankki

Palaa takaisin yleiskategoriaan:

Ikääntyneiden sairaudet

Jaa julkaisu ystävillesi ja tutuillesi alla olevista sosiaalisen median -painikkeista.