Lewyn kappale -tauti on Suomen kolmanneksi yleisin muistisairaus Alzheimerin ja verenkiertohäiriöiden aiheuttaman dementian jälkeen. Arviolta noin 5 % yli 75-vuotiaista senioreista sairastaa Lewyn kappale -tautia. Sairauden syy on lääketieteessä tuntematon ja sen arvuutellaankin johtuvan useasta eri tekijästä.

Muistisairauden tunnistaminen on tärkeää, jotta voidaan tarjota mahdollisimman oikeanlaista hoitoa. Diagnoosi usein helpottaa omaa ja läheisten huolta, kun ymmärretään mistä oikeastaan on kysymys.

Mikä aiheuttaa Lewyn kappale -taudin?

Lewyn kappale -taudin epäillään liittyvän osittain geneettisiin eli perinnöllisiin tekijöihin. Lisäksi epäterveelliset elämäntavat sekä altistuminen ympäristömyrkyille, yhdistettynä erilaisiin infektioihin, voivat olla syynä sairauden puhkeamiselle.

Muistisairaus lähtee liikkeelle aiheuttamalla alfasynukleiini valkuaisaineen lisääntymisen aivohermosoluissa, synnyttäen hermosoluihin sisäisiä kiertymiä. Sisäisesti kiertyneitä hermosoluja, eli Lewyn kappaleita, voidaan havaita runsaasti aivokuorella sekä laajasti keskushermostossa ja autonomisessa hermostossa.

Lewyn kappaleiden syntymisen aivokuorelle sekä aivojen välittäjäaineiden dopamiinin ja asetyylikoliinin muutosten epäillään olevan sairauden oireiden perustana.

Tauti ei ilmene yllättäen, vaan oireet syntyvät ajan kanssa. Sairaus puhkeaa hiljalleen 50–80 ikävuoden tienoilla, tavallisimmin 60–65-vuotiaana. Lewyn kappale -taudin diagnosointi on hiukan yleisempää miehillä kuin naisilla.

Mitä oireita Lewyn kappale -taudissa esiintyy?

Taudin tyypillisiä oireita ovat esimerkiksi tarkkaavaisuuden ja vireystilan vaihtelu, älyllisen toimintakyvyn äkilliset muutokset ja vaihtelut, hallusinaatiot sekä muut näköharhat, motoriset häiriöt, kuten selittämättömät kaatumiset, tajuttomuuskohtaukset, ilmeettömyys ja kömpelöisyys. Oireet ja muutokset voivat vaihdella päivittäin.

Sairaudessa tyypillisesti esiintyy kognitiivista heikentymistä, esimerkiksi lukemisessa, piirtämisessä ja laskemisessa, kuin myös sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa sekä autolla ajamisessa. Autonomisen hermoston muutokset ovat Lewyn kappale -taudissa tavallisia, ne ilmenevät esimerkiksi verenpaineen laskuna pystyyn noustaessa sekä virtsaamisen säätelyn vaikeutena. Muut oireet ilmenevät usein jo ennen varsinaista muistin heikentymistä.

Lewyn kappale -tautia sairastaville on tavanomaista katkonainen ja levoton unen laatu sekä painajaisten näkeminen. Normaalisti keskushermoston lamaantuminen univaiheissa estää nukkujan fyysiset liikkeet sekä ääntelyt. Lewyn kappale -tautia sairastavilla tämä mekanismi ei toimi kuten terveellä ihmisellä, ja nukkumiseen saattaa liittyä voimakastakin heittelehtimistä ja ääntelyä, jopa unissakävelyä.

Tavallista myös on, että muistisairauksien tuomat kognitiiviset sekä motoriset muutokset ja oireet voivat aiheuttaa ihmisessä masentuneisuutta sekä ahdistuneisuutta. Psyykkistä pahoinvointia ja alakuloa voidaan kuitenkin lievittää läheisten ja hoitohenkilökunnan tuella.

Kuinka tunnistan eri sairaudet toisistaan?

Muistisairauksien diagnosointi voi olla haasteellista, sillä niiden oireet muistuttavat paikoin toisiaan. Alzheimerin, Parkinsonin taudin sekä Lewyn kappaleen -taudissa on toisiaan muistuttavia piirteitä. Esimerkiksi hitaus, kävelyvaikeudet, vapina ja jähmeys kuuluvat tyypillisinä oireina niin Parkinsonin tautiin kuin Lewyn kappale -tautiin.

Lewyn kappale -tautiin kuuluu muiden muistisairauksien tapaan kognitiivisia eli tiedonkäsittelyyn liittyviä ongelmia. Toisinaan sairaus voi aiheuttaa Alzheimerin taudin kaltaisia aivomuutoksia, jolloin oireisiin kuuluvat myös etenevä tapahtumamuistin heikentyminen.

Lisäksi Lewyn kappale -taudissa saattaa tyypillisesti esiintyä psykoottisia oireita kuten näköharjoja sekä harhaluuloja. Hallusinaatiot ovat yleensä hyvin yksityiskohtaisia, ja ne voivat koskea esimerkiksi ihmisiä, eläimiä, esineitä tai maisemia. Näissä tilanteissa asianomaisen oloa voidaan helpottaa keskustelemalla harhoista.

Kuinka todennäköistä sairastuminen on?

Yleisen arvion mukaan noin 5 % yli 75-vuotiaista senioreista sairastaa Lewyn kappale -tautia. Suomen Parkinsonin liitto puolestaan ehdottaa luvun olevan jopa 10–15 prosenttia.

Ikääntynyt voi sairastaa useampaa kognitiivisiin ja motorisiin toimintoihin vaikuttavaa sairautta samanaikaisesti.

Onko Lewyn kappale -tautiin saatavilla lääkehoitoa?

Lääketiede ei ole vielä pystynyt kehittämään lääkehoitoa Lewyn kappale -tautiin. Koska sairauden oireet ja mahdolliset syyt muistuttavat osittain muita muistisairauksia, voidaan niiden lääkehoidosta hakea tukea myös Lewyn kappale -taudin hoitoon.

Esimerkiksi välittäjäaine asetyylikoliinin puutetta havaintaan Alzheimerin taudissa, mitä hoidetaan asetyylikoliiniesteraasientsyymin (AKE) estäjän avulla. AKE:n estäjä lääkitys ei kuulu Lewyn kappale -potilailla Kelan lääkekorvauksen piiriin, koska tauti ei ole AKE -lääkkeiden virallinen käyttökohde. Toisinaan Lewyn kappale -potilaalla on samanaikainen Alzheimerin tauti, jolloin lääkitys kuuluu Kelan lääkekorvauksen piiriin.

Parkinsonin taudin lääkkeistä, kuten Levodopasta, saattaa olla hyötyä Lewyn kappale -tautia sairaustaville. Huomaathan, että lääkkeet ovat voimakkaita ja saattavat aiheuttaa uusia oireita tai haittavaikutuksia. Oikeanlaisen lääkehoidon soveltuminen on yksilöllistä, ja sitä selvitetään aina terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Lewyn kappale -tautiin kuuluu tyypillisesti lisääntynyt herkkyys eri lääkkeille. Aloitusannostusten tulee olla pieniä ja niiden vaikutuksia on seurattava tarkasti.

Miten voin elää Lewyn kappale -taudin kanssa?

Yleisestä terveydentilasta sekä psyykkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää niin Lewyn kappaleen -taudin kuin muiden sairauksien hoidossa. Muistisairauteen suositellun lääkityksen tulee sopia yhteen henkilön saaman muun lääkityksen kanssa, sekä olla sairaudesta johtuvia oireita lievittävää.

Lisäksi on huolehdittava terveellisestä ja monipuolisesta ravinnonsaannista, sekä sosiaalisesta ja virikkeellisestä toiminnasta. Apua voidaan myös tarvita kodinhoidossa, ruuanlaitossa sekä lääkkeiden ottamisessa, taikka muissa käytännön asioiden hoitamisessa.

Muistisairauksista kärsivien on suositeltavaa tehdä hyvissä ajoin edunvalvontavaltuutus, jotta omista asioista huolehtiminen on sen henkilön käsissä, kenet asianomainen on itse tehtävään valinnut.

Lisäksi suositeltavaa on tehdä myös hoitotahto, jotta asianomainen voi itse vaikuttaa saamaansa hoitoon tulevaisuudessa, mikäli hän ei itse kykene asiaa myöhemmin ilmaisemaan.

Mistä saan tukea Lewyn kappale -taudin kanssa elämiseen?

Taudista huolimatta on tärkeää jatkaa omanlaisen elämän elämistä. Muistisairauksista kärsivät tarvitsevat tukea ja hoitoa, jossa heidän yksilölliset tarpeensa otetaan huomioon. Erityisesti liikunnan lisääminen sekä sen aktiivinen ylläpitäminen ovat tärkeässä asemassa.

Taudin kanssa elävillä on hyvä olla luotettava ja turvallinen keskustelukumppani jakamassa sairauteen liittyviä ajatuksia sekä selittämässä sairauteen liittyviä oireita.

Meiltä on saatavilla ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa vuoden jokaisena päivänä sekä muita taudin kanssa elämistä helpottavia palveluita kuten kodinhoitoapua ja viriketoimintaa.

Henkilökuntamme tuntee taudin erityispiirteet ja osaa ammattitaidolla tukea asiakkaan yksilöllistä hyvinvointia sekä edistää asiakkaan elämänlaatua.

Mikäli Lewyn kappale -taudin oireet alkavat näkyä seniorin toiminnassa, niin olisi syytä hakeutua nopeasti lääkärille, sillä varhainen diagnoosi on tärkeää.

Näin pystytään järjestämään oikea hoito ja kuntoutus voidaan aloittaa riittävän varhaisessa vaiheessa.

Kuntouttaminen on paras aloittaa mahdollisimman kokonaisvaltaisesti huomioiden seniorin ravitsemus, liikunta, seuranpito ja lääkehoito.

Ota meihin rohkeasti yhteyttä, niin autamme sinua.

Mikäli Lewyn kappale -tauti koskettaa sinua tai läheisiäsi tai sinulle heräsi mitä tahansa kysyttävää Lewyn kappale -taudista tai sen kuntoutuksesta, vastaamme mielellämme kaikkiin kysymyksiin.
 

 
Yleistä tietoa hoivapalveluistamme löydät täältä. Voit lukea lisätietoa muistisairauksista esimerkiksi Muistiliiton sivuilta.

Asiakaspalvelu:
010 324 9000
info@suomenseniorihoiva.fi

Palaa takaisin tietopankkiin:

Tietopankki

Palaa takaisin yleiskategoriaan:

Muistisairaudet

Jaa julkaisu ystävillesi ja tutuillesi alla olevista sosiaalisen median -painikkeista.

Lue lisää aiheesta: