Lewyn kappale -tauti on Suomen kolmanneksi yleisin muistisairaus Alzheimerin ja verenkiertohäiriöiden aiheuttaman dementian jälkeen. Arviolta noin viisi prosenttia yli 75-vuotiaista sairastaa Lewyn kappale -tautia. Lewyn kappale -taudin aiheuttaja on lääketieteellisesti tuntematon ja sairauden arvioidaankin johtuvan useasta eri tekijästä.

Muistisairauden tunnistaminen on tärkeää, jotta sairastuneelle voidaan tarjota oikeanlaista hoitoa. Diagnoosi usein helpottaa omaa ja läheisten huolta, sillä se auttaa ymmärtämään, mistä on oikeasti kysymys. Lewyn kappale -tautiin ei ole löydetty ennaltaehkäiseviä keinoja eikä sairautta parantavaa tai pysäyttävää hoitoa. Monia taudin oireita voidaan kuitenkin hoitaa sekä lääkkein että lääkkeettömästi. Hyvä hoito ja kuntoutus parantavat sairastuneen elämänlaatua.

Mikä aiheuttaa Lewyn kappale -taudin?

Lewyn kappale -taudin epäillään johtuvan osittain geneettisistä tekijöistä. Se saattaa siis olla perinnöllistä. Myös epäterveelliset elämäntavat sekä altistuminen ympäristömyrkyille, yhdistettynä erilaisiin infektioihin, saattavat olla syynä sairauden puhkeamiselle.

Muistisairaus lähtee liikkeelle aiheuttamalla alfasynukleiini-valkuaisaineen lisääntymisen aivohermosoluissa, synnyttäen hermosoluihin sisäisiä kiertymiä. Sisäisesti kiertyneitä hermosoluja, eli Lewyn kappaleita, voidaan havaita runsaasti aivokuoressa sekä laajasti keskushermostossa ja autonomisessa hermostossa.

Sairauden oireiden epäillään johtuvan Lewyn kappaleiden syntymisestä aivokuorelle sekä aivojen välittäjäaineiden dopamiinin ja asetyylikoliinin muutoksista.

Tauti ei ilmene yllättäen, vaan oireet syntyvät asteittain. Lewyn kappale -tauti puhkeaa hiljalleen 50–80 ikävuoden tienoilla, tavallisimmin 60–65-vuotiaana. Lewyn kappale -tautia diagnosoidaan hiukan enemmän miehillä kuin naisilla.

Mitä oireita Lewyn kappale -taudissa esiintyy?

Lewyn kappale -taudin tyypillisiä oireita ovat esimerkiksi tarkkaavaisuuden ja vireystilan vaihtelu, älyllisen toimintakyvyn äkilliset muutokset ja vaihtelut, hallusinaatiot sekä muut näköharhat, motoriset häiriöt, kuten selittämättömät kaatumiset, tajuttomuuskohtaukset, ilmeettömyys ja kömpelöisyys. Taudin oireet ja muutokset voivat vaihdella päivittäin.

Sairaudessa esiintyy tyypillisesti kognitiivista heikentymistä, esimerkiksi lukemisessa, piirtämisessä ja laskemisessa. Myös sosiaaliset vuorovaikutustilanteet sekä autolla ajaminen voivat tuntua haasteellisilta. Autonomisen hermoston muutokset ovat Lewyn kappale -taudissa tavallisia ja ilmenevät esimerkiksi verenpaineen laskuna pystyyn noustaessa sekä virtsaamisen säätelyn vaikeutena. Muut Lewyn kappale -taudin oireet ilmenevät usein jo ennen varsinaista muistin heikentymistä.

Lewyn kappale -tautia sairastaville katkonainen ja levoton unen laatu sekä painajaisten näkeminen on tavanomaista. Keskushermoston lamaantuminen eri univaiheissa estää nukkujan fyysiset liikkeet sekä ääntelyt. Lewyn kappale -tautia sairastavilla tämä keskushermosto ei toimi kuten terveellä ihmisellä, joten nukkumiseen saattaa liittyä voimakastakin heittelehtimistä ja ääntelyä, jopa unissakävelyä.

Muistisairauksien aiheuttamat kognitiiviset sekä motoriset muutokset ja oireet voivat aiheuttaa ihmisessä myös masentuneisuutta sekä ahdistuneisuutta. Psyykkistä pahoinvointia ja alakuloa voidaan kuitenkin lievittää läheisten ja hoitohenkilökunnan tuella.

Kuinka muistisairaudet eroavat toisistaan?

Muistisairauksien diagnosointi voi olla haasteellista, sillä niiden oireet muistuttavat erittäin paljon toisiaan. Alzheimerin taudin, Parkinsonin taudin sekä Lewyn kappaleen -taudissa on toisiaan muistuttavia piirteitä. Esimerkiksi hitaus, kävelyvaikeudet, vapina ja jähmeys kuuluvat tyypillisinä oireina niin Parkinsonin tautiin kuin Lewyn kappale -tautiinkin.

Lewyn kappale -tautiin kuuluu muiden muistisairauksien tapaan kognitiivisia eli tiedonkäsittelyyn liittyviä ongelmia. Toisinaan sairaus voi aiheuttaa Alzheimerin taudin kaltaisia aivomuutoksia, jolloin oireisiin kuuluvat myös etenevä tapahtumamuistin heikentyminen.

Lisäksi Lewyn kappale -taudissa saattaa tyypillisesti esiintyä psykoottisia oireita kuten näköharhoja sekä harhaluuloja. Hallusinaatiot ovat voivat olla hyvin yksityiskohtaisia, ja ne voivat koskea esimerkiksi ihmisiä, eläimiä, esineitä tai maisemia. Näissä tilanteissa asianomaisen oloa voidaan helpottaa keskustelemalla harhoista.

Kuinka todennäköistä Lewyn kappale -tautiin sairastuminen on?

Yleisen näkemyksen mukaan noin 5 % yli 75-vuotiaista senioreista sairastaa Lewyn kappale -tautia. Suomen Parkinsonin liitto puolestaan väittää luvun olevan jopa 10–15 prosenttia. Maailmanlaajuisesti Lewyn kappale -tauti koskettaa jopa miljoonia ihmisiä.

Ikääntynyt voi sairastaa useampaa kognitiivisiin ja motorisiin toimintoihin vaikuttavaa sairautta samanaikaisesti. Lewyn kappale -tauti voi myös olla vaikea erottaa Parkinsonin taudin aiheuttamasta muistisairaudesta. Siksi Lewyn kappale -tautia sairastavien potilaiden oikean diagnoosin saaminen kestää usein valitettavan pitkään.

Onko Lewyn kappale -tautiin saatavilla lääkehoitoa?

Toistaiseksi Lewyn kappale -tautiin ei ole kehitetty lääkehoitoa. Koska sairauden oireet ja mahdolliset syyt muistuttavat osittain muita muistisairauksia, voidaan muiden sairausten lääkehoidosta hakea tukea myös Lewyn kappale -taudin hoitoon.

Esimerkiksi välittäjäaine asetyylikoliinin puute on tyypillistä Alzheimerin taudissa, mitä hoidetaan asetyylikoliiniesteraasientsyymin (AKE) estäjän avulla. AKE:n estäjälääkitys ei kuulu Lewyn kappale -potilailla Kelan lääkekorvauksen piiriin, koska tauti ei ole AKE-lääkkeiden virallinen käyttökohde. Toisinaan Lewyn kappale -potilaalla on kuitenkin todettu samanaikainen Alzheimerin tauti, jolloin lääkitys kuuluu Kelan lääkekorvauksen piiriin.

Parkinsonin taudin lääkkeistä, kuten Levodopasta, saattaa olla hyötyä myös Lewyn kappale -tautia sairaustaville. Lääkkeet ovat yleensä voimakkaita ja saattavat aiheuttaa uusia oireita tai haittavaikutuksia. Oikeanlaisen lääkehoidon soveltuminen on siis yksilöllistä, ja lääkityksen hyödyt sekä haitat selvitetään aina terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.

Lewyn kappale -tautiin kuuluu tyypillisesti lisääntynyt herkkyys eri lääkkeille. Aloitusannostusten tulee olla pieniä ja niiden vaikutuksia on seurattava tarkasti.

Miten Lewyn kappale -taudin kanssa voi elää?

Yleisestä terveydentilasta sekä psyykkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää niin Lewyn kappale -taudin kuin muidenkin sairauksien hoidossa. Muistisairauteen määrätyn lääkityksen tulee sopia yhteen henkilön saaman muun lääkityksen kanssa sekä olla sairauden oireita lievittävää.

Lewyn kappale -tautiin sairastuneen on huolehdittava terveellisestä ja monipuolisesta ravinnonsaannista sekä sosiaalisesta ja virikkeellisestä toiminnasta. Sairastunut voi tarvita apua kodinhoidossa, ruuanlaitossa sekä lääkkeiden ottamisessa sekä muissa käytännön asioiden hoitamisessa.

Muistisairauksista kärsivän on suositeltavaa tehdä hyvissä ajoin edunvalvontavaltuutus, jotta omista asioista huolehtiminen on sen henkilön käsissä, jonka asianomainen on itse tehtävään valinnut.

Lisäksi on suositeltavaa tehdä hoitotahto, jotta asianomainen voi itse vaikuttaa saamaansa hoitoon tulevaisuudessa, mikäli hän ei itse kykene asiaa myöhemmin ilmaisemaan.

Mistä saan tukea Lewyn kappale -taudin kanssa elämiseen?

Sairaudesta huolimatta on tärkeää jatkaa omanlaista arkea. Muistisairauksista kärsivät tarvitsevat tukea ja hoitoa, jossa heidän yksilölliset tarpeensa otetaan huomioon. Erityisesti liikunnan lisääminen sekä sen aktiivinen ylläpitäminen ovat tärkeässä asemassa.

Taudin kanssa elävät tarvitsevat luotettavan ja turvallisen keskustelukumppanin, jonka kanssa jakaa sairauteen liittyviä ajatuksia sekä selättää sairauteen liittyviä oireita.

Suomen Seniorihoiva tarjoaa ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa vuoden jokaisena päivänä sekä Lewyn kappale -taudin kanssa elämistä helpottavia palveluita kuten kodinhoitoapua ja viriketoimintaa.

Henkilökuntamme tuntee Lewyn kappale -taudin erityispiirteet ja osaa ammattitaidolla tukea asiakkaan yksilöllistä hyvinvointia sekä edistää asiakkaan elämänlaatua.

Mikäli Lewyn kappale -taudin oireet alkavat näkyä seniorin toiminnassa, olisi syytä hakeutua nopeasti lääkärille, sillä varhainen diagnoosi on tärkeää.

Näin sairastuneelle pystytään järjestämään oikea hoito. Myös kuntoutus voidaan aloittaa riittävän varhaisessa vaiheessa.

Kuntouttaminen on paras aloittaa mahdollisimman kokonaisvaltaisesti huomioiden seniorin ravitsemus, liikunta, seuranpito ja lääkehoito.

Lewyn kappale -taudin hoidossa erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota sairastuneen liikuntakykyyn sekä fyysiseen kuntoon. Kävelykyvyn menettäminen on Lewyn kappale -tautia sairastavan tavallisin laitoshoitoon joutumisen syy. Tätä voidaan siirtää myöhemmäksi hyvällä kuntoutuksella. Säännölliset kävelylenkit ja kevyt voimistelu, fysioterapia ja toimintakyvyn ylläpitäminen ovat tärkeä osa Lewyn kappale tautia -sairastavan kuntoutusta.

Ota meihin rohkeasti yhteyttä, niin autamme sinua.

Mikäli Lewyn kappale -tauti koskettaa sinua tai läheisiäsi tai sinulle heräsi mitä tahansa kysyttävää Lewyn kappale -taudista tai sen kuntoutuksesta, vastaamme mielellämme kaikkiin kysymyksiin.

Yleistä tietoa hoivapalveluistamme löydät täältä. Voit lukea lisätietoa muistisairauksista esimerkiksi Muistiliiton sivuilta.

Asiakaspalvelu:
010 324 9000
info@suomenseniorihoiva.fi

Palaa takaisin tietopankkiin:

Tietopankki

Palaa takaisin yleiskategoriaan:

Muistisairaudet

Jaa julkaisu ystävillesi ja tutuillesi alla olevista sosiaalisen median -painikkeista.

Lue lisää aiheesta: