Sydänsairaudet ja niiden oireet

Jaa artikkeli

Kopioi Facebook X LinkedIn Threads

Sydänsairaudet ovat yleisin kuolinsyy Suomessa, ja niiden riski kasvaa erityisesti ikääntymisen myötä.

Jos olet huomannut hengästyväsi entistä helpommin portaita noustessa, tai sinulla on ollut painon tunnetta rinnassa, et ole yksin. Yli 65-vuotiaista suomalaisista jopa joka kolmas kärsii jonkinasteisesta sydänsairaudesta. Ikääntyessä sydän ja verisuonisto muuttuvat väistämättä, ja riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin kasvaa merkittävästi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö asialle voisi tehdä jotain.

Hyvä uutinen on, että monet sydänsairaudet voidaan hoitaa tehokkaasti, kun ne tunnistetaan ajoissa. Oireiden varhainen tunnistaminen ja oikea-aikainen hoitoon hakeutuminen voivat merkittävästi parantaa elämänlaatua ja pidentää elinikää. Olipa kyse sinusta itsestäsi tai läheisestäsi, on tärkeää tietää, mitkä oireet vaativat huomiota ja milloin on syytä ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon.

Tässä artikkelissa käymme läpi ikäihmisten yleisimmät sydänsairaudet ja niiden tyypilliset oireet. Opit tunnistamaan varoitusmerkit, ymmärrät miten eri sydänsairaudet eroavat toisistaan, ja saat käytännön vinkkejä sydänterveydestä huolehtimiseen. Tiedon avulla voit toimia ennakoivasti ja hakea apua oikeaan aikaan – se voi pelastaa hengen.

Ikäihmisten sydänsairaudet

Sydän on nelilokeroinen lihas, jonka tehtävä on pumpata elimistöömme verta verisuonia pitkin. Valitettavasti sydän vanhenee siinä, missä muukin keho ja samalla kasvaa myös riski sairastua sydänsairauteen. 

Suomalaisten yleisin sydänsairaus on sepelvaltimotauti, jossa sydämen pinnalla kiertävät valtimot ahtautuvat verenvirtausta haittaavassa määrin. Sepelvaltimotautia sairastaa noin 200 000 suomalaista. 

Tässä artikkelissa käymme läpi yleisimmät sydänsairaudet sekä niiden oireet ja annamme muutamia yleisiä vinkkejä sydänsairaan elämäntapoihin, kuntoutukseen sekä kotihoitoon liittyen.

Yleisimmät sydänsairaudet ja niiden oireet

Sydänsairauksia on lukuisia, mutta yleisimmät sydänsairaudet ovat:

• sepelvaltimotauti
• verenpainetauti
• sydäninfarkti
• sydämen rytmihäiriöt
• läppäviat
• sydämen vajaatoiminta

Milloin hakeutua lääkäriin?

Sydänoireiden tunnistaminen ja oikea-aikainen hoitoon hakeutuminen voivat pelastaa hengen. Varhainen hoito voi myös estää pysyviä vaurioita ja parantaa merkittävästi toipumisennustetta. On tärkeää tietää, milloin oireet vaativat välitöntä toimintaa ja milloin riittää ajanvaraus terveyskeskukseen.

⚠️ Hätätilanteet – soita välittömästi 112

Seuraavat oireet vaativat välitöntä lääkärin arviota. Älä epäröi soittaa hätänumeroon:

• Voimakas, puristava rintakipu, joka kestää yli muutaman minuutin ja ei helpota levossa tai nitrolääkkeellä
• Rintakipu, joka säteilee kaulalle, leukaperiin, olkapäihin, käsivarsiin tai ylävatsalle
• Äkillinen vaikea hengenahdistus, joka ilmaantuu levossa tai pahenee nopeasti
• Tajunnan menetys tai pyörtyminen, erityisesti jos liittyy rintakipuun tai sydämen tykyttelyyn
• Äkillinen kylmähikisyys, pahoinvointi tai oksentelu yhdessä rintakivun kanssa
• Epäsäännöllinen, erittäin nopea tai hidas sydämen syke yhdessä huimauksen tai heikkouden kanssa

Muista: Sydäninfarktin hoidossa jokainen minuutti on tärkeä. Älä odota, että oireet menevät ohi itsestään!

📋 Varaa aika lääkäriin lähipäivinä

Seuraavat oireet eivät ole välittömiä hätätilanteita, mutta vaativat lääkärin arvion lähipäivinä:

• Toistuva lievä rintakipu tai painon tunne rasituksen yhteydessä, joka helpottaa levossa
• Hengästyminen tavallisissa arkiaskareissa, kuten portaiden nousemisessa tai kauppakassien kantamisessa, vaikka aiemmin nämä sujuivat ongelmitta
• Uudet turvotukset nilkoissa tai säärissä, jotka eivät selity pitkään seisomiseen tai istumiseen
• Epäsäännöllinen sydämen syke, joka tuntuu häiritsevältä tai ahdistaa
• Poikkeuksellinen väsymys tai uupumus, joka ei parane levolla
• Yöllinen hengenahdistus, joka pakottaa istumaan tai nousemaan ylös
• Kuiva, jatkuva yskä erityisesti makuuasennossa
• Nopea painonnousu (yli 2 kg viikossa) ilman ruokavalion muutoksia

Miksi varhainen hoitoon hakeutuminen on tärkeää?

Monet sydänsairaudet kehittyvät vähitellen, ja varhainen toteaminen mahdollistaa tehokkaamman hoidon. Esimerkiksi sepelvaltimotaudin oikea-aikainen hoito voi estää sydäninfarktin, ja kohonneen verenpaineen hallinta vähentää merkittävästi riskiä sairastua muihin sydän- ja verisuonisairauksiin. Älä vähättele oireitasi – ikääntyneillä oireet voivat olla lievempiä kuin nuoremmilla, mutta tilanne voi silti olla vakava.

Jos olet epävarma siitä, vaatiiko tilanne välitöntä hoitoa, soita mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään. Terveydenhuollon ammattilaiset osaavat arvioida tilanteen vakavuuden ja ohjata sinua oikean avun pariin.

Sepelvaltimotauti ja sen oireet

Kuten todettu, suomalaisten yleisin sydänsairaus on sepelvaltimotauti, jossa sydämen pinnalla kiertävät valtimot ahtautuvat verenvirtausta haittaavassa määrin. Vanhetessa riski sairastua sepelvaltimotautiin kasvaa, mutta sitä voi ehkäistä terveellisillä elintavoilla. Esimerkiksi tupakointi, kohonnut verenpaine, veren kohennut kolesteroli sekä diabetes voivat kasvattaa riskiä sairastua sepelvaltimotautiin. 

Sepelvaltimotauti oireilee tyypillisesti keskellä rintaa tuntuvana, toistuvana ja puristavana rintakipuna, joka alkaa fyysisessä tai henkisessä rasituksessa. Kipu voi säteillä olka- ja käsivarsiin, leukaperiin, selkään lapojen väliin tai ylävatsalle, mutta se helpottuu levossa tai nitrolääkkeillä jopa muutamassa minuutissa.

Toisinaan sepelvaltimotaudin aiheuttama kipu on polttavaa tai tuntuu ylävatsan puolella. Joskus ainoa oire on hengenahdistus, joka ilmenee ainoastaan rasituksen aikana. Etenkin naisilla ja vanhuksilla oireet voivat olla muutakin kuin rintakipua, kuten epämiellyttävää ahdistuksen tunnetta, uupumista, huonovointisuutta tai pahoinvointia rasitukseen liittyen. 

Aina sepelvaltimotauti ei oireile etukäteen, vaan sen ensimmäinen oire onkin sydäninfarkti. Tällöin oireena ilmenee voimakasta puristavaa rintakipua, joka ilmenee myös levossa, eikä mene ohitse nitrolääkkeelläkään muutamassa minuutissa. 

Jos kipu on lievää ja ilmenee levossa, liikkuminen on kivusta huolimatta mahdollista, kipu jatkuu pitkään, kipu liittyy hengitykseen tai se on luonteeltaan terävää, ei ole kyse sepelvaltimotaudista. 

Sepelvaltimotauti todetaan rasituskokeessa, jossa potilas polkee kuntopyörää asteittain lisääntyvällä vastuksella ja samalla seurataan sydämen sähkökäyrää. Jos potilas kärsii kokeen aikana rintakivusta ja sydänlihaksen hapenpuutteesta, voidaan todeta sepelvaltimotauti ja määrätä siihen sopiva lääkitys, joka yleensä on asetyylisalisyylihappolääke (”sydänaspiriini”). Myös nopeasti vaikuttavia nitrolääkkeitä voidaan määrätä.  

Joskus sepelvaltimotautia ei saada hoidettua lääkkeillä, jolloin hoitona on sepelvaltimon pallolaajennus tai ohitusleikkaus. 

Verenpainetauti ja sen oireet

Verenpainetaudilla tarkoitetaan tilaa, jossa henkilön verenpaine on jatkuvasti koholla, eli 140/90 mmHg tai korkeampi. Kohonnut verenpaine on yksi merkittävimmistä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöistä, sillä se lisää vaaraa sairastua aivoverenkiertohäiriöihin. Korkea verenpaine altistaa rytmihäiriöille sekä sepelvaltimotaudille. Sillä voi olla vaikutusta myös muiden sairausten, kuten sydämen vajaatoiminnan syntyyn. 

Korkealle verenpaineella altistavia elämäntapoja ovat suolan, tulehduskipulääkkeiden, lakritsin ja runsaan alkoholin käyttö. Myös ylipaino, tupakointi ja liikkumattomuus voivat kasvattaa riskiä sairastua verenpainetautiin. Korkea verenpaine voi olla myös seurausta jostakin toisesta sairaudesta tai se voi olla perinnöllistä.

Aina korkea verenpaine ei aiheuta minkäänlaisia oireita. Se saattaa kuitenkin aiheuttaa esimerkiksi huimausta tai päänsärkyä. Verenpainetauti todetaankin pidempiaikaisen verenpaineseurannan avulla, jossa potilas mittaa verenpainettaan esimerkiksi kahden viikon ajan useampina iltoina sekä aamuina. Verenpaine mitataan aina istualtaan ja kirjataan tulos ylös. Jos kotimittausten keskiarvoksi muodostuu yli 135/85, katsotaan verenpaineen olevan kohonnut. 

Verenpainetaudin toteamisen jälkeen otetaan myös henkilön kolesteroliarvot, verensokeriarvot, seerumin elektrolyytit sekä verenkuva. Myös pieni munuaisten toimintakoe, virtsanäyte valkuaismäärityksellä ja sydänkäyrä ovat hyödyllisiä tutkimuksia, joiden avulla voidaan selvittää verenpainetautia sairastavan riski sairastua muihin sydänsairauksiin. 

Kohonnutta verenpainetta hoidetaan elintapamuutoksilla, kuten suolan käytön vähentämisellä sekä lääkkeillä. 

Sydäninfarkti ja sen oireet

Sydäninfarktin sairastavat Suomessa tuhannet ihmiset vuosittain. Kyseessä on henkeä uhkaava kohtaus, joka saadaan yleensä sairaalassa hoidettua, mutta joka on myös yksi yleisimmistä äkkikuoleman syistä. 

Sydäninfarkti voi olla ensimmäinen merkki sepelvaltimotaudista, jos henkilö on muuten terve. Sydäninfarktin kipu on tavallisesti poikkeuksellisen voimakasta, mutta se voi ilmoittaa itsestään vain epämiellyttävänä tuntemuksena. Etenkin ikäihmisen kiputuntemus sydäninfarktista voi olla lievempää tai jopa puuttua kokonaan. 

Sydäninfarktia voi alkaa epäillä, kun ilmenee rintakipua, hengenahdistusta, kiristävää tai painavaa tunnetta rintakehän alueella. Tuntemukset voivat säteillä myös kaulalle, hampaisiin, yläraajoihin, selkään lapojen väliin tai ylävatsalle. Myös pahoinvointia, kylmähikisyyttä tai yleistä huonovointisuutta voi esiintyä.

Sydäninfarktia epäiltäessä on soitettava viipymättä hätänumeroon, sillä sydäninfarkti hoidetaan aina sairaalassa. 

Sydäninfarkti todetaan usein jo ambulanssissa sydänfilmin avulla. Kohtaus voi kuitenkin olla päällä niin, ettei se välittömästi näy sydänfilmissä, vaan vaatii useampia sydänfilmejä ja verikokeita. 

Sydäninfarktin hoidolla tähdätään suonta tukkivan verihyytymän estoon lääkehoidolla ja mahdollisen tukkeutuneen kohdan avaamiseen pallolaajennuksella. Jos pallolaajennus ei ole riittävä, voidaan tehdä ohitusleikkaus. 

Leikkaushoitoa ei aina lähdetä tekemään, jos potilas on erityisen iäkäs tai hän sairastaa vaikeita perussairauksia, kuten esimerkiksi muistisairautta. 

Sydämen rytmihäiriöt

Rytmihäiriöitä on monenlaisia, ja niistä kärsivät niin nuoret kuin iäkkäätkin. Yleisin rytmihäiriö vanhusten keskuudessa on kuitenkin eteisvärinä, joka edellyttää usein sairaalahoitoa. Yli 75-vuotiasta jopa 15 prosenttia kärsii eteisvärinästä.  Iän lisäksi eteisvärinälle altistavat kohonnut verenpaine, sydänsairaudet, diabetes, ylipaino ja uniapnea. Hoitamattomana eteisvärinä altistaa aivohalvaukselle. 

Rytmihäiriö voi oireilla esimerkiksi sydämen epäsäännöllisenä sykkeenä, ahdistavana olona, huimauksena, väsymyksenä ja suorituskyvyn heikkenemisenä. Osalla on paljon oireita, mutta rytmihäiriö voi olla myös täysin oireeton.

Eteisvärinä ja muut rytmihäiriöt todetaan lääkärin suorittamien tutkimusten ja EKG-tutkimusten avulla. Tarpeen mukaan otetaan verikokeita, sydämen- ja keuhkojen röntgenkuva sekä tehdään sydämen kaikututkimus. Joskus tarvitaan myös rasituskoetta ja muita tarkempia sydäntutkimuksia.

Eteisvärinä hoidetaan joko rytminhallinnan tai sykkeenhallinnan avulla. Rytminhallinnalla tarkoitetaan sitä, että sydän siirretään oikeaan rytmiin esimerkiksi lääkkeen tai sairaalassa annettavan sähköiskun avulla. Iäkkäälle ihmiselle paras vaihtoehto on kuitenkin yleensä sykkeenhallinta, jossa rytmihäiriö jätetään sydämen pysyväksi rytmiksi.

Koska eteisvärinä altistaa aivohalvaukselle, sitä hoidetaan yleensä verenohennuslääkkeiden avulla. Suuri osa potilaista tarvitseekin eteisvärinän myötä pysyvän verenohennuslääkityksen.

Läppäviat

Sydämessä on neljä läppää: kummankin eteisen ja kammion välissä sekä sydämestä lähtevien suurten valtimoiden aortan ja keuhkovaltimon tyvessä. Läpät estävät veren takaisinvirtauksen. Läpät aukeavat ja sulkeutuvat sydämen sykkeen tahdissa ja lääkäri voi stetoskoopilla kuulla läppien sulkeutumisäänet. 

Sydämen läppävikoja on olemassa kahdenlaisia. Läppä saattaa vuotaa, jolloin verta kulkeutuu väärään suuntaan, tai läppä voi olla liian ahdas, jolloin läppäaukko pienenee ja veren virtaus vaikeutuu. Yleensä läppävika kehittyy aortta- tai hiippaläppään, jotka ovat sydämen vasemmalla puolella. Yleisin läppävika on aorttaläppäahtauma. Muita yleisiä läppävikoja ovat kaksipurjeinen aorttaläppä ja hiippaläppävuoto.

Läppäviat voidaan kuulla sydämen sivuääninä eli ylimääräisinä ääninä normaalien sydänäänten välissä. Läppävika on yleensä synnynnäinen, mutta se voi kehittyä myös myöhemmin. Läppätulehduksen eli endokardiitin, sydäninfarktin ja sydänlihassairauden eli kardiomyopatian aiheuttamat läppäviat ovat läppävikoja, jotka tyypillisesti todetaan vasta aikuisiällä. 

Läppäviat ovat yleisiä yli 75-vuotiailla. Sydämen vajaatoiminnasta kärsii noin 10 prosenttia yli 75-vuotiaista suomalaisista ja vajaatoiminta on yleinen läppävian seuraus.

Läppäviat oireilevat hengästymisenä, hengenahdistuksena ja rintakipuna. Aorttaläppäahtauma voi aiheuttaa jopa hetkellisen tajuttomuuskohtauksen rasituksessa. Mikäli merkittävää läppävikaa ei hoideta ajoissa, potilaalle kehittyy sydämen vajaatoiminta

Läppävika voidaan todeta sydämen ultraäänitutkimuksella. Läppävian kuormittaessa sydäntä, se kannattaa korjata asentamalla uusi tekoläppä leikkauksella tai katetritekniikalla. Leikkaus on vanhukselle usein liian suuri riski, joten katetritekniikka on suositumpi läppävian korjausmenetelmä vanhusten keskuudessa. 

Toimenpiteen avulla läppävian voi korjata täysin, mikä lisää iäkkäänkin potilaan elämänlaatua huomattavasti.

Sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta on eri syistä johtuva sairaustila, jossa sydän ei pysty normaalisti hoitamaan tehtäväänsä eli veren pumppaamista elimistöön. Vajaatoimintaa ei siis voi kutsua sairaudeksi, vaan oireyhtymäksi, joka voi johtua useasta eri sydänsairaudesta. Vajaatoiminnan yleisyys kasvaa jyrkästi iän myötä. Yli 75-vuotiaista joka kymmenes sairastaa sydämen vajaatoimintaa. 

Yleisimmät syyt sydämen vajaatoiminnalle ovat kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti ja sen aiheuttama sydäninfarkti. Kohonneen verenpaineen myötä sydänlihas ensin vuosien kuluessa paksunee ja myöhemmin venyttyy ja jäykistyy, jolloin sen pumppauskyky alenee. Sydäninfarktissa puolestaan osa sydänlihaksesta menee kuolioon ja korvautuu sidekudoksella, jolloin kyseinen alue ei pysty normaalisti supistumaan.

Usein vajaatoimintapotilaan sydän yrittää palauttaa pumppauskykyään suurenemalla. Tällainen ”sydämen laajentuma” voidaan todeta röntgentutkimuksella. Muita sydämen vajaatoiminnan aiheuttavia tekijöitä voivat olla läppäviat sekä sydänlihaksen vaurioituminen esimerkiksi tulehduksen tai pitkäaikaisen runsaan alkoholin käytön vuoksi. Sydämen vajaatoiminta voi kehittyä myös esimerkiksi keuhkoahtaumataudin tai keuhkoverenpainetaudin myötä. 

Sydämen vajaatoiminta on tyypillisesti sydämen vasemman kammion sairaus, jolloin tärkeimmät oireet ovat hengenahdistus ja voimattomuus ruumiillisen rasituksen yhteydessä. Ahdistus johtuu verentungoksesta keuhkoissa, sillä sydän ei jaksa pumpata keuhkoista tulevaa verta riittävästi eteenpäin. Tämän seurauksena elimistöön kertyy ylimääräistä nestettä, paino nousee ja erilaiset turvotukset lisääntyvät. Vaikeassa sydämen vajaatoiminnassa ahdistus pahenee, kun henkilö käy makuulle, mutta helpottaa istuma-asennossa. Makuuasentoon liittyy sydämen vajaatoimintaa sairastavalla usein myös kuivaa ”sydänyskää”.

Jos vasemman kammion pumppauskyky pettää äkisti, voi potilaalle syntyä keuhkopöhö, jossa hengenahdistus pahenee nopeasti. Tila edellyttää välitöntä sairaalahoitoa. 

Sydämen oikean puolen vajaatoiminta oireilee ennen kaikkea turvotuksena, etenkin nilkoissa ja säärissä sekä ylävatsalla. Turvotus johtuu nesteiden kertymisestä kudoksiin. Pitkälle edennyt sydämen vajaatoiminta saattaa aiheuttaa myös ruokahaluttomuutta tai pahoinvointia. 

Sydämen vajaatoiminta voidaan todeta tyypillisten oireiden, sydänfilmin, sydämen röntgenkuvan ja sydämen ultraäänitutkimuksen perusteella. Yleensä myös laboratoriokokeita tarvitaan.

Sydämen vajaatoiminnan hoidossa tärkeintä on vaikuttaa sen perussyyhyn. Esimerkiksi korkeaa verenpainetta voidaan hoitaa tehokkaasti oikean lääkityksen ja vähäsuolaisen ruokavalion avulla. Sepelvaltimotauti puolestaan saattaa edellyttää esimerkiksi pallolaajennuksen tekemistä.

Tärkeintä sydämen vajaatoiminnan hoidossa on kuitenkin elämäntapojen sekä ruokavalion korjaaminen. Painonhallinta, alkoholin käytön kohtuullistaminen ja terveellinen vähäsuolainen ruokavalio ovat tärkeä osa sydämen vajaatoiminnan hoitoa. Myös liikunta on merkittävässä roolissa sydämen vajaatoiminnan itsehoidossa, sillä sen avulla sydämen toimintakyky paranee ja sydämen työkuorma vähenee. 

Sydänsairaan turvallinen liikunta ja aktiivisuus

Liikunta on yksi tärkeimmistä sydänsairaan hoitokeinoista. Säännöllinen, oikein mitoitettu liikunta parantaa sydämen toimintakykyä, vähentää oireita ja lisää elämänlaatua. Monet sydänsairaat pelkäävät kuitenkin liikkuvansa liikaa tai väärin, minkä vuoksi turvallinen ja ohjeistettu liikunta on ensiarvoisen tärkeää.

Liikunta on yksi tärkeimmistä sydänsairaan hoitokeinoista.

Yleiset periaatteet turvallisesta liikunnasta

Sydänsairaan liikunnan aloittamisessa tärkeintä on kuunnella omaa kehoa ja edetä rauhallisesti. Ennen liikunnan aloittamista on hyvä keskustella lääkärin kanssa sopivasta liikuntamuodosta ja -intensiteetistä. Liikunnan tulee tuntua miellyttävältä, eikä se saa aiheuttaa voimakasta hengästymistä, rintakipua tai huimausta.

Varoitusmerkkejä, jotka edellyttävät liikunnan keskeyttämistä:

• Rintakipu tai painon tunne rinnassa
• Voimakas hengenahdistus
• Huimaus tai pyörrytyksen tunne
• Epäsäännöllinen sydämen syke
• Pahoinvointi tai kylmänhikisyys
• Poikkeuksellinen väsymys

Jos jokin näistä oireista ilmenee liikunnan aikana, tulee liikunta keskeyttää välittömästi ja tarvittaessa hakeutua lääkärin arvioon.

Suositeltavat liikuntamuodot sydänsairaalle

Parhaat liikuntamuodot sydänsairaalle ovat kevyet, tasaiset ja helposti hallittavat liikuntamuodot, joissa kuormitusta voi säädellä omien voimavarojen mukaan.

Sopivia liikuntamuotoja ovat:

• Kävely – Paras ja turvallisin liikuntamuoto useimmille sydänsairaille. Aloita lyhyistä kävelylenkeistä ja lisää matkaa vähitellen.
• Vesiliikunta ja vesijumppa – Veden tuki keventää nivelten kuormitusta ja tekee liikunnasta turvallista. Vesi myös rauhoittaa liikkeitä.
• Kevyt voimistelu ja venyttely – Parantaa liikkuvuutta ja lihaskuntoa. Voidaan tehdä turvallisesti kotona tai ohjatulla tunnilla.
• Pyöräily – Maastopyöräily tai kuntopyörällä polkeminen sopii monille, kunhan kuormitus pidetään maltillisena.
• Tuolijumppa – Erinomainen vaihtoehto heikkokuntoisemmille tai tasapainovaikeuksista kärsiville.

Vältä äkillisiä ja raskaita ponnistuksia, kuten nostoja, juoksua tai kilpailullista liikuntaa, ellei lääkäri ole niitä erikseen suositellut.

Arkiliikunnan lisääminen kotona

Liikuntaa ei tarvitse harrastaa vain ulkona tai salilla – myös kotona voi lisätä aktiivisuutta pienin askelin. Arkiliikunnan merkitys on suuri, sillä se pitää kehon aktiivisena päivittäin.

Vinkkejä arkiliikunnan lisäämiseen:

• Nouse ylös tuolista säännöllisesti ja kävele asunnossa muutaman minuutin ajan.
• Tee kevyitä venyttelyjä television katsomisen aikana.
• Hyödynnä portaat hissin sijaan, jos voimat riittävät.
• Hoida pihatyöt ja puutarhanhoito oman jaksamisen mukaan.
• Tee kotitöitä aktiivisesti – esimerkiksi pölynimurin työntäminen on hyvää liikuntaa.
• Käytä kävelyä kulkumuotona aina kun mahdollista.

Milloin liikuntaa tulee välttää tai rajoittaa

On tilanteita, jolloin liikuntaa ei tule harrastaa tai sitä tulee rajoittaa merkittävästi. Näitä ovat esimerkiksi:

• Akuutti sydäninfarkti tai muu äkillinen sydänsairauskohtaus – liikunta vasta lääkärin luvan jälkeen
• Hallitsematon verenpaine tai rytmihäiriö
• Vaikea sydämen vajaatoiminta, joka aiheuttaa oireita levossakin
• Kuume tai akuutti infektio
• Voimakas väsymys tai huono yleisvointi

Aina kannattaa kysyä neuvoa lääkäriltä, jos epäröi liikunnan turvallisuutta.

Fysioterapeutin apu turvallisen liikuntaohjelman suunnittelussa

Fysioterapeutti on arvokas tuki sydänsairaan liikuntaohjelman suunnittelussa. Fysioterapeutti arvioi yksilöllisen toimintakyvyn, opastaa turvallisissa liikuntamuodoissa ja auttaa löytämään sopivan kuormitustason. Hän voi myös seurata edistymistä ja mukauttaa harjoitteita tarpeen mukaan.

Suomen Seniorihoivan fysioterapeutit ovat erikoistuneet ikäihmisten kuntoutukseen ja voivat tulla kotiin laatimaan turvallisen, yksilöllisen liikuntaohjelman. Fysioterapeutin ohjauksessa liikkuminen on turvallista ja motivoivaa. Lue lisää fysioterapiapalveluistamme täältä.

Muista: liikunta on lääke, joka auttaa sydäntäsi voimaan paremmin. Aloita pienin askelin ja nauti liikkumisesta!

Lääkehoidon seuranta ja omahoito arjessa

Lääkehoito on keskeinen osa sydänsairauksien hallintaa. Oikein toteutettuna lääkitys vähentää oireita, parantaa elämänlaatua ja ehkäisee sairauden pahenemista sekä vakavia komplikaatioita, kuten sydäninfarktia tai aivohalvausta. Lääkehoidon säännöllinen noudattaminen on erityisen tärkeää ikäihmisillä, joilla sydänsairaudet ovat yleisiä.

Haasteet lääkehoidon noudattamisessa

Ikäihmisillä lääkehoidon toteuttaminen voi olla haastavaa monesta syystä:

• Muistaminen: Muistin heikkeneminen voi vaikeuttaa lääkkeiden ottamista oikeaan aikaan ja oikeissa annoksissa
• Monilääkitys: Usean eri lääkkeen käyttö samanaikaisesti lisää sekaannuksen riskiä
• Sivuvaikutukset: Lääkkeiden aiheuttamat sivuvaikutukset, kuten huimaus tai väsymys, voivat johtaa lääkityksen lopettamiseen ilman lääkärin lupaa
• Fyysiset rajoitteet: Lääkepakkausten avaaminen tai tablettien jakaminen voi olla vaikeaa nivelvaivoja tai käsien heikkoutta sairastaville
• Ymmärrys: Lääkityksen tarkoituksen ja tärkeyden ymmärtäminen ei aina ole selvää

Käytännön vinkkejä lääkehoidon onnistumiseen

Lääkehoidon säännöllistä toteutumista voidaan helpottaa monin käytännön keinoin:

• Dosetti: Viikkokohtainen dosetti auttaa järjestämään lääkkeet valmiiksi oikeisiin ajankohtiin. Apteekista voi myös tilata valmiiksi annosteltuja lääkkeitä kerta-annospusseissa.
• Muistutukset: Puhelimen hälytykset, kalenterimuistutukset tai erillinen lääkemuistutuskello auttavat muistamaan lääkkeiden ottamisen
• Lääkelista: Pidä ajan tasalla oleva lista kaikista lääkkeistä, niiden vahvuuksista ja annostusohjeet. Ota lista mukaan lääkäri- ja hoitajakäynneille.
• Rutiinit: Liitä lääkkeiden ottaminen osaksi päivittäisiä rutiineja, esimerkiksi aamupalan tai iltapalan yhteyteen
• Lääkehoidon arviointi: Käy säännöllisesti läpi lääkitys lääkärin tai apteekin kanssa varmistaaksesi, että kaikki lääkkeet ovat edelleen tarpeellisia

Verenohennuslääkkeet vaativat erityishuomiota

Monet sydänsairaat, erityisesti eteisvärinää sairastavat, käyttävät verenohennuslääkkeitä aivohalvauksen ehkäisemiseksi. Näiden lääkkeiden käytössä on tärkeää huomioida:

• Lääkkeet on otettava täsmälleen ohjeiden mukaan
• Varfariinia käyttävien tulee käydä säännöllisesti INR-mittauksissa
• Ilmoita aina lääkärille ja hammaslääkärille verenohennuslääkitys ennen toimenpiteitä
• Ole varovainen kaatumisten suhteen, sillä verenohennuslääkkeet lisäävät verenvuodon riskiä
• Vältä itsehoitolääkkeitä, kuten tulehduskipulääkkeitä, ilman lääkärin konsultaatiota
• Tietyt ruoka-aineet (esim. runsas K-vitamiini) voivat vaikuttaa varfariinin tehoon

Milloin ottaa yhteyttä lääkäriin?

Ota yhteyttä lääkäriin, jos:

• Koet haittaavia sivuvaikutuksia lääkityksestä
• Oireet pahenevat lääkityksestä huolimatta
• Unohdat ottaa lääkkeitä usein
• Haluat lopettaa tai vaihtaa jotain lääkettä
• Aloitat uuden lääkkeen, myös itsehoitolääkkeen tai luontaistuotteen
• Sinulla on kysymyksiä lääkityksestäsi

Tärkeää: Älä koskaan lopeta tai muuta lääkitystäsi ilman lääkärin ohjeita, vaikka vointisi tuntuisi hyvältä. Sydänlääkkeiden äkillinen lopettaminen voi olla vaarallista.

Suomen Seniorihoiva tukee lääkehoidon toteutumisessa

Suomen Seniorihoivan ammattitaitoiset hoitajat voivat auttaa lääkehoidon seurannassa ja toteutumisessa kotona monin tavoin:

• Dosetin täyttäminen ja lääkkeiden annostelun varmistaminen
• Lääkkeiden ottamisen muistuttaminen ja valvonta
• Lääkityksen vaikutusten ja mahdollisten sivuvaikutusten seuranta
• Yhteydenpito lääkäriin lääkitykseen liittyvissä kysymyksissä
• Lääkelistojen ylläpito ja päivittäminen
• Apteekkiasioinnissa avustaminen
• Ohjaus ja neuvonta lääkehoidon toteuttamisessa

Lääkehoidon onnistunut toteutuminen on merkittävä osa sydänsairaan kokonaisvaltaista hoitoa. Oikein toteutettuna se mahdollistaa parhaan mahdollisen elämänlaadun ja auttaa välttämään vakavia terveysongelmia.

Sydänystävällinen ruokavalio

Sydänystävällinen ruokavalio sisältää runsaasti kuituja, kalaa, kasviksia ja marjoja. Erityisesti kovia rasvoja, liiallista herkuttelua, tupakointia ja alkoholinkäyttöä tulee välttää. 

Lautasmalli auttaa oikeanlaisen annoksen kokoamisessa: puolet lautasesta täytetään kasviksilla, neljäsosa lisukkeella ja toinen neljäsosa lihalla, kalalla tai kanalla. Runsas kasvisten käyttö estää annoskokoa kasvamasta liian suureksi ja näin niukentaa energiansaantia.

Sydänystävällinen ruokavalio koostuu erityisesti: 

• Pehmeistä, kasvipohjaisista rasvoista 
• Vähärasvaisista tai kokonaan rasvattomista maitovalmisteista
• Kaloista 
• Kasviksista, hedelmistä ja marjoista 
• Täysviljatuotteista 

Paljon sokeria sisältäviä ruokia, voimakassuolaisia leikkeleitä, makkaroita ja juustoja on sen sijaan hyvä välttää. Myös punaista lihaa tulisi nauttia harvoin. 

Ruokakaupassa Sydänmerkki, jolla sydämelle paremmat elintarvikkeet on merkitty, ohjaa oikeanlaisten valintojen pariin. Sydänmerkin saavat sellaiset elintarvikkeet, joiden rasva on hyvänlaatuista ja suolan määrää on vähennetty. 

Ikääntyneellä syömisen haasteena on usein se, ettei ruoka maistu riittävästi. Tällöin on tärkeää huolehtia ruokailun säännöllisyydestä, jotta kuitua, vitamiineja ja hivenaineita saisi pieninä annoksina riittävästi. Päivän lämmin ateria kannattaa koota lautasmallin mukaisesti. Sydänystävällinen välipala puolestaan olla esimerkiksi kotimaisia marjoja käyttäen tehty tuorepuuro tai kourallinen pähkinöitä. Ruoka- ja janojuomaksi suositellaan vettä. 

Sydänsairaudesta kuntoutuminen

Monesta sydänsairaudesta ei ole mahdollista parantua kokonaan, vaan sydänoireita hallitaan lääkityksen ja terveellisten elämäntapojen avulla. Sydänsairauden toteamisen jälkeen uuteen elämäntilanteeseen sopeutuminen ei aina ole mutkatonta, mutta laadukkaan kuntoutuksen avulla sopeutumista voidaan helpottaa.

Kela järjestää erilaisia kuntoutuspalveluja sydänsairaille. Voit saada tarvitsemaasi apua esimerkiksi Kelan sydänkuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskursseilta. Yli 68-vuotiaat voivat hakea sydänkuntoutuskurssille, jos heillä on haasteita omahoidon ylläpitämisessä tai sairauden säännöllisessä seurannassa. Kardiologi tai sydänsairauksiin perehtynyt sisätautien erikoislääkäri, sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja, fysioterapeutti, psykologi ja ravitsemusterapeutti ovat mukana kuntoutuksessa. Lisäksi kuntoutusjaksoilla voi tutustua muihin sydänsairaisiin ja saada tärkeää vertaistukea. 

Iäkkäälle henkilölle ei aina myönnetä Kelan kuntoutusta, joten hänelle voidaan järjestää kuntoutusta hänen kotonaan. Ulkopuolisen henkilön avulla löydetään uudet arjen rutiinit ja totutellaan uuteen ruokavalioon. Sairastunut tarvitsee usein myös henkistä tukea, sillä uuteen elämäntilanteeseen sopeutuminen vie luonnollisesti aikaa. 

Suomen Seniorihoivan ammattilaiset auttavat sydänsairaan kuntoutumisessa monin tavoin. Kotiin voidaan kutsua esimerkiksi fysioterapeutti, joka auttaa löytämään turvallisen tavan liikkua. Henkilökohtainen avustaja on sen sijaan turvana uusien arkirutiinien löytämisessä ja voi auttaa esimerkiksi oikeanlaisten aterioiden koostamisessa.

Ikäihmisten erityispiirteet sydänoireissa

Ikäihmisten sydänoireet poikkeavat usein merkittävästi nuorempien aikuisten oireista. Tämä on tärkeä ymmärtää, sillä epätyypilliset tai lievät oireet voivat johtaa siihen, että vakavakin sydänsairaus jää liian pitkään tunnistamatta ja hoitamatta. Ikääntymisen myötä kehon kyky reagoida kipuun heikkenee, ja useat perussairaudet sekä lääkitykset voivat peittää alleen sydänoireita.

Miksi ikäihmisten sydänoireet ovat usein epätyypillisiä?

On useita syitä siihen, miksi ikäihmisten sydänoireet voivat olla vaikeammin tunnistettavissa:

• Heikentynyt kiputuntemus: Ikääntymisen myötä hermoston toiminta muuttuu, mikä voi vähentää kivun kokemista. Tämän vuoksi esimerkiksi sydäninfarktin tyypillinen rintakipu voi olla paljon lievempää tai puuttua kokonaan.
• Muut sairaudet peittävät oireita: Ikäihmisillä on usein useita samanaikaisia sairauksia, jotka voivat aiheuttaa samankaltaisia oireita kuin sydänsairaudet, kuten hengenahdistusta tai väsymystä.
• Lääkitykset: Monet ikäihmisten käyttämät lääkkeet, kuten kipulääkkeet tai verenpainelääkkeet, voivat muuttaa oireiden ilmenemistä.
• Muistin heikkeneminen: Muistisairaudet voivat vaikeuttaa oireiden tunnistamista ja kuvaamista terveydenhuollon ammattilaisille.
• Vähentynyt aktiivisuus: Kun arkiaktiivisuus on vähäistä, rasituksessa ilmenevät oireet, kuten hengästyminen, eivät välttämättä tule esiin.

Hiljaiset ja epätyypilliset sydänoireet ikäihmisillä

Seuraavat oireet voivat olla merkki sydänongelmista ikäihmisillä, vaikka ne eivät vaikuta sydänoireilta:

• Epämääräinen väsymys ja voimattomuus: Äkillinen tai vähitellen paheneva väsymys, joka ei selity muilla tekijöillä. Henkilö saattaa nukkua tavallista enemmän tai tuntea olevansa poikkeuksellisen uupunut.
• Sekavuus tai muistin heikkeneminen: Äkillinen sekavuus, desorientaatio tai muistin huononeminen voi johtua sydämen heikentyneestä pumppauskyvystä, jolloin aivot eivät saa riittävästi happea.
• Kaatuilutaipumus tai tasapainovaikeudet: Lisääntyneet kaatumiset tai huimaus voivat liittyä rytmihäiriöihin tai verenpaineen vaihteluihin.
• Ruokahaluttomuus tai pahoinvointi: Erityisesti ylävatsaoireet, kuten pahoinvointi, turvotus tai epämukava olo, voivat olla sydänoireita.
• Hengenahdistus ilman selvää syytä: Hengästyminen levossa tai tavallisissa toiminnoissa, kuten pukeutumisessa tai kävelyssä sisällä.
• Unettomuus tai levottomuus öisin: Vaikeus nukkua makuuasennossa tai tarve istua ylhäällä hengityksen helpottamiseksi.
• Äkillinen toimintakyvyn lasku: Henkilö ei enää selviä aiemmin sujuneista arkiaskareista, kuten peseytymisestä tai ruoanlaitosta.
• Lievä epämukavuus rintakehällä: Painon tunne, kireys tai ”outous” rinnassa, joka ei ole voimakasta kipua mutta tuntuu häiritsevältä.

Konkreettiset esimerkit tilanteista

Seuraavat tilanteet voivat olla merkkejä sydänongelmista ikäihmisillä:

• Esimerkki 1: 82-vuotias mummo on viime päivinä ollut poikkeuksellisen väsynyt ja nukkunut päiväunia tavallista enemmän. Hän ei ole valittanut rintakivusta, mutta hänen ruokahalunsa on heikentynyt ja hän tuntuu hieman sekavalta. → Nämä voivat olla merkkejä sydämen vajaatoiminnasta tai jopa hiljaisesta sydäninfarktista.
• Esimerkki 2: 78-vuotias ukki on kaatunut kotona kaksi kertaa viikon sisällä. Hän ei muista kaatumisia selkeästi, mutta mainitsee tunteneensa hetkellisesti huimausta. → Rytmihäiriöt voivat aiheuttaa hetkellisiä huimauskohtauksia ja kaatumisia.
• Esimerkki 3: 85-vuotias rouva ei enää jaksa kävellä kauppaan, vaikka aiemmin on käynyt säännöllisesti. Hän hengästyy helposti ja tuntee olonsa raskaalta. Rintakipua ei ole, mutta hän mainitsee ”painon tunteen” rinnassa. → Sepelvaltimotauti voi oireilla näin epätyypillisesti ikäihmisillä.

Ohjeita omaisille: Mihin kiinnittää huomiota

Jos olet ikäihmisen omainen tai läheinen, kiinnitä huomiota seuraaviin muutoksiin, jotka voivat viitata sydänongelmiin:

• Äkilliset muutokset käyttäytymisessä tai toimintakyvyssä: Henkilö ei enää selviä tavanomaisista toiminnoista tai vaikuttaa sekavalta.
• Lisääntynyt väsymys tai nukkuminen: Henkilö nukkuu tavallista enemmän tai vaikuttaa jatkuvasti uupuneelta.
• Kaatumiset tai tasapainovaikeudet: Erityisesti jos kaatumisia tapahtuu useammin kuin aiemmin.
• Hengästyminen tai hengenahdistus: Huomaa, jos henkilö hengästyy helpommin kuin aiemmin tai hänen on vaikea hengittää levossa.
• Turvotukset: Nilkkojen, säärten tai vatsan turvotus, joka ei selity pitkään istumiseen tai seisomiseen.
• Ruokahalun menetys tai painon lasku: Äkillinen kiinnostuksen puute ruokaan tai tahaton painon lasku.
• Valitukset epämukavuudesta: Vaikka henkilö ei kuvaile kipua, hän saattaa mainita ”oudosta tunteesta”, ”painavuudesta” tai ”raskauden tunteesta”.

Tärkeä muistutus omaisille: Luota vaistoosi. Jos läheisesi käyttäytymisessä tai voinnissa on jotain poikkeavaa, ota yhteyttä terveydenhuoltoon. Ikäihmisten sydänoireet voivat olla hienovaraisia, mutta varhainen tunnistaminen ja hoito voivat pelastaa hengen ja parantaa elämänlaatua merkittävästi.

Ikäihmisten sydänoireet voivat olla hienovaraisia – varhainen tunnistaminen ja hoito voivat pelastaa hengen.

Henkinen hyvinvointi ja sosiaalinen tuki

Sydänsairauden jälkeen monet kokevat voimakkaita tunteita ja huolia. On täysin normaalia tuntea pelkoa uuden sydänkohtauksen mahdollisuudesta, ahdistusta omasta terveydentilasta tai jopa masennusta elämäntilanteen muuttuessa. Myös itsetunto saattaa horjua, kun aiemmin itsestään selvät asiat vaativat nyt enemmän ponnisteluja tai ulkopuolista apua. Näistä tunteista on tärkeää puhua ääneen – ne eivät ole merkki heikkoudesta, vaan luonnollinen osa sopeutumisprosessia.

Vertaistuki on korvaamaton voimavara sydänsairauden kanssa elämisessä. Toisten samankaltaisessa tilanteessa olevien ihmisten kanssa keskusteleminen auttaa ymmärtämään, ettei ole yksin kokemustensa kanssa. Sydänliitto järjestää vertaistukiryhmiä eri puolilla Suomea, ja myös verkossa toimii aktiivisia yhteisöjä, joissa voi jakaa ajatuksiaan ja saada käytännön vinkkejä arjen sujuvuuteen.

Omaisilla on merkittävä rooli sydänsairaan henkisessä tukemisessa. Läheisten kannustus, kärsivällisyys ja läsnäolo auttavat jaksamaan haastavienkin päivien yli. Omaisille voi kuitenkin olla raskasta nähdä läheisensä kamppaileva sairauden kanssa, joten myös heidän on tärkeää huolehtia omasta jaksamisestaan ja hakea tarvittaessa tukea itselleen.

Jos ahdistus, pelko tai masennus tuntuvat ylivoimaisilta tai ne haittaavat merkittävästi arkea, on tärkeää hakea ammattiapua. Terveyskeskuksen lääkäri tai hoitaja voi ohjata oikeanlaisen avun piiriin. Myös psykologi tai psykoterapeutti voi auttaa käsittelemään sairauteen liittyviä tunteita ja löytämään uusia selviytymiskeinoja.

Suomen Seniorihoivan palvelut tukevat sydänsairaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Fyysisen avun lisäksi ammattilaisemme tarjoavat seuraa, keskusteluapua ja henkistä tukea. Säännölliset kotikäynnit ehkäisevät sosiaalista eristäytymistä ja tuovat arkeen mielekästä vuorovaikutusta. Autamme myös löytämään mielekkäitä harrastuksia ja aktiviteetteja, jotka tukevat sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia. Tavoitteenamme on, että jokainen asiakkaamme tuntee olonsa turvalliseksi, kuulluksi ja arvostetuksi.

Sydänsairaan turvallinen arki kotona

Sydänsairauden kanssa eläminen kotona vaatii huolellista suunnittelua ja arjen järjestelyjä, jotka tukevat sekä turvallisuutta että itsenäistä selviytymistä. Oikein toteutetut muutokset ja rutiinit auttavat hallitsemaan oireita ja parantavat elämänlaatua merkittävästi.

Oikein toteutetut kodin muutokset ja rutiinit auttavat hallitsemaan oireita ja parantavat sydänsairaan elämänlaatua merkittävästi.

Kodin turvallisuus ja muutostyöt

Sydänsairaan kodin turvallisuuden parantaminen alkaa pienistä, mutta merkittävistä muutoksista:

• Liukuesteet ja käytävät: Asenna liukuestematot kylpyhuoneeseen ja muihin liukkaille pinnoille. Varmista, että käytävät ovat esteettömiä ja hyvin valaistuja.
• Tukikahvat: Kiinnitä tukikahvat wc-istuimen viereen, suihkuun ja portaiden reunoille. Ne helpottavat liikkumista ja vähentävät kaatumisriskiä.
• Apuvälineet: Harkitse rollaattorin, kävelykeppiä tai suihkutuolin hankkimista. Nämä vähentävät fyysistä rasitusta arjen toiminnoissa.
• Tavarat käden ulottuvilla: Siirrä usein tarvittavat tavarat helposti saataville, jotta ylös kurottamista ja raskaiden esineiden nostamista voidaan välttää.

Päivittäisten toimintojen järjestäminen

Sydänsairaan on tärkeää jakaa päivittäiset toiminnot pienempiin osiin rasituksen vähentämiseksi:

• Toimintojen rytmittäminen: Jaa raskaat kotityöt useammalle päivälle. Esimerkiksi siivouksen voi tehdä huone kerrallaan usean päivän aikana.
• Lepohetket: Ota säännöllisesti taukoja toimintojen välillä. Levätä voi istuen tai makuulla riippuen oireista.
• Avun vastaanottaminen: Älä epäröi pyytää apua raskaissa askareissa, kuten ruokaostoksissa, siivouksessa tai pyykinpesussa.
• Aikataulutus: Suunnittele päivä niin, että rasittavimmat toiminnot tehdään silloin, kun jaksat parhaiten.

Levon ja aktiivisuuden tasapainottaminen

Oikea tasapaino levon ja liikkumisen välillä on sydänsairaan hyvinvoinnin kulmakivi:

• Säännöllinen kevyt liikunta: Kävele lyhyitä matkoja päivittäin oman kuntosi mukaan. Aloita vaikkapa 5-10 minuutin kävelyistä ja lisää kestoa vähitellen.
• Kuuntele kehoasi: Jos tunnet hengenahdistusta, rintakipua tai väsymystä, keskeytä toiminta ja lepää.
• Välttele äkillistä rasitusta: Älä nosta raskaita taakkoja tai tee nopeita liikkeitä, jotka voivat kuormittaa sydäntä.
• Riittävä uni: Varmista, että saat riittävästi unta joka yö. Kohota tarvittaessa sängyn päätyä, jos makuuasento aiheuttaa hengenahdistusta.

Oireiden seuranta kotona

Säännöllinen oireiden seuranta auttaa havaitsemaan muutokset varhaisessa vaiheessa:

• Verenpaineen mittaus: Mittaa verenpaine säännöllisesti lääkärin ohjeiden mukaan ja kirjaa tulokset ylös.
• Painon seuranta: Punnitse itsesi viikoittain samaan aikaan. Äkillinen painonnousu voi viitata nestekertyymään.
• Oirepäiväkirja: Pidä kirjaa oireista, niiden esiintymisajankohdista ja mahdollisista laukaisevista tekijöistä. Tämä auttaa lääkäriä hoitosuunnitelman laatimisessa.
• Lääkityksen noudattaminen: Ota lääkkeet täsmällisesti ohjeiden mukaan ja käytä tarvittaessa lääkedosettia muistamisen tueksi.

Hätätilanteisiin varautuminen

Hyvä valmistautuminen antaa turvaa sekä sydänsairaalle että hänen läheisilleen:

• Turvaranneke tai -puhelin: Harkitse turvarannekeen tai -puhelimen hankkimista, jolla voit hälyttää apua nopeasti.
• Yhteystiedot näkyville: Pidä tärkeiden yhteystietojen lista (lääkäri, omaiset, hätänumero) helposti saatavilla, esimerkiksi jääkaapin ovessa.
• Lääkelista: Laatii lista kaikista käytössä olevista lääkkeistä ja pidä se lompakossa tai näkyvillä kotona.
• Ohjeet läheisille: Varmista, että läheiset tietävät, miten toimia hätätilanteessa ja missä tärkeät asiakirjat sijaitsevat.

Milloin harkita kotihoidon tai henkilökohtaisen avustajan apua?

Ammattiapu kotona voi merkittävästi parantaa sydänsairaan turvallisuutta ja elämänlaatua. Harkitse ulkopuolisen avun hakemista, jos:

• Päivittäiset toiminnot, kuten peseytyminen, pukeutuminen tai ruoanlaitto, tuntuvat liian raskailta
• Oireet ovat vaikeasti hallittavissa tai pahenevat usein
• Lääkityksen ottaminen tai oireiden seuranta unohtuu säännöllisesti
• Yksin kotona oleminen aiheuttaa turvattomuuden tunnetta
• Tarvitset tukea terveellisen ruokavalion noudattamisessa tai liikuntarutiinien ylläpitämisessä
• Omaiset asuvat kaukana eikä säännöllistä apua ole saatavilla

Suomen Seniorihoivan henkilökohtainen avustaja tai kotihoitopalvelut tarjoavat joustavaa tukea juuri sinun tarpeisiisi. Ammattilaisemme auttavat päivittäisissä toiminnoissa, lääkityksen seurannassa, terveellisten aterioiden valmistamisessa sekä turvallisten liikuntarutiinien ylläpitämisessä. Tavoitteenamme on, että voit asua turvallisesti ja itsenäisesti omassa kodissasi mahdollisimman pitkään.

Ammattiapu kotona voi merkittävästi parantaa sydänsairaan turvallisuutta ja elämänlaatua.

Tarkistuslista: Sydänsairaan turvallinen koti

• Liukuestematot kylpyhuoneessa ja muilla liukkaille pinnoilla
• Tukikahvat wc:ssä, suihkussa ja portaissa
• Apuvälineet (rollaattori, keppi, suihkutuoli) tarvittaessa
• Usein tarvittavat tavarat helposti saatavilla
• Verenpainemittari ja vaaka kotona
• Oirepäiväkirja käytössä
• Lääkedosetti lääkityksen muistamisen tueksi
• Turvaranneke tai -puhelin hankittuna
• Tärkeiden yhteystietojen lista näkyvillä
• Lääkelista ajantasalla ja helposti saatavilla

Usein kysytyt kysymykset sydänsairauksista

Voiko sydänsairauksista parantua kokonaan?

Monesta sydänsairaudesta ei ole mahdollista parantua kokonaan, mutta oireita voidaan hallita tehokkaasti lääkityksen ja terveellisten elämäntapojen avulla. Esimerkiksi läppäviat voidaan korjata leikkauksella tai katetritekniikalla, mikä voi parantaa elämänlaatua merkittävästi. Sydäninfarktista toipuminen on mahdollista, mutta se vaatii usein pysyviä elämäntapamuutoksia ja säännöllistä seurantaa.

Onko sydänsairaus perinnöllinen?

Perinnöllisyydellä on merkitystä sydänsairauksien kehittymisessä. Jos lähisukulaisilla on ollut sydänsairauksia, riski sairastua kasvaa. Kuitenkin terveelliset elämäntavat, kuten liikunta, terveellinen ruokavalio ja tupakoimattomuus voivat merkittävästi pienentää riskiä sairastua, vaikka perinnöllinen alttius olisikin olemassa.

Voiko sydänsairas matkustaa lentokoneella?

Useimmat sydänsairaat voivat matkustaa lentokoneella turvallisesti, kun sairaus on vakaa ja hyvin hoidettu. On kuitenkin suositeltavaa keskustella lääkärin kanssa ennen matkustamista, erityisesti jos olet sairastunut äskettäin sydäninfarktiin tai sinulla on vaikea sydämen vajaatoiminta. Lääkäri voi antaa matkustamiseen liittyviä ohjeita ja tarvittaessa todistuksen lentomatkustamisen turvallisuudesta.

Miten tunnistan sydäninfarktin naisilla?

Naisilla sydäninfarktin oireet voivat poiketa miesten tyypillisistä oireista. Naisten oireita voivat olla epätyypillinen väsymys, pahoinvointi, hengenahdistus, ylävatsavaivat tai leukaperän kipu ilman voimakasta rintakipua. Jos epäilet sydäninfarktia, soita aina hätänumeroon 112, vaikka oireet olisivat epätyypillisiä tai lieviä.

Pitääkö kaikkien sydänsairaiden syödä verenohennuslääkkeitä?

Kaikki sydänsairaat eivät tarvitse verenohennuslääkitystä. Verenohennuslääkkeitä määrätään yleensä potilaille, joilla on eteisvärinä, sydäninfarktin jälkitila tai korkea verihyytymäriski. Lääkäri arvioi yksilöllisesti, onko verenohennuslääkitys tarpeellista ottaen huomioon hyödyt ja riskit, kuten verenvuotovaara.

Voiko sydänsairas käydä saunassa?

Useimmat sydänsairaat voivat käydä saunassa turvallisesti, kun sairaus on vakaa ja hyvin hoidettu. Saunominen voi jopa olla hyödyllistä verenkierrolle. Kuitenkin äskettäisen sydäninfarktin, vakavan rytmihäiriön tai huonosti hallitun sydämen vajaatoiminnan yhteydessä saunomista tulee välttää tai keskustella lääkärin kanssa ennen saunomista. Kuuntelemalla omaa kehoaan ja välttämällä liian kuumia tai pitkiä saunakertoja voi saunoa turvallisesti.

Kuinka usein sydänsairaan tulee käydä lääkärissä?

Seurannan tiheys riippuu sydänsairauden tyypistä ja vaikeusasteesta. Vakaassa tilassa olevat potilaat käyvät yleensä lääkärin tarkastuksessa 1-2 kertaa vuodessa. Äskettäin sairastuneet tai oireiltaan epävakaat potilaat voivat tarvita tiheämpää seurantaa, jopa kuukausittain. Lääkäri laatii yksilöllisen seurantasuunnitelman jokaisen potilaan tarpeisiin.

Maksaako Kela sydänsairaan kuntoutuksen?

Kela järjestää erilaisia kuntoutuspalveluja sydänsairaille, kuten sydänkuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja. Yli 68-vuotiaat voivat hakea sydänkuntoutuskurssille, jos heillä on haasteita omahoidon ylläpitämisessä tai sairauden seurannassa. Kuntoutuksen myöntäminen edellyttää lääkärin lausuntoa ja hakemuksen tekemistä Kelaan. Lisätietoa saat Kelan sivuilta.

Mitä teen, jos sydänoireet pahenevat kotona?

Jos sydänoireet, kuten rintakipu, hengenahdistus tai rytmihäiriöt pahenevat äkillisesti, soita hätänumeroon 112. Lievemmissä tilanteissa, kuten turvotuksen lisääntymisessä tai väsymyksen pahenemisessa, ota yhteyttä omaan lääkäriisi tai hoitavaan yksikköön. Suomen Seniorihoiva tarjoaa myös tukea sydänsairaan arkeen kotihoidon ja henkilökohtaisen avustajan palveluiden kautta.

Voiko sydänsairas harrastaa liikuntaa?

Liikunta on erittäin tärkeää sydänsairaalle, sillä se parantaa sydämen toimintakykyä ja vähentää sydämen työkuormaa. Liikunnan tulee olla säännöllistä ja kohtuullista, kuten kävelyä, uintia tai kevyttä kuntosaliharjoittelua. Lääkäri tai fysioterapeutti voi auttaa löytämään turvallisen ja sopivan liikuntamuodon. Suomen Seniorihoiva tarjoaa fysioterapiapalveluja, jotka tukevat turvallista liikkumista kotona.

Ota meihin rohkeasti yhteyttä, niin autamme sinua.

Mikäli sydänsairaus koskettaa sinua tai läheistäsi, tai sinulle heräsi mitä tahansa kysyttävää sydänsairauksien oireista tai sydänsairaan kuntoutuksesta, vastaamme mielellämme kaikkiin kysymyksiin. 

Yleistä tietoa hoivapalveluistamme löydät täältä. Voit tutustua sydänsairauksiin tarkemmin esimerkiksi Sydänliiton sivuilla.

My Sundelin

Palvelupäällikkö

My on ollut yrityksemme toiminnassa mukana alusta alkaen. Hän on sairaanhoidon superammattilainen yli 20 vuoden kokemuksella ikäihmisten hoivasta. My on itse sydämellisyys. Hän on aina valmis auttamaan ja hanskaa tilanteet kuin tilanteet, vaativissakin olosuhteissa.

Asiakaspalvelu:
010 324 9000
info@suomenseniorihoiva.fi

Sydän on nelilokeroinen lihas, jonka tehtävä on pumpata elimistöömme verta verisuonia pitkin. Valitettavasti sydän vanhenee siinä, missä muukin keho ja samalla kasvaa myös riski sairastua sydänsairauteen. Voit tutustua palvelutarjontaamme oheisen linkin kautta.

Lue lisää