Parkinsonin tauti on neurologinen sairaus, jota sairastaa Suomessa arviolta yli 16 000 ihmistä. Taudin oireita ovat muun muassa lepovapina, lihasjäykkyys, liikkeiden hitaus ja tasapainovaikeudet. Tauti on hieman yleisempi miehillä kuin naisilla.

Parkinsonin tauti on etenevä liikehäiriösairaus, jonka oireita saadaan yleensä hyvin hallittua ja toimintakykyä ylläpidettyä oikealla lääkehoidolla, ravinnolla ja kuntoutuksella. Oikeanlaisen lääkityksen lisäksi kannattaakin siis kiinnittää erityistä huomiota kokonaisvaltaiseen kuntoutukseen, jossa keskitytään myös ravintoon ja liikuntaan.

Parkinsonin taudin oireet

Parkinsonin taudin tunnistaa oireista, joita ovat lihasjäykkyys, lepovapina, liikkeiden hitaus, tahdonalaisen liikkeen aloittamisen hitaus, tasapainovaikeudet sekä liikkeitä toistettaessa niiden laajuuden ja nopeuden väheneminen. Ensimmäisenä oireena havaitaan usein juuri sormien tai käden lepovapina. Usein oireet alkavat ensin toisen puolen raajoista ja leviävät sitten molemmille puolille.

Pääoireiden, eli vapinan, hitauden ja jäykkyyden lisäksi Parkinsonin taudin edetessä voi esiintyä myös muunlaisia oireita. Näitä ovat autonomisen hermoston oireet, eli ummetus, hikoiluhäiriöt, tihentynyt virtsaamisen tarve, impotenssi ja verenpaineen nopea vaihtelu. Myös depressio, muistihäiriöt, harhat ja ajatustoiminnan hidastuminen voivat liittyä sairauteen. Lisäksi hajuaistin heikkeneminen, unihäiriöt, kivut ja ahdistuneisuus kuuluvat oireisiin.

Yleensä Parkinsonin tauti etenee hitaasti, mutta taudin eteneminen on kuitenkin hyvin yksilöllistä. Parkinsonin taudin aiheuttajaa ei tunneta, eikä sitä voi siis ehkäistä millään tavoin. Vaikka Parkinsonin tauti ei ole selkeästi perinnöllinen sairaus, siihen liittyy kuitenkin perinnöllinen alttius ja noin 20 % Parkinsonia sairastavista on saman diagnoosin saaneita sukulaisia.

Parkinsonin taudin oireet johtuvat siitä, että keskiaivojen alueelta, mustatumakkeesta, tuhoutuu hermosoluja. Mustatumake vastaa osaltaan aivojen liikkeiden säätelyjärjestelmästä. Hermosolujen tuhoutuminen vähentää välittäjäaine dopamiinia aivoissa ja vahingoittaa tahdonalaisia liikkeitä sääteleviä hermoratoja ja taudin oireet lisääntyvät.

Parkinsonin tauti todetaan usein 50-70 vuoden iässä. Sitä nuoremmille sairaus kehittyy vain harvoin. Sairaus on suhteellisen yleinen, sillä koko väestöstä sairastaa Parkinsonia arviolta yli 16 000 ihmistä. Suomessa Parkinsonin tautiin sairastuu vuosittain noin 750-800 ihmistä. Miehet sairastuvat Parkinsoniin hieman useammin kuin naiset. Mikäli potilaalla on kaksi kolmesta pääoireesta, on syytä epäillä Parkinsonin tautia.

Parkinsonin tauti todetaan neurologisella tutkimuksella ja lääkärin haastattelulla, sillä sitä ei havaita esimerkiksi laboratoriotutkimuksien tai aivojen kuvantamisen avulla. Mikäli oireet eivät ole tyypilliset, voidaan dopamiinin toispuoleinen häviäminen havaita esimerkiksi aivojen isotooppikuvauksella.

Parkinsonin taudin hoito

Parkinsonin taudin etenemistä ei pysty pysäyttämään eikä sairaudesta voi parantua, mutta sen oireisiin voidaan kuitenkin vaikuttaa. Lääkehoitoa ei yleensä ole tarpeen aloittaa heti sairauden puhjetessa, koska lääkityksellä hillitään oireita. Tällöin lääkityksen voi aloittaa sitten, kun oireet alkavat vaikeuttaa elämistä.

Lääkehoidolla ei pyritä täyteen oireettomuuteen, koska pidemmän päälle parhaiten toimiva lääkeannostus on hieman pienempi kuin tehokkain määrä lääkettä. Annostukseen tulee kiinnittää huomiota senkin vuoksi, että Parkinsonin taudin oireita hoitavissa lääkkeissä on usein sivuvaikutuksia, joita ovat esimerkiksi harhat, pakkoliikkeet ja impulssikontrollihäiriöt, kuten pelihimo tai liiallinen seksuaalisuus.

Mitä suurempi annostus käytetyssä lääkkeessä on, sitä suurempi riski on saada myös sivuvaikutuksia. Tehokkain Parkinsonin tautiin käytetty lääke on Levodopa, joka kasvattaa aivojen dopamiinitasoja.

Myös liikunta auttaa Parkinsonin taudin haittojen pienentämisessä. Etenkin lihaskuntoa lisäävät ja tasapainoa parantavat liikkeet kannattaa ottaa mukaan liikuntasuunnitelmaan. Liikunnan säännöllisyys, mieluiten päivittäin, on tärkeää. Myös venytys- ja rentoutusharjoitukset kannattaa ottaa mukaan päivittäisiin rutiineihin.

Kaikenlainen liikunta hyötyliikunnasta kuntoliikuntaan on tärkeää Parkinson-potilaille. Reaktiokykyä voi parantaa esimerkiksi pallopelien avulla, tasapainoa voi taas treenata vaikkapa allasvoimistelulla. Liikkuessa tulee kuitenkin ennen kaikkea kiinnittää huomiota omaan jaksamiseen. On parempi liikkua vähän kerrallaan ja vaikka useammin, kuin pitkäjaksoisesti ja rankasti niin, että voimat loppuvat kesken harjoituksen.

Parkinsonin taudin alkuvaiheessa riittää usein omaehtoinen liikunta, johon voi saada apua esimerkiksi meidän viriketoiminnasta. Liikunta suunnitellaan yhdessä asiakkaan kanssa ja tarvittaessa avustaja auttaa myös itse liikuntasuorituksessa, mikäli potilas on estynyt liikkumaan itsenäisesti.

Suunnitelmassa otetaan huomioon sairauden ja iän aiheuttamat mahdolliset rajoitukset ja toisaalta tietenkin myös potilaan henkilökohtaiset mieltymykset. Oleellisinta on, että liikunta parantaa oloa ja siitä tulee hyvä mieli.

Parkinson-potilaan ruokavalio

Myös ravinnolla voidaan vähentää taudin aikaansaamia haittoja, kuten nielemisvaikeuksia, ummetusta, väsymystä tai laihtumista. Jos käytössä on Levodopa-lääke, tietynlaisesta ruokavaliosta voi olla hyötyä. Etenkin sairauden edetessä ravinnon merkitys kasvaa. Monipuolinen ja riittävä ravinto on kuitenkin tärkeä apuväline jo sairauden varhaisessa vaiheessa, sillä se auttaa yleiskunnon ja toimintakyvyn ylläpitämisessä.

Myös ikääntymisen mukanaan tuoma energian tarpeen pieneneminen ja kivennäisaineiden sekä vitamiinien tarpeen kasvu tulee ottaa huomioon. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota riittävään D-, B- ja C-vitamiinien saantiin. Parkinsonin tautiin voi itsessään kuulua laihtuminen tai painonnousu, johon voidaan ruokavaliolla vaikuttaa.

On tärkeää, että ruokavalio on mahdollisimman monipuolinen. Tämä hoituu sillä, että syö ruokia kaikista eri ruoka-aineryhmistä, eli kasviksia, vihanneksia, täysjyväviljaa, kalaa, lihaa, maitotuotteita, hedelmiä ja marjoja. Myös riittävä nesteytys ja ruokailun säännöllisyys on tärkeää. Ateriat kannattaa nauttia pitkin päivää siten, että syö yhdestä kahteen pääateriaa ja kolme tai neljä pienempää välipalaa päivän aikana. Tämä auttaa myös suolen toimintaan, koska se voi olla Parkinsonin taudin vuoksi hidastunut.

Mikäli taudin oireisiin kuuluu laihtuminen, voi apua olla ateriarytmin tihentämisestä, täydennysravintovalmisteista, lempiruokien käytöstä ja runsasenergisten välipalojen syömisestä. Suun kuivuminen liittyy toisinaan Parkinsonin tautiin. Siihen apua saa runsaasti sokeria sisältävien ja happamien ruokien ja juomien välttämisestä.

Lisäksi apteekista voi hankkia suuta kosteuttavia suihkeita, geelejä ja imeskelytabletteja. Myös ruokaöljyä voi levittää suun limakalvoille kuivuutta vähentämään. Kuivalle suulle paras janojuoma on vesi. Myös ksylitolituotteet ja vaahtoamattomat hammastahnat sopivat kuivalle suulle. Nielemisvaikeuksissa taas auttaa ruoan rakenteen muokkaaminen pehmeäksi.

Ruoan rakennetta voi pehmentää asteittain esimerkiksi pehmeäksi keitetyistä kasviksista täysin nestemäiseen ravintoon asti. Kannattaa aloittaa ruoan muokkaaminen mahdollisimman pienestä, sillä se muuttaa ruoan ulkonäköä ja makua. Nielemisvaikeudet voivat kuitenkin liittyä myös juomiseen, jolloin apua voi saada sakeuttamisesta. Apteekista saa sakeuttamisjauheita, joiden avulla juominen helpottuu.

Piimä ja mehukeitto ovat luonnostaan helposti nieltävässä muodossa. Jos nieleminen vaikeutuu niin, että nestettä tai ravintoa joutuu henkitorveen, voi seurauksena olla keuhkokuume.

Ummetus vaivaa monia Parkinson-potilaita. Ruokavaliolla autetaan myös ummetuksesta kärsiviä. Kuitupitoisen ravinnon nauttiminen ja riittävän nesteen juominen auttaa ummetuksessa. Kuitupitoisia ruokia ovat esimerkiksi täysjyväviljatuotteet, leseet ja hiutaleet. Niin ikään kasvikset, hedelmät ja marjat ovat kuitupitoista ravintoa. Myös luumut ja kuivatut hedelmät auttavat ummetuksen hoidossa.

Levodopa-lääkettä käyttäessä ruokavaliolla on merkitystä. Levodopa on yksi tehokkaimmista Parkinson-lääkkeistä, jonka käytössä tähdätään mahdollisimman tasaiseen annostukseen päivän aikana. Taudin alkuvaiheessa voi Levodopa-lääkkeen ottaa aterian yhteydessä. Runsasproteiininen ruoka voi haitata Levodopan imeytymistä. Mikäli lääkkeen teho heikkenee, kannattaa se ottaa tunti aterian nauttimisen jälkeen tai puolta tuntia, tuntia ennen ateriaa. Tällöin lääkkeen imeytyminen helpottuu.

Suomen Seniorihoivalta saa tarvittaessa jopa päivittäistä apua ruokailun rytmittämiseen oikein lääkkeen kanssa, jotta lääkkeen imeytyminen voidaan taata.

Parkinsonin taudin kuntoutus

Sairauden edetessä voi olla tarpeen lisätä liikunnan lisäksi myös fysioterapia mukaan. Fysioterapialla voidaan auttaa potilasta selviämään päivittäisistä askareista, lievittää kipuja ja vähentää lihasjäykkyyden mukanaan tuomia kireyksiä sekä lisätä liikkuvuutta. Myös kaatumisriskiä voidaan mahdollisesti vähentää fysioterapialla. Lisäksi fysioterapeutti voi auttaa myös venyttely- ja voimisteluohjeiden laatimisessa.

Fysioterapeutin luona voi käydä tai kutsua fysioterapeutin kotikäynnille. Suomen Seniorihoivan kautta saa ammattitaitoisen fysioterapeutin, joka ottaa huomioon sairauden aiheuttamat erityistarpeet potilaan kanssa. Nielemisongelmissa ja äänen heikkenemiseen apua voi saada puheterapeutilta. Toimintaterapeutilta apua saa taas arjen askareihin tarvittavien taitojen tukemiseen. Tarvittaessa Parkinsonin tautia sairastava voi hakea kuljetus- ja saattaja-apua kunnan sosiaalityöntekijältä.

Lisäksi kodista kannattaa tehdä mahdollisimman turvallinen ja helpottaa elämää erilaisilla kotiin asennettavilla ja mukaan otettavilla apuvälineillä. Esimerkiksi ulkona liikkumista auttavat keppi, potkukelkka, kävelysauvat, rollaattori tai kenkiin asetettavat liukuesteet. Kotona turvallisuutta parantaa esimerkiksi suihkutuoli, tukikaiteet ja -kahvat tai liukuestematto, joka on erityisen tarpeellinen kylpyhuoneessa. Ruokaillessa apua voi olla pöytään laitettavasta liukuestemuovista, paksuvartisista aterimista ja pillistä.

Fysioterapeutti auttaa löytämään juuri oikeat ja tarvittavat apuvälineet ja auttaa niiden hankkimisessa. Apuvälineitä saa esimerkiksi apuvälinelainaamoista tai apuvälineliikkeistä. Monipuolisella hoidolla, apuvälineillä ja elämäntavoilla voi vähentää Parkinsonin taudin oireista johtuvia haittoja ja elää mielekästä elämää mahdollisimman pitkään.

Ota meihin rohkeasti yhteyttä, niin autamme sinua.

Mikäli Parkinsonin tauti ja taudin oireet koskettavat sinua tai läheisiäsi tai sinulle heräsi mitä tahansa kysyttävää Parkinsonin taudista tai sen kuntoutuksesta, vastaamme mielellämme kaikkiin kysymyksiin.

Yleistä tietoa hoivapalveluistamme löydät täältä. Voit lukea lisätietoa Parkinsonin taudista esimerkiksi Parkinsonliiton sivuilta.

Asiakaspalvelu:
010 324 9000
info@suomenseniorihoiva.fi

Lue lisää aiheesta:

Palaa takaisin tietopankkiin:

Tietopankki

Palaa takaisin yleiskategoriaan:

Neurologiset sairaudet

Jaa julkaisu ystävillesi ja tutuillesi sosiaalisen median -painikkeista.