Ajankohtaista

 

TIEDOTE 31.10.2017

Muistelu mielen voimavarana

Ihmisaivot muuttuvat halki koko elämän. Aivojen kehitystä ohjaavat osaksi biologiset ja geneettisesti määräytyvät seikat, mutta myös ympäristöllä ja omalla aktiivisuudella on valtava merkitys. Moni seniori saattaa huomata muistamisen ja erityisesti uusien asioiden mieleen painamisen vaikeutuvan vuosien kertyessä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että aiemmin opitut tiedot ja taidot olisivat katoamassa kokonaan mielestä.

seniorimuistelu

Aiemmin oli vallalla käsitys, että huonomuistisuus olisi luonnollinen ja väistämätön osa vanhuutta, ja että ikääntynyt ei voisi enää omaksua uusia asioita. Viime vuosina on kuitenkin useiden tutkimusten myötä todettu, että ikääntyvän oppimiskyky säilyy aiempaa oletettua paremmin ja pidempään. Ikääntyminen tuo tullessaan tiettyjä tiedonkäsittelyyn liittyviä muutoksia, mutta nämä vaihtelevat yksilöstä toiseen. Ihmisellä on siis mahdollisuus pitää itse yllä kognitiivisia kykyjään harjoittamalla ikääntyviä aivoja.

Yksi erinomainen keino ylläpitää mielen toimintoja on muistelu. Aivotoimintojen ylläpitämisen ohella muistelu auttaa käsittelemään elettyä elämää. ”Muistelu on tärkeää kaikenikäisille, mutta sen merkitys korostuu luonnollisesti elämänkokemuksen karttuessa. Siksi muistelua kannattaa harjoittaa esimerkiksi yhdessä oman avustajan kanssa”, kertoo Suomen Seniorihoivan perustaja ja toimitusjohtaja Mika Suominen. Muistelu on aivojumpan ohella oman elämän ja identiteetin tarkastelua sekä jäsentämistä. Näin ollen muistelua voidaan pitää eräänlaisena terapiamuotona, joka vahvistaa itsetuntoa ja tarjoaa ikäihmiselle täyttymyksen ja lohdun tunteita.

Muistelutyö

Muistelutyöksi kutsutaan menetelmää, jossa hyödynnetään tavoitteellisesti muistelua viritteleviä toimintamuotoja. Muistelutyötä voi harjoittaa erilaisten järjestöjen ja organisaatioiden järjestämissä ryhmissä, mutta muistella voi toki myös ilman ulkopuolista ohjausta ystävien ja läheisten kesken, oman avustajan kanssa tai itsekseen. Muistelutyötä voidaan harjoittaa eri keinoin, kuten katselemalla vanhoja valokuvia, lukemalla kirjeitä tai päiväkirjoja tai kuuntelemalla muistoja herättelevää musiikkia.

Muistelutyö soveltuu jokaiselle ihmiselle, mutta erityisen hyödyllinen väline se on muutoksiin tai menetyksiin sopeutumisessa, traumaattisten muistojen käsittelyssä, uuden oppimisessa ja itsetuntemuksen kehittämisessä. Muistojen läpikäyminen helpottaa elämän hallintaa vaikeiden elämänvaiheiden aikana, sillä hyvistä muistoista voi ammentaa iloa, voimaa ja perspektiiviä. Muistelun tarkoitus ei kuitenkaan ole paneutua ainoastaan positiivisina koettuihin hetkiin, vaan elämän kokonaisuuteen, johon kuuluu väistämättä hyviä ja huonoja hetkiä sekä vaiheita. Iän tarjoama etäisyys muistoihin helpottaa menneen tutkiskelua objektiivisesti: aikoinaan raskaat asiat eivät enää tunnu yhtä vaikeilta, tai voidaan nähdä, mitä hyvää vastoinkäymisistä on voinut seurata.

Muistelu voi toimia myös sosiaalisena toimintana ja vertaistukena. Se on arvokas yhteisöllinen voimavara, joka mahdollistaa historian ja elämäntarinoiden säilymisen sukupolvelta toiselle. Muistojen jakamisen kautta voi tutustua sekä itseen että toisiin ihmisiin uudella tasolla, sillä muistot kantavat mukanaan ihmisen elämäntarinaa, mieltymyksiä, ajatuksia ja arvoja, jotka yleensä kirkastuvat entisestään niitä sanoitettaessa.

Muistelemisen aikatasot

Muistot valottavat menneisyyden lisäksi myös tätä päivää, ja valmistavat meitä kohtaamaan tulevaisuuden. Näin ollen voidaan sanoa, ettei muistelu koske ainoastaan mennyttä. Menneisyyden tapahtumat eivät enää muutu, mutta ajallinen etäisyys ja elämänkokemus voivat auttaa katsomaan niitä uudessa valossa. Muistojen tarjoaman perspektiivin myötä omaa elämänkaarta on helpompi ymmärtää kokonaisuutena, jossa eri vaiheille ja tapahtumille on ollut syynsä ja seurauksensa.

Kaukaisten muistojen muistelun ohella ikäihmiselle on hyödyllistä harjoittaa lähimuistelua, joka tarkoittaa lähiaikoina, kuten kuluneen päivän tai viikon aikana tapahtuneiden asioiden kertaamista. Suomen Seniorihoivan palvelupäällikkö My Sundelinin kokemus ikäihmisten parista on osoittanut, että lähimuistin ylläpitäminen ennaltaehkäisee aivotoiminnan hidastumista ja helpottaa arkea huomattavasti. Muistisairaiden kohdalla lähimuisti usein heikentyy, ja mieleen palaavat ainoastaan kaukaisemmat muistot. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö lähimuistia voisi edelleenkin harjoittaa ja virkistää mahdollisuuksien mukaan.

Toisinaan on hyvä suunnata katse myös tulevaisuuteen, jota on niin ikään mahdollista muistella omalla tavallaan. Tulevaisuuden muistelu on metodi, jota käytetään usein mielen hyvinvointiin ja virkistämiseen tähtäävässä ryhmätyöskentelyssä. Sillä tarkoitetaan vuoropuhelua, jossa keskitytään tulevaisuuteen ja voimavaroihin. Tavoitteena on hahmottaa ja kuvata tulevaisuutta mahdollisimman käytännönläheisesti, monimuotoisesti ja toiveikkaasti. Eri aikatasojen muistelun kautta ikäihminen saa selkeämmän käsityksen valinnoistaan, saavutuksistaan ja elämän kokonaisuudesta, mikä vuorostaan auttaa ymmärtämään sekä arvostamaan tätä päivää ja tulevaisuutta.

Linkki STT Infon juttuun.

 

TIEDOTE 21.8.2017

Suomen Seniorihoiva Espoon ja Helsingin kotihoidon palvelusetelituottajaksi

Suomen Seniorihoiva on hyväksytty Espoon ja Helsingin kotihoidon palvelusetelituottajaksi. Kotihoitoon kuuluvat sekä kotipalvelut että kotisairaanhoito, joten kokonaisuus on monipuolinen ja asiakastarpeet vaihtelevat tapauskohtaisesti.

Palveluseteli

”Palveluseteli mahdollistaa asiakkaan valinnanvapauden ja soveltuu erityisen hyvin kotihoitoon”, kertoo Suomen Seniorihoivan perustaja ja toimitusjohtaja Mika Suominen.

Suomen Seniorihoiva on jo pidempään toiminut henkilökohtaisen avun palvelusetelituottajana Espoossa ja Helsingissä ja laajentaa nyt myös kotihoitoon.

”Palveluseteli toimii yksinkertaisuudessaan niin, että kunta määrittää asiakkaalle sopivan tuntimäärän, jonka puitteissa rakennamme räätälöidyn palvelukokonaisuuden”, jatkaa Suominen.

Suomen Seniorihoivan palvelut tuotetaan aina suurella ammattitaidolla asiakasta kuunnellen. ”Palveluiden monipuolisuus, joustavuus ja laatu ovat meille erittäin tärkeitä”, korostaa Suomen Seniorihoivan palvelupäällikkö My Sundelin, joka on pitkään toiminut sairaanhoitajana ikäihmisten parissa.

Suomen Seniorihoiva tuottaa luotettavia ja korkealuokkaisia avustus-, seuranpito- ja hoivapalveluita ikäihmisille ja vammaisille 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä.

Linkki STT Infon juttuun.

 

TIEDOTE 30.5.2017

Koti vaarattomaan kuntoon

Vaaraton koti

Vaara- ja riskitekijöiden eliminointi

Yleisimpiä kodin vaaratekijöitä ovat tilojen ahtaus, tasoerot sekä liukkaat pinnat. Useimmat varotoimet ja apukeinot ovat suhteellisen yksinkertaisia: asunnosta poistetaan törröttävät matonkulmat sekä liukkaat pikkumatot, siirretään irtojohdot ja muut esteet kulkuväyliltä pois, laitetaan liukuesteitä mattojen ja huonekalujen alle, vaihdetaan tekstiilit paloturvallisiin versioihin, korotetaan sängynjalkoja ja wc-istuinta. Ahtauteen ja kaatumisriskin minimoimiseen voidaan vaikuttaa erilaisilla muutostöillä, kuten leventämällä ovia, poistamalla kynnyksiä tai asentamalla luiskia, ramppeja, tukikahvoja ja liukuesteitä.

Koti tulisi sisustaa niin, että sen pohjakaava on riittävän väljä. Siisti ja looginen järjestys sekä tukevat kalusteet edistävät viihtymistä ja esteetöntä liikkumista. Kaikissa huoneissa kannattaa huomioida, että päivittäin käytettävät esineet on asetettu käden ulottuville, jottei niitä tarvitse kurotella. Siltä varalta, että asukkaan täytyy kiivetä korkeammalle, tulee asunnossa olla tukevat keittiötikkaat. Teräviä tai liian painavia esineitä ja kalusteita sekä esiin työntyviä kulmia tulee välttää. Ovien ja ikkunoiden tulee olla kevyet ja yksinkertaiset avata.

Turvallisuutta varmistettaessa kannattaa huomioida asukkaan kaikki aistit ja niiden heikentymisen vaikutukset toimintaan. Erityisesti riittävä valaistus on olennainen kaatumisten ehkäisijä. Valaisinten tulee olla järkevästi ja tukevasti sijoitettuja. Niin valaisimien kuin muidenkin sähkölaitteiden kunto kannattaa tarkastaa säännöllisin väliajoin. Esimerkiksi rispaantuneet sähköjohdot tai pölyttyneet sähkölaitteet saattavat johtaa tulipaloon. Kotona asuvien ikäihmisten paloturvallisuuteen voidaan edistää asentamalla palovaroitin asunnon jokaiseen huoneeseen ja hankkimalla sammutuspeite tai vaahtosammutin palon varalta.

Kodissa on myös varauduttava myös siihen, että asukas osaa toimia oikeaoppisesti onnettomuuden sattuessa. Asunnossa on tärkeää olla aina puhelin ja erilaiset hätänumerot lähettyvillä ja kulkuväylien sekä ovien tulee olla helposti avattavissa, jotta asunnosta on vaivaton ja esteetön ulospääsy.

Tarvittavien toimenpiteiden sekä avustuksen tuella huonompikuntoinenkin ihminen voi yleensä selviytyä itselleen merkityksellisistä jokapäiväisistä toiminnoista. Suomen Seniorihoivan palvelupäällikkö My Sundelin on saanut työssään sairaanhoitajana todistaa monen seniorin arkea. Hänen kokemuksensa mukaan ”tutulta ja turvalliselta tuntuva koti kannustaa toimimaan itsenäisesti, mikä puolestaan tarjoaa onnistumisen kokemuksia ja ylläpitää ikäihmisen toimintakykyä”.

Kodin turvallisuuden kannalta huomioitava:

  • Esteettömyys: tilojen ahtauden, tasoerojen, ikkunoiden ja ovien tarkistaminen, esteettömät kulkuväylät
  • Kaatumisriskit: mattojen alla liukuesteet, kylpyhuoneessa kumimatot, liuskat, tukikahvat, riittävä valaistus ja yövalo, tukeva keittiöjakkara saatavilla, irtonaisten sähköjohtojen ja muiden tavaroiden poistaminen kulkuväyliltä, tukevat kaiteet ja portaat
  • Käytännöllisyys: yleinen siisteys ja järjestys, päivittäin käytettävät ja painavat tavarat helposti saatavilla, terävät esineet ja pinnat suojattu, huonekalujen paino ja sijoittelu, tilankäyttö ja sisustus
  • Paloturvallisuus: paloturvalliset tekstiilit, toimintakuntoiset palohälyttimet ja paristot, sammutuspeitteet ja muut sammutusvälineet helposti saatavilla, liesivahti, kynttilöiden valvominen, lämpöpattereiden kunto ja oikeaoppinen käyttö, asunnossa ei tupakoida
  • Sähkövauriot: sähkölaitteiden, kodinkoneiden ja elektroniikan kunto ja oikeaoppinen asennus sekä käyttö, töpselit ja pölyttyneet laitteet
  • Vesivahingot: putkistojen ja viemärien kunto, astianpesukoneen vuotosuoja, termostaattihanat
  • Vahingolliset kemikaalit: pesuaineet, päihteet ja lääkkeet alkuperäispakkauksissaan, tarvittaessa lukkojen takana (esimerkiksi muistisairaiden kohdalla)
  • Hätätilanteet: hätätilanteisiin varautuminen, hälytysvälineet, taskulamppu, puhelin ja hätänumero lähettyvillä, esteettömät kulkuväylät, asunnon numero ja asukkaan nimi selkeästi ovessa hätäapua varten
  • Piha ja ympäristö: talvella lumien poisto ja hiekoitus, lumenpudotus ja muut vaaralliset tai vaativat askareet katolta ammattilaisen toimesta rampit ja luiskat, tukikaiteet

Suomen Seniorihoiva tarjoaa asiakkailleen kattavia kodin turvallisuutta edistäviä ja riskitekijöitä hahmottavia palveluita. Ensimmäisellä konsultointikäynnillä jokaisen asiakkaan kodissa suoritetaan turvallisuuskartoitus, jossa mahdolliset vaaratekijät käydään läpi. Jatkossa avustajat puuttuvat havaitsemiinsa epäkohtiin, ja tarvittaessa paikalle järjestetään ammattilainen, kuten putkimies tai sähköasentaja korjaamaan tilanteen.

Kuten Suomen Seniorihoivan perustaja ja toimitusjohtaja Mika Suominen toteaa ”jokaiselle ikäihmiselle tulisi tarjota esteetön ja turvallinen kotiympäristö, jossa ihminen kykenee terveydentilasta ja toimintakyvystä riippumatta toimimaan ja selviytymään arjestaan”.

Lähteet

Anneli Reisbacka, Arja Rytkönen, Ikäihmisten arjen toiminnot ja niiden turvallinen hallinta, TTS:n julkaisuja 419 (2014).

www.kodinturvaopas.fi

Linkki STT Infon juttuun.

 

TIEDOTE 8.5.2017

Turvallinen koti kullan kallis

Asumme yksin tai yhdessä, kodin merkitys on meistä jokaiselle kiistaton. Koti ei ole pelkkä asunto, osoite tai omaisuuden säilytyspaikka, vaan useimmille se edustaa niin henkistä kuin fyysistä turvaa ja rauhaa. Se on paikka, jossa voi rentoutua, olla oma itsensä ja tehdä asiat omien mieltymysten sekä tarpeiden mukaan. Kodin merkitys saattaa korostua entisestään ihmisen ikääntyessä, sillä kotona vietetty aika kasvaa monesti töiden ja harrastusten harventumisen tai toimintakyvyn heikentymisen myötä.

Kodinturvallisuus

Kodin tarjoama henkinen ja fyysinen turvan tunne saattaa johtaa siihen, että oletamme kodin suojaavan meitä kaikilta mahdollisilta vaaroilta. Näin ei kuitenkaan valitettavasti ole, sillä suuri osa suomalaisille tapahtuvista onnettomuuksista tapahtuu nimenomaan kotiympäristössä. Kotitapaturmien suurin riskiryhmä ovat 75 vuotta täyttäneet naiset, ja yleisimpiä loukkaantumissyitä ovat huimaus ja heikentynyt näkö, jotka liittyvät nimenomaan ikäsidonnaisiin toimintakyvyn muutoksiin.

Senioreiden kotioloihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota, sillä ikääntyminen tuo väistämättä muutoksia ikäihmisen fyysiseen kuntoon, mikä puolestaan vaikuttaa tavalla tai toisella edellytyksiin asua kotona. Tyypillisiä muutoksia ovat hidastunut ja vaikeutunut liikkuminen sekä aistien ja muistin heikentyminen.

Toimintakyvyn heikentyminen ei kuitenkaan merkitse sitä, etteikö ihminen voisi edelleen asua kotona. Suomen Seniorihoivan palvelupäällikkö My Sundelin korostaakin, että ammattimaisten kotiin suunniteltujen hoiva- ja avustuspalveluiden tuella ihminen voi selviytyä ja nauttia arjestaan ikääntymisen tai sairastumisen tuomista haasteista huolimatta. Monessa tapauksessa tuttu ympäristö ja rutiinit nimenomaan pitävät yllä toimintakykyä ja myös mielenterveyttä.

Kodin turvallisuutta tarkistettaessa pyritään tunnistamaan ja korjaamaan sellaiset tekijät, jotka haittaavat selviytymistä päivittäisistä perustoimista tai jotka aiheuttavat turvallisuusriskejä. Kodin turvallisuutta ja arjen sujuvuutta voidaan parantaa monin melko yksinkertaisinkin keinoin. Asianmukainen kodin kunnosta ja turvallisuudesta huolehtiminen sekä tarvittavat tuki- ja hoivapalvelut mahdollistavat siis sen, että ihminen voi asua kotonaan sujuvasti sekä huolettomasti mahdollisimman pitkään.

Käytännöstä laatutekijöihin

Kodin käytännölliset korjaus- ja muutostyöt on hyvä hoitaa ensisijaisesti kuntoon, mutta myös laatutekijöihin, kuten esteettisyyteen, siisteyteen ja mukavuuteen tulisi ehdottomasti kiinnittää huomiota. Pelkkä fyysinen turvallisuus ja koskemattomuus eivät nimittäin riitä luomaan kotoisuuden ja turvallisuuden tunnetta, joka on tärkeä tekijä henkisen hyvinvoinnin, itsensä toteuttamisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitämisessä.

Kodin turvallisuutta edistäviä muutos- ja korjaustoimenpiteitä sekä apuvälineitä on tänä päivänä tarjolla lukemattomia, mutta moni ikäihminen ei valitettavasti ole mahdollisista ratkaisuista tietoinen. Myös teknologiset uudistukset kuten hälytyslaitteet ja turvajärjestelmät ovat useimmalle ikäihmiselle vieraita, minkä vuoksi on tärkeää, että asukasta informoidaan turvajärjestelyistä, tai ne voivat vasten tarkoitusta jopa aiheuttaa vaaratilanteita tai turvattomuuden tunteita. Kodin muutostöitä suunnitellessa ja toteuttaessa tulisikin aina mahdollisuuksien mukaan kuulla ja kunnioittaa myös asukasta itseään. ”Jokaisella seniorilla on oikeus olla mukana päättämässä kodin järjestelyistä”, muistuttaa My Sundelin.

On paitsi ihmisen itsensä myös yhteiskunnan etu, että ihmiset saavat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Tämän vuoksi Suomessa tulisi panostaa sellaisiin palveluihin, jotka tukisivat ikääntyvän väestömme turvallista ja mielekästä kotona asumista. ”Keskeisimpiä tehtäviämme on varmistaa, että jokainen ihminen saa tilaisuuden ja valmiudet asua kotonaan niin pitkään kuin itse tahtoo. Tämän vuoksi tarjoamme kotona asumista tukevia palveluita niin yksityisasiakkaille kuin myös kokonaisille taloyhtiöille”, Suomen Seniorihoivan perustaja ja toimitusjohtaja Mika Suominen kertoo.

Vaikka teknologia tai muut apuvälineet meitä monissa asioissa auttaisivatkin, paras ja tärkein apu ihmiselle on toinen ihminen.

Linkki STT Infon juttuun.

Lähteet

Anneli Reisbacka, Arja Rytkönen, Ikäihmisten arjen toiminnot ja niiden turvallinen hallinta, TTS:n julkaisuja 419 (2014).

Muistiliitto, www.muistiliitto.fi

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, www.spek.fi

 

TIEDOTE 25.4.2017

Suomen Seniorihoiva aloittaa terveydenhuollon palvelut

Suomen Seniorihoiva on aloittanut kotisairaanhoitopalveluiden tuottamisen pääkaupunkiseudulla ja sen ympäröivissä kehyskunnissa. Yritys on saanut Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämän luvan yksityisten terveydenhuollon palveluiden antamiseen. Suomen Seniorihoivan terveydenhuollon palveluiden vastaavana johtajana toimii yrityksen nykyinen palvelupäällikkö My Sundelin, jolla on vuosien kokemus ikäihmisten kotihoidosta.

Kotisairaanhoito

Suomen Seniorihoivan tuottamia kotisairaanhoidon palveluita ovat muun muassa lääkkeiden annosteleminen ja antaminen, haavahoidot, katetroinnit ja suuhygienia. Muita keskeisiä palveluita ovat terveydentilan ja oireiden seuranta, kuten verensokerin, verenpaineen ja kiputilojen tarkkaileminen ja hoito. Tarvittaessa yritys järjestää myös reseptien uusimisen ja apteekissa asioinnin.

”Meillä käy asiakkaan luona aina sama hoitaja, jolloin potilaan terveydentilaa pystytään seuraamaan erittäin tehokkaasti ja voimme reagoida nopeasti mahdollisiin muutoksiin”, Suomen Seniorihoivan palvelupäällikkö My Sundelin kertoo.

Suomen Seniorihoiva pyrkii tuomaan ikäihmisten koteihin mahdollisimman kattavat palvelut, joita esimerkiksi saattohoidossa usein tarvitaan.

”Tulevaisuudessa tuomme senioreiden koteihin tarvittaessa sairaalaolosuhteita vastaavat puitteet ja osaamisen”, kertoo Suomen Seniorihoivan perustaja ja toimitusjohtaja Mika Suominen.

Kaikki Suomen Seniorihoivan työntekijät rekrytoidaan ja valitaan huolellisesti. Hoitohenkilökunnalle järjestetään lisäksi lääkehoidon täydennyskoulutusta ja heidän ammattitaitoaan ylläpidetään ja kehitetään säännöllisesti.

Yritys tuottaa kattavasti erilaisia kotipalveluita ikäihmisille ja vammaisille seitsemällä eri paikkakunnalla 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä.

Linkki STT Infon juttuun.

 

TIEDOTE 5.4.2017

Kevät keikkuen tulevi – Kevään vaikutuksista mieleen

Kuten vanha suomalainen sanonta asian esittää, vuodesta toiseen ”kevät keikkuen tulevi”, tuoden tullessaan ilonsa ja ihmeensä. Erityisesti ikäihmisille kevät voi merkitä uudenlaista alkua, kun talven pimeys ja liukkaat kelit eivät ole enää rajaamassa elämää kodin seinien sisälle ja television äärelle. Toisille valon räjähdysmäiseen lisääntymiseen ja kevääseen liittyviin odotuksiin saattaa kuitenkin olla vaikea sopeutua.

Kevätmasennus

Toisille kaamos voi olla masennusta aiheuttava ilmiö, mutta myös kevät saattaa olla masennusta laukaiseva tekijä. Kevätmasennus, viralliselta nimeltään vuodenaikamasennus, on sairaus, jonka oireet vastaavat tavallista masennusta. Tyypillisiä oireita ovat esimerkiksi alentunut mieliala, muutokset ruokahalussa, vaikeutunut päätöksenteko- ja keskittymiskyky, muistihäiriöt, sekä haluttomuuden, toivottomuuden ja syyllisyyden tunteet. Tutkimusten mukaan kevät- ja kaamosmasennukseen sairastuvat eri ihmiset, ja niiden oireet ovat usein päinvastaiset: monet kaamosmasentujat esimerkiksi tapaavat nukkua ylettömästi, kun kevätmasentuja ei puolestaan saa unta.

Vuodenaikaan liittyvästä mielialan ja energian laskusta kärsii arviolta noin 10–20 prosenttia väestöstä. Kevätmasentujien tarkkaa määrää ei tiedetä, sillä se ei ole yhtä yleinen ja krooninen kuin kaamosmasennus, eikä sitä myöskään ole tutkittu riittävissä määrin. Joidenkin tutkimusten mukaan kevätmasennus on yleisintä yli 40-vuotiailla naisilla.

Kevätmasennukseen voi olla useita syitä, mutta yksi kattava ja luonnollinen syy on valon määrän muutoksista aiheutuvat aivojen hormonitoiminnan muutokset. Kevätmasennus linkittyy siis luonnollisiin aivokemiallisiin toimintoihin, eikä sitä niin ollen tarvitse hävetä eikä se myöskään ole pelkkää kuvitelmaa, kuten monet olettavat. Suomen Seniorihoivan palvelupäällikkö My Sundelin on törmännyt kevätmasennukseen usein sairaanhoitajan vastaanotollaan. Hän on ilahtunut siitä, että aiheesta on alettu viime aikoina puhumaan avoimemmin, sillä kyseessä todellinen ja yleinen vaiva. ”Niille jotka kärsivät vaivasta on suuri helpotus tietää, että eivät ole yksin, että se on ohimenevää, ja että oireita voi helpottaa.”

Kevätväsymys on kevätmasennuksen lievempi muoto, joka on yleinen vaiva suomalaisten keskuudessa. Saamaton ja voimaton olo saattaa johtua esimerkiksi siitä, että nukkumaan meno viivästyy valoisan ajan pitkittyessä. Monet meistä myös kuormittavat itseään liiaksi keväisin: kuvittelemme, että meidän on tehtävä kevätsiivous asunnon ohella koko maailmalle ja omalle elämälle. Kevät ja lähestyvä kesä voivatkin saada monet kokemaan suorituspaineita. Koska valon määrä on meillä pohjolassa niin rajattua, meistä saattaa tuntua, että jokainen valonsäde ja aurinkoinen tilaisuus on otettava haltuun, tai muutoin olemme jotenkin epäonnistuneita.

Kevätmasennuksen ja -väsymyksen selättäminen

Jos sinulla on taipumusta kevätmasennukseen tai -väsymykseen, asiaan kannattaa ja voi puuttua jo hyvissä ajoin. On täysin luonnollista, että vuodenaikojen vaihtelut vaikuttavat luonnon ohella myös meihin ihmisiin, mutta jos masennusoireita on useita ja ne jatkuvat yli kuukauden, kannattaa kääntyä ammatillisen terveydenhuollon puoleen. Kroonisesta, joka keväänä toistuvasta syvästä masennuksesta kärsivien on mahdollista harkita jopa estolääkitystä.

Omatoimisesti mielialaan voi vaikuttaa pitämällä huolta perustarpeista, kuten monipuolisesta ravinnosta, riittävästä liikunnasta ja yöunista. Missään nimessä ei kannata turvautua alkoholiin, sillä se ainoastaan sekoittaa hormonitoimintaa ja syventää masennusta. Sen sijaan kannattaa tarkkailla sitä, että saat riittävästi kaikkia tarvitsemiasi vitamiineja, joko sitten suoraan ravinnostasi tai lisäravinteina purkista.

Vaikka jaksaminen olisikin kortilla, kannattaa pyrkiä olemaan aktiivinen, pitää yhteyttä läheisiin sekä ystäviin ja käydä ulkona totuttelemassa valoon. Käytännön konstit kuten aurinkolasien pitäminen mukana tai pimennysverhojen asentaminen makuuhuoneeseen ovat keinoja, joilla voit itse säädellä liialle valolle altistumistasi. Voit myös haastaa itseäsi nauttimaan keväästä, vaikka se ensi alkuun tuntuisikin pakotetulta. Masentuneen tai uupuneen ihmisen voi olla sitä vaikea huomata, mutta kevät toden totta mahdollistaa monenlaisia mukavia aktiviteetteja: voi mennä ulos luontoon, kuunnella ja bongailla lintuja, havainnoida kasveja, istuttaa kotiin yrttejä ja kukkia, istua puistonpenkillä lukemassa tai vain tarkkailemassa luonnon ja ihmisten heräämistä.

Ennen kaikkea on hyvä pitää mielessä, että vaikka elämää kehotetaan usein elämään kuin viimeistä päivää, toisinaan voi myös antaa itselleen luvan ottaa rauhassa, eikä tarttua jokaiseen tilaisuuteen. Minkäänlaista siivouspakkoa kevät eikä kukaan muu meille aseta. Kevät ja kesä tulevat kyllä luoksemme siitäkin huolimatta, että sohvan alle olisi unohtunut pari villakoiraa. Jos kevät meiltä jotain pyytää, on se keikkua sen mukana ja nauttia kyydistä.

Linkki STT Infon juttuun.

 

TIEDOTE 24.3.2017

Elämänkokemuksesta ja -taidoista elämän tarkoitukseen

Elämän kokeminen mielekkääksi ja merkitykselliseksi on iästä riippumatta ihmiselle keskeinen tavoite ja mielen hyvinvoinnin lähde. Useimmat ihmiset, jotka näkevät elämänsä tarkoituksellisena, kokevat myös terveytensä ja toimintakykynsä hyväksi. Ikääntyvä ihminen on sillä tavoin etuasemassa, että hän voi hyödyntää elämänsä varrella kertynyttä kokemusta hyvän vanhuuden ja mielen hyvinvointinsa edistämisessä.

Elämäntarkoitus

Mielenterveys on hyvinvoinnin tila, joka koostuu positiivisesta mielen terveydestä, riittävästä levosta, hyvästä ravitsemuksesta, fyysisestä kunnosta, henkisestä vireydestä, tunne- ja selviytymistaidoista, asennoitumisesta ja elämänilosta, joka puolestaan on riippuvainen kaikista edellä mainituista tekijöistä.

Mielenterveyttä tukevat henkiset voimavarat, jotka auttavat pitämään kontrollia yllä ja jaksamaan myös vaikeiden aikojen sekä haasteiden yli. Voimavarat liittyvät jokaisen henkilökohtaisiin selviytymismalleihin: ihmisillä on yksilöllisiä tietoja, taitoja ja keinoja, jotka auttavat selviytymään erilaisissa elämäntilanteissa. Voimavaroja voivat olla persoonalliset ominaisuudet, arvojärjestelmä tai itsetunto. Riittävät henkiset voimavarat pitävät yllä luottamusta omiin mahdollisuuksiin vaikuttaa elämän kulkuun.

Elämänkokemus on mielen hyvinvoinnin peruskivi ja olennainen voimavara sekä muutoksista selviytymisen tuki. Ikääntyessään ihminen oppii tuntemaan itseään, selviytymään kriiseistä, näkemään omat rajoituksensa ja tekemään kompromisseja. Eletty elämä ja elämänkokemukset kerryttävät viisautta ja tietovarastoa. Elämänkokemus voi auttaa erottamaan olennaiset asiat epäolennaisista, ja lisäksi se auttaa ymmärtämään, että kaikkea suunniteltua tai haaveiltua ei tarvitse eikä voi tehdä tai kokea. Ikääntyminen voi valaista uusia mahdollisuuksia ja kirkastaa tai muuttaa aiemmin elämässä tärkeänä pidettyjä asioita ja kantavia arvoja.

Elämänkokemuksen mukanaan tuomaa arvokasta henkistä pääomaa voidaan kutsua myös elämäntaidoksi. Elämäntaito auttaa ihmistä kohtaamaan eletyn elämänsä, vastaamaan myönteisellä tavalla nykyisyyden haasteisiin ja katsomaan rohkeasti tulevaan. Ikääntyessä elämään sisältyvät pakot ja ristiriidat kenties vähenevät, mutta siitä huolimatta taito elää omannäköistä, arvojensa mukaista elämää ja sietää toisinaan myös ristiriitoja on tärkeää. ”Elämänviisauden kartuttaminen ja elämäntaitojen opettelu jatkuu halki elämän”, toteaa Suomen Seniorihoivan palvelupäällikkö My Sundelin, jolla on pitkä kokemus työstä ikäihmisten parissa.

Tarkoituksellisesta elämästä

Se, mistä kukin ammentaa elämän tarkoituksellisuutta, vaihtelee kulloistenkin voimavarojen ja elämäntilanteiden mukaan. Iän myötä olisi olennaista hyväksyä, että merkitykselliset asiat, pelot ja haaveet saattavat ajan myötä muuttua: osa ennen tärkeinä pidetyistä asioista voi menettää kokonaan merkityksensä tai toisaalta saada aivan uuden painoarvon elämässä.

Tarkoituksettomuuden tunteet ovat yleisiä silloin, kun ihmisen ei tarvitse ponnistella perustarpeiden, kuten toimeentulon, ruoan tai asumisen suhteen. Tarkoituksettomuus voi näyttäytyä hyvin erilaisilla tavoilla, esimerkiksi alakulona, toivottomuutena, ahdistuneisuutena, turtumisena tai vihamielisyytenä itseä tai toisia ihmisiä kohtaan. Myös vastuusta ja odotuksista vapautumiseen liittyvät elämänmuutokset, kuten eläkkeelle jääminen, omaishoitosuhteen päättyminen tai helppohoitoisempaan asuntoon muutto saattavat jättää elämään tyhjiön.

Ellei henkistä tyhjiötä kykene täyttämään tarkoituksellisuuden kokemuksia tuottavilla asioilla, uhkana on sen täyttäminen hyvinvoinnille haitallisilla tavoilla. Monet tukeutuvat pinnallisiin, välitöntä nautintoa tarjoaviin asioihin kuten epäterveelliseen ruokaan, uhkapeleihin, päihteisiin taikka ryhtyvät ahnehtimaan elämyksiä, rahaa tai tavaraa ylenpalttisesti. Tällaiset pinnalliset asiat saattavat täyttää tyhjiön hetkellisesti, mutta ne eivät kuitenkaan tuota pysyvää onnea tai rauhaa.

Toisin kuin moni kuvittelee, tarkoituksellinen elämä ei välttämättä ole synonyymi helpolle ja huolettomalle elämälle. On vain luonnollista, että pitkän elämän varrella ihminen tulee kohdanneeksi erilaisia ongelmia, sairauksia ja menetyksiä, mutta näiden ei tarvitse tehdä elämästä tarkoituksetonta. Usein nimenomaan haasteiden ja vaikeuksien keskellä löydämme itsestämme voimavaroja, joita emme tienneet omaavamme. Vaikeat ajat ovat myös usein niitä, jotka opettavat meitä eniten ja tarjoavat perspektiiviä siitä, mikä elämässä todella merkitsee.

Negatiiviset tuntemukset voimavaroiksi

Ikääntymiseen liitetään herkästi mielikuva seesteisyydestä ja nostalgisista menneiden muisteluista ja sitä pidetään aikana, jolloin voi nauttia omista aikaansaannoksistaan. Aina menneisyyden tapahtumat eivät ole hyvinvoinnin ja tyytyväisyyden lähteitä, eivätkä muistot ajan kultaamia. Jokaisen elämään kuuluu väistämättä asioita, joista ei voi olla ylpeä tai joiden olisi toivonut menevän toisin. Kuten edellä mainittiin, epäonnistumiset ja pettymykset eivät kuitenkaan merkitse sitä, että elämä olisi mennyt jotenkin pieleen tai että menneiden tarvitsisi määritellä nykyisyyttä tai tulevaa.

Menneisyyden negatiivisiin kokemuksiin takertuminen kuluttaa voimia ja synkentää ajatuksia enemmän kuin moni ymmärtääkään. Pettymykset, loukkaantumiset ja syyllisyys kerryttävät vähitellen ja salakavalasti henkistä kuormaa. Mitä enemmän henkistä painolastia kertyy, sitä raskaampaa elämästä tulee. Monesti henkiset taakat oireilevat myös fyysisesti esimerkiksi univaikeuksien, jännitys- ja kiputilojen tai yleisen uupumuksen kautta.

Kielteiset tunteet, kuten viha, katkeruus ja pettymys tai kokemus väärinkohtelusta, kuluttavat pitkään jatkuessaan ihmisen elinvoimaa. Siksi on tärkeä kysyä, miten paljon ja kuinka pitkään antaa koetun vääryyden tai omien virheidensä kahlita elämäänsä. Anteeksianto ja irti päästäminen ovat keskeisiä tekijöitä siinä, että ihminen voi vapautua mielen hyvinvointia heikentävistä kielteisistä tunteista. Anteeksi voi antaa toiselle ihmiselle, itselleen tai elämälle yleensä. Kaikkea tapahtunutta ei voi eikä tarvitse hyväksyä, mutta silti menneistä voi opetella päästämään irti ainakin oman itsensä ja hyvinvointinsa takia.

Henkinen joustovara ja myönteisyys

Myönteisten ajatusten vahvistaminen suhteessa itseen, muihin ihmisiin ja ympäröivään maailmaan suojaa ihmistä erilaisten elämänvaiheiden ja ikääntymisen haasteiden kohtaamisessa. Näkökulmaansa voi aina vaihtaa ja myönteisten ajatusten osuutta elämässä on mahdollista lisätä. Tämä vaatii rohkeutta tarkastella asioita uudessa valossa ja tahdonvoimaa rakentaa ja ylläpitää uudenlaisia mielen hyvinvointia edistäviä ajatusmalleja.

Lähtökohtana myönteisten ajatusten vahvistamiselle on herkkyys tunnistaa oma perusasennoitumisensa ja huomata, miten se ohjaa omia havaintoja, tulkintoja ja valintoja. Millaisiin asioihin huomiosi muissa ihmisissä tai elämän haasteissa yleensä kiinnittyy – pettymyksiin vai ilonaiheisiin? Haikailetko menetetyn perään vai koetko kiitollisuutta siitä, mitä olet saanut? Jokaisella on varmasti kertynyt elämän varrella aiheita niin katkeruuteen kuin kiitollisuuteenkin. Kuten My Sundelin kokee: ”On jokaisen oma valinta, mihin asenteeseen kiinnittyy.”

Yksi suuri ikääntymiseen liittyvä haaste on se, että iän myötä ei välttämättä pysty enää tekemään kaikkea, mihin on aiemmin tottunut. Kun ihminen tekee parhaansa, kokee hän yleensä onnistumisia ja tyydytyksen tunteita. Parhaansa tekemiseen liittyy kuitenkin omien rajoitteidensa tunnistaminen, ja iän myötä jokaisen on päivitettävä vaatimustasoaan suhteessa muuttuviin voimavaroihin. Sen sijaan, että keskittyy suremaan sitä, mitä ei enää voi tehdä, huomion kiinnittäminen jäljellä oleviin tai mahdollisiin uusiin mahdollisuuksiin auttaa tunnistamaan oman arvonsa. Itsensä puutteineen hyväksyvä ihminen kantaa vastuun elämänsä valinnoista ja kykenee myös nauramaan lempeästi itselleen, mikä on tarpeellista ja tervehdyttävää.

Terveyden, toimintakyvyn ja elämäntilanteen muutokset vaativat siis ihmistä arvioimaan uudelleen, mistä tarkoituksen lähteitä voi löytää. Elämään arvokasta sisältöä tuovien asioiden ei suinkaan tarvitse olla suuria ja käänteentekeviä. Ne voivat olla hyvinkin arkipäiväistä tekemistä, toimimista, elämysten kokemista tai mielen hyvinvointia tukevan asennoitumistavan löytämistä.

Elämänkokemuksen myötä ymmärrys ja armeliaisuus muita ihmisiä sekä itseä kohtaan useimmiten lisääntyy. Raskaistakin kokemuksista voi löytää kallisarvoisia opetuksia ja omasta rohkeudesta ja selviytymiskyvystä voi kokea ylpeyttä. Olennaista ei ole se, mitä sinulle on menneisyydessä tapahtunut, vaan miten annat kokemiesi asioiden vaikuttaa elämääsi tänään.

Lähteet

Heikkinen R-L (2008) Kokemuksellinen vanheneminen. Teoksessa E Heikkinen, T Rantanen (toim.) Gerontologia. Helsinki: Duodecim, 213–222.

Jokinen P, Laine M, Fried S, Heimonen S (2012) Elämänkokemus voimavarana ja mielen hyvinvoinnin peruskivenä. Vanhustyö 1:42–43.

Tie toivoon ja tarkoitukseen, logoterapian perusteita (2005) Helsinki: Kirjapaja

Linkki STT Infon juttuun.

 

TIEDOTE 24.2.2017

Ootko yksin sä nyt? Vanhuusiän yksinäisyys

Yksinäisyys vaikuttaa ihmisen elämänlaatua heikentävästi monella tavalla ja eri ikävaiheissa. Luonnollisesti yksinäisyyttä esiintyy kaikissa ikäryhmissä, mutta useiden tutkimusten mukaan yksinäisyyden kokemukset lisääntyvät monesti henkilön ikääntyessä. Arvion mukaan joka kolmas yli 65-vuotias tuntee itsensä ajoittain yksinäiseksi, vaikkakin vain 4–5 prosenttia kokee jatkuvaa yksinäisyyttä. Erityisen yksinäisiä ovat palvelutaloissa asuvat, ja yksinäisyyden kokemusten on myös todettu olevan yleisempiä maaseudulla kuin kaupungissa.

Yksinäisyys

Ikääntyvien yksinäisyyden on usein selitetty juontuvan sosiaalisen verkoston pienenemisestä ja kontaktien määrän vähenemisestä. Sosiaalisten kontaktien väheneminen ilmenee toimettomuutena, tarpeettomuuden tunteena sekä mielekkään tekemisen puutteena. Tyypillisiä yksinäisyyden kokemuksiin johtavia tekijöitä ovat erilaiset elämänmuutokset, sairaudet ja menetykset. Myös fyysiset rajoitteet ja ympäristön haasteet saattavat johtaa siihen, että ikääntyneen ihmisen elinpiiri pienenee ja yksinäisyyden tunne lisääntyy.

Vastentahtoinen yksinäisyys heikentää ihmisen fyysisiä ja henkisiä voimavaroja ja voi aiheuttaa muun muassa univaikeuksia, muistihäiriöitä, ahdistusta ja masennusta. Yksinäisyyden on todettu lisäävän kuolleisuutta ja terveyspalvelujen käyttöä sekä pysyvään laitoshoitoon joutumista. Fyysisten oireiden ohella yksinäisyys voi ilmentyä muun muassa suruna, ikävänä, ahdistuksena, katkeruutena tai kokemuksena arvottomuudesta ja juurettomuudesta. Yksinäiset ajatukset voivat saada ihmisen levottomaksi, saamattomaksi ja apaattiseksi, jolloin arjesta selviytyminen tuntuu vaikealta ja sosiaalisiin tilanteisiin osallistumisen kynnys kasvaa. 

Mistä yksinäisyys kumpuaa?

Vanhuus itsessään ei suinkaan ole syy yksinäisyyteen, mutta iän tuomat fyysiset ja sosiaaliset muutokset nostavat yksinäisyyden sekä syrjäytymisen riskiä. Yksinäisyyden on todettu olevan selvästi yleisempää niiden ikäihmisten joukossa, joilla on runsaasti vapaa-aikaa, huono terveys ja vähäiset sosiaaliset kontaktit, ja jotka ovat tyytymättömiä elämäänsä.

Fyysisen kunnon asettamat käytännön rajoitteet, esimerkiksi liikkumiseen tai muisti- ja kuulovaikeuksiin liittyvät haasteet vaikeuttavat sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä ja lisäävät siten yksinäisyyden kokemuksia entisestään. Samoin vaikuttavat yhteiskunnalliset muutokset ja ympäristön esteet, kuten haastavat sääolosuhteet, pitkät etäisyydet palveluihin tai omaisiin ja heikko toimeentulo, jotka ovat keskeisiä yksinäisyyden kokemusta ja sen todennäköisyyttä lisääviä tekijöitä kotona asuvilla iäkkäillä.

Huomionarvoista on, että yksinäisyyden ei välttämättä tarvitse liittyä sosiaalisten suhteiden tai aktiviteettien määrään. Sellainen ihminen, joka ei koe elämäänsä ja omaa itseään arvokkaaksi, tuntee usein olonsa yksinäiseksi myös muiden seurassa. Sosiaaliset suhteetkaan eivät yleensä poista yksinäisyyttä, jollei niitä koeta merkityksellisiksi. Tästä johtuen esimerkiksi palvelutalossa asuminen ei sinällään suojaa yksinäisyydeltä.

Yksinäisyyden kohtaaminen ja yksin oleminen valintana

Yksinäisyyden kokemusta voi olla vaikeaa pukea sanoiksi. Yksinäisyyteen liittyy usein häpeää, mikä tekee yksinäisyyden kokemuksista puhumisesta erityisen haastavaa. Yksinäisyyteen liittyvät kielteiset tunteet ilmenevät monesti negatiivisina käyttäytymistapoina tai selviytymiskeinoina kuten sisäänpäin kääntymisenä tai passiivisuutena, mikä puolestaan ainoastaan syventää eristäytyneisyyden ja yksinäisyyden kokemusta.

On tärkeää muistaa, että yksin oleminen ja yksinäisyys eivät ole missään nimessä sama asia. Yksin eläminen voi olla valinta, joka mahdollistaa vapauden ja itsenäisyyden kokemuksia. Tällaista yksinäisyyttä voidaan kutsua myönteiseksi tai omavalintaiseksi yksinäisyydeksi. Positiivinen, vapaavalintainen yksin oleminen tai eläminen voi merkitä monelle vanhukselle mielenrauhaa ja tarjota tilaa henkisille ja sielullisille tarpeille.

Ihminen voi siis valita ainakin ajoittaisen sosiaalisen eristyneisyyden kokematta yksinäisyyttä. Yksin elämisen ei tarvitse merkitä yksinäisyyttä niin kauan kuin ihminen viihtyy hyvin itsensä kanssa ja osaa pitää seuraa itselleen. Tämä tarkoittaa usein sitä, että ihminen on käsitellyt kuluneen elämän tuomat kolhut ja siten kyennyt jättämään ne taakseen ilman vihaa tai katkeruutta. Yksinään viihtyminen vaatii yleensä myös oman itsen hyväksymistä, johon meistä jokaisen tulisi luonnollisesti tähdätä.

Miten ehkäistä tai poistaa yksinäisyyttä?

Kun yksinäisyys vaikuttaa arkeen ja muuttuu pysyväksi olotilaksi, tulee siihen puuttua. Ensimmäinen keino yksinäisyyden karistamiseen on siitä puhuminen. Kuten aiemmin mainittiin, valitettavasti yksinäisyys koetaan edelleen monesti hävettävänä asiana, joka liittyy omaan riittämättömyyteen. Kuitenkin lähes jokainen meistä kokee ainakin ajoittaista yksinäisyyttä eri elämän vaiheissa erilaisista syistä johtuen. Yksinäisyyden myöntäminen ja kohtaaminen, siitä puhuminen ja tuen hakeminen ovat ehdottoman tärkeitä askeleita yksinäisyyden hälventämiseen.

Kannattaa kysyä itseltä, mistä yksinäisyys johtuu ja miten siihen voi vaikuttaa. Tällä tavoin voidaan yksinäisyyden piilottelun sijasta alkaa keskittyä sen karkottamiseen. Lisäksi voi olla hyvä miettiä uudelleen, mitä mieluisaa ja mielekästä voi tehdä itsekseen kotona. Toisinaan myös kotona nautitut taide-, viihde- tai kulttuurielämykset, kuten kirjallisuus, radio ja televisio tarjoavat eräänlaista seuraa – toki ainoastaan kohtuullisissa määrin kulutettuna.

Ulkopuolista apua yksinäisyyteen voi saada etsimällä mielekkään keskustelukumppanin ja kuuntelijan tai käytännön tasolla avustajan, joka auttaa lähtemään ja osallistumaan erilaisiin tilaisuuksiin – ikäihmisille on nimittäin nykyään tarjolla paljon erilaisia palveluja, tilaisuuksia sekä harraste- ja vertaistukiryhmiä ympäri Suomea. Tietoa käsillä olevasta tuesta ja virikkeistä voi saada terveyspalveluista, seurakunnista ja erilaisista vanhusten virike- ja tukitoimintaan keskittyneistä organisaatioista ja yhdistyksistä. Myös Suomen Seniorihoiva tarjoaa henkilökohtaisia avustajapalveluita, joiden kautta ikäihminen voi saada niin juttu- ja seurusteluseuraa kuin tukea arjen käytännön asioiden hoitamiseen, paikasta toiseen siirtymiseen ja moneen muuhun tarpeeseen.

Vaikka vanhusten yksinäisyyttä ehkäisevää toimintaa on Suomessa nykyään tarjolla huomattavasti aiempaa enemmän, on selvää, että edelleen monet kärsivät yksinäisyydestä. Vaaditaan jatkuvaa ja sitkeää työtä, jotta ikääntyneiden yksinäisyyttä torjuttaisiin jatkossa entistäkin laajemmin ja tehokkaammin niin, että jokainen seniori olosuhteista riippumatta tulisi huomioitua. On tärkeää, että viihdymme myös itseksemme ja valitsemme välillä oman seuramme, mutta kuten Tommy Tabermannin runo Pieni laulu ihmisestä asian summaa: ”ihminen tarvitsee ihmistä ollakseen ihminen ihmiselle, ollakseen itse ihminen”.

Lähteet

Kuikka, Anu. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry, Etsivä mieli 2012–2016-projekti. Ray, 2015.

Tiikkainen, Pirjo. Vanhuusiän yksinäisyys: seuruututkimus emotionaalista ja sosiaalista yksinäisyyttä määrittävistä tekijöistä. Julkaisusarjassa Studies in sport, physical education and health 114.Jyväskylän yliopisto, 2006.

Linkki STT Infon juttuun.

 

TIEDOTE 09.02.2017

Ikäihmiset ja kaatuilu – tukevasti tolpillaan

Jokainen meistä menettää tasapainonsa ja kompastuu aina silloin tällöin syystä tai toisesta. Talvisin jopa 20 000 suomalaista kuukaudessa vahingoittaa itsensä liukastuessaan. Ikääntyvän ihmisen kaatumisriski kasvaa tasaiseen tahtiin, ja jo yksittäinen kaatuminen voi aiheuttaa vakavia seurauksia. Suomessa 65 vuotta täyttäneiden tapaturmista 80 prosenttia onkin seurausta kaatumisesta tai matalalta putoamisesta.

Sauvakävely

Tavallisimpia kaatumissyitä ovat kompastuminen ja liukastuminen, joiden ehkäisy on parhaimmillaan ennakointia: poistetaan hyvissä ajoin riskitekijöitä tai vähennetään sellaisten tekijöiden vaikutusta, jotka voivat lisätä iäkkään alttiutta kaatumisille. Kaatumistapaturmille ei voida määritellä yhtä ainoaa sisäistä syytä, sillä ne tapahtuvat vuorovaikutuksessa ulkoisten riskitekijöiden kanssa. Näitä ovat muun muassa epätasaiset pinnat, huono valaistus ja muut esteetöntä liikkumista vaikeuttavat tekijät. Myös lääkitys ja alkoholi ovat ympäristön ohella kaatumiselle altistavia tekijöitä.

Kaatumisriskiä lisäävistä tekijöistä sisäisiin luetaan erilaiset ikääntymisen aiheuttamat muutokset, jotka vaikuttavat vanhuksen liikkumis- ja toimintakykyyn. Normaaleja ikääntymiseen liittyviä muutoksia ovat lihasvoiman ja kävelynopeuden sekä näön ja kuulon heikkeneminen, hengästymisalttius, tasapainon huonontuminen ja huimaus. Eri tutkimusten mukaan huimausta esiintyy 30 %:lla 70 – 75 vuotiaista ja se lisääntyy lähes 70 %:iin yli 85-vuotiailla. Suomen Seniorihoivan palvelupäällikkö My Sundelin on työssään sairaanhoitajana usein törmännyt ikäihmisten huimaukseen ja nähnyt kuinka se hankaloittaa ja rajoittaa heidän elämäänsä.

Kaatumisen ehkäisy

Kaatumisia voidaan ehkäistä monella tapaa, kuten muuttamalla elinympäristöä turvallisemmaksi, ottamalla käyttöön apuvälineitä, pitämällä peruskuntoa yllä, hoitamalla kaatuilua aiheuttavia sairauksia tai muuttamalla kaatuiluun altistavia lääkityksiä. Kaatumisten aiheuttamien luunmurtumien ehkäisemiseksi on huolehdittava luun haurastumisen ehkäisystä sekä liikunnan että ravinnon avulla, ja esimerkiksi lonkkamurtumia voidaan ennaltaehkäistä lonkkasuojilla. Säännöllinen ruokailurytmi takaa tasaisen verensokerin ja estää mahdolliseen kaatumiseen johtavaa huimausta ja heikotusta.

Suurin osa kaatumistapaturmista sattuu vanhuksen omassa kodissa sen yleisimmin käytetyissä huoneissa. Kodin tiloissa ja asumisessa riskitekijöitä ovat esimerkiksi liukkaat lattiapinnat, kynnykset, irtonaiset johdot ja matot. Kotona asuva ikäihminen voi ehkäistä kaatumisriskiä kiinnittämällä huomiota muun muassa kodin asumisergonomiaan, valaistukseen ja huonekalujen sijoitteluun.

Vanhusten kaatumistapaturmiin vaikuttavat yksilölliset riskitekijät, mutta ulkoisilla tekijöillä, kuten liikenteellä ja epätasaisilla tai liukkailla pinnoilla on luonnollisesti kaatumisriskiä lisäävä vaikutus. Eri tutkimuksissa on havaittu, että 33–50 % kaatumisista tapahtuu kodin ulkopuolella, ja suurin osa näistä talviaikaan. Suomessa vuodenaikojen vaikutusta kaatumisiin ei ole kovin laajasti tutkittu, mutta vaihtelevat talvikelit ovat väistämättä yksi keskeinen vaikuttaja jokaisen suomalaisen arkielämässä.

Talven liukkaimpien kelien aikana liikkumista voi toki rajata kohtuuden nimissä, mutta kunhan varustelut ovat kunnossa, sään ei tarvitse saartaa ketään kotiin. Liukkailla keleillä tukea voivat tarjota erilaiset apuvälineet rollaattorista kävelykeppiin tai -sauvoihin. Myös laadukkaat nastapohjaiset kengät tai kenkiin kiinnitettävät liukuesteet tarjoavat pitoa.

Tasapainoinen ja turvallinen liikunta

Liikuntaharjoittelu on iäkkäille yksi tärkeimmistä keinoista ennakoiden vaikuttaa siihen, ettei kaatumisalttius lisäänny tulevaisuudessa. Ihminen, joka harrastaa säännöllisesti liikuntaa, kaatuu tai joutuu tapaturmaan arkiaskareissaan yleensä harvemmin kuin ihminen, joka ei liiku aktiivisesti. Kaatumisten ja tapaturmien välttämiseksi turvallisuus tulee huomioida paitsi liikunnan aikana, myös sitä ennen ja sen jälkeen. Jos aiempi liikkumisesi on ollut vähäistä, sinulla on diagnosoituja sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia tai jos sinulle on tehty viime aikoina leikkaus tai muu toimenpide, kannattaa kysyä lääkäriltä tai fysioterapeutilta neuvoa ennen liikunnan aloittamista.

Kaatumisia ehkäisevän liikuntaharjoittelun pitää olla monipuolista ja siihen tulee kuulua sekä tasapaino- ja liikkumiskykyä että lihasvoimaa kehittäviä harjoitteita. ”Tasapainoharjoituksilla voimme tehokkaasti ehkäistä kaatumisriskiä”, Sundelin kertoo. Tasapainoharjoittelulla parannetaan kehon hallintaa, vähennetään kaatumispelkoa ja turvataan pystyssä pysyminen arjen vaihtelevissa tilanteissa. Tasapainoharjoitukset on mahdollista liittää osaksi arkiaskareita, jolloin niiden hoitaminen ei tunnu työläältä. Esimerkiksi hampaiden tai tiskien pesua voi harjoitella yhdellä jalalla seisten, ja tarpeen tullen tukea saa lavuaarista tai tiskipöydästä. Erilaisia tasapaino- ja jumppaharjoituksia voi harjoittaa myös esimerkiksi television katselun yhteydessä.

Vanhuus ei siis itsessään lisää kaatumisalttiutta, vaan taustalla ovat erilaiset sairaudet ja yksilölliset iän mukanaan tuomat muutokset. On hyvä huomioida, että muistisairauden tai muun diagnoosin ei tarvitse olla kuntoutuksen este. Pitämällä huolta sisäisistä tekijöistä ja ottamalla huomioon ulkoiset vaikuttajat, voi ikäihminen liikkua niin kotona kuin sen ulkopuolella huomattavasti turvallisemmin mielin.

Lähteet

Mänty, M.; Sihvonen, S.; Hulkko, T. & Lounamaa, A. 2007. Iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmat opas kaatumisten ja murtumien ehkäisyyn. Kansanterveyslaitoksen julkaisu B 29/2007, Helsinki.

Pajala, Satu. Iäkkäiden kaatumisen ehkäisy. Opas 16, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2016. 4. painos. Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy Tampere.

Lääkärilehti 47/14

Kuva: Shutterstock

Linkki STT Infon juttuun.

 

TIEDOTE 26.01.2017

Ihminen on luotu liikkumaan

”Ihminen on luotu liikkumaan”, sanotaan. Moni uskoo tämän toteamuksen pitävän paikkansa, mutta määrittelee sen koskevan lähinnä niitä, jotka ovat erityisen liikuntakykyisiä ja hyväkuntoisia. Toiset saattavat olettaa, että iän myötä on luovuttava entisistä liikuntaharrastuksista ja niihin liittyvistä tavoitteista, mutta näin ei kuitenkaan ole. Suomen Seniorihoivan palvelupäällikkö My Sundelin siteeraa osuvasti liikunnan ja hyvinvoinnin tutkimiselle elämänsä omistaneen tohtori Kenneth Cooperin mottoa: ”Emme lopeta liikkumista koska vanhenemme, vanhenemme koska lopetamme liikkumisen.” Liikunta ei estä vanhenemista, mutta se voi hidastaa ikääntymisen tuomia riskitekijöitä huomattavalla tavalla.

Liikkuminen

Liikunta tapaturmien ehkäisijänä

Valtion liikuntaneuvoston julkaisussa Liikunta ja ikääntyminen – liikkeellä voimaa vuosiin kerrotaan, että suomalaiset ikäihmiset ovat monipuolisia liikkujia. Eläkkeelle siirtyvät ovat terveempiä ja toimintakykyisempiä kuin aikaisemmin, mutta terveyserojen on kuitenkin havaittu kasvaneen. Selvitysten mukaan kävely ja muu liikunta ovat vähenemässä, ja vain muutama prosentti eläkeikäisistä liikkuu sekä kestävyys- että lihaskuntosuositusten mukaisesti. Liikuntaneuvoston mukaan ikäihmisten tulisi pitää yllä kestävyyskuntoa liikkumalla säännöllisesti useana päivänä viikossa, kaiken kaikkiaan ainakin kaksi ja puoli tuntia reippaasti tai tunnin ja vartin verran rasittavammin.

Fyysiseen aktiivisuuteen ja liikkumattomuuteen keskittyvän tutkimus- ja asiantuntijakeskuksen UKK-instituutin tilastojen mukaan ikä tuo muutoksia vähitellen ja yksilöllisesti. Instituutin tutkimusten mukaan ikääntymisen vaikutukset, kuten lihasten ja luuston massan pienentyminen, pituuden vähentyminen ja painon nousu voimistuvat radikaalisti 50–70-ikävuoden välillä. Esimerkiksi lihasmassa voi olla 50-vuotiaalla pienentynyt entisestä 10 %, mutta 70-vuotiaalla vastaava prosenttiluku saattaa olla jo 40. Sairaanhoitajana vuosia toimineen Sundelinin mielestä nimenomaan heikentynyt lihasvoima onkin usein ikääntyneiden liikuntaongelmien takana. Jos lihasvoimasta ei pidetä huolta, nousee erityisesti kotona elävän seniorin vahingoittumisriski huomattavasti.

Liikkumisen vaikeutumisen ja hidastumisen takana kytee kinkkinen oravanpyörä: koska liikkuminen tuntuu aiempaa haastavammalta, sen vähentäminen on houkutteleva vaihtoehto. Monelle liikkuminen alkaa näyttäytyä kaatumisen pelossa jopa uhkaavana asiana. Liikunnan karsiminen on kuitenkin havaittavissa hätkähdyttävän nopeasti erityisesti ikäihmisen fysiikassa, kuten Sundelin on työssään havainnut: ”Inaktiviteetin seurauksena, esimerkiksi sairaalajakson aikana, jopa 5% lihasvoimasta vähenee ensimmäisen viikon aikana ja osteoporoosi lisääntyy prosentin verran päivässä.” Riittävän fyysisen harjoittelun avulla lihasvoimaa voidaan kuitenkin parantaa ja ylläpitää, jolloin myös tasapaino ja reaktionopeus kehittyvät vähentäen kaatumisriskiä.

Liikunta kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tuojana

On tärkeää huomioida, että liikunnan vaikutukset eivät rajoitu pelkästään fyysisiin suorituksiin, vaan ne vaikuttavat myös neurologisten sairauksien etenemiseen. Aivoliitto ry:n mukaan liikkuminen vahvistaa mielen hyvinvointia sekä muistia ja tarjoaa lisäksi tilaisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen. Sundelinin mukaan liikunta onkin ainut ”lääke”, joka hidastaa hippokampusatrofiaa, joka on vaikuttava tekijä muun muassa Alzheimerin taudissa.

Usealle ikääntyvälle oman kehon hidastuminen voi olla suuri henkinen haaste. Saattaa olla vaikeaa hyväksyä, että ennen notkea ja nopea keho ei ylläkään samoihin suorituksiin. Tästä huolimatta liikkuminen on erinomainen keino pitää yllä myös henkistä hyvinvointia. Liikunta ja urheilu tarjoavat sekä rutiinia että vaihtelua arkeen, ja lisäksi ne edistävät unen laatua huomattavasti.

Aktiivisesti liikkuvat henkilöt tulevat usein kiinnittäneeksi enemmän huomiota myös ravitsemukseen sekä lisäravinteiden saantiin. Sundelin muistuttaakin, kuinka kaikenikäisten liikkujien tulisi ottaa huomioon tasapainoinen ravitsemus ja riittävä proteiinien saanti. Säännöllinen ja monipuolinen liikunta edistää siis fyysisen kunnon ohella yksilön arjen hallintaa, elämäntasoa ja mielenterveyttä.

Liikunnan monet mahdollisuudet

Liikunta pitää yllä terveyttä ja kykyä suoriutua jokapäiväisistä toimista, mutta vain siinä tapauksessa, että se on säännöllistä ja monipuolista. Erinomaisia lihasvoimaa, hapenkulutusta ja kestävyyttä kehittäviä aktiviteetteja ovat kotijumppa, kävely, sauvakävely, uinti, voimistelu, kuntosaliharjoitukset tai vaikkapa keppijumppa. Liikkuvuutta, notkeutta ja nivelten hyvinvointia edistävät perinteisen venyttelyn ohella muokkausvoimistelu, jooga ja perinteinen kiinalainen laji taiji.

On hyvä pitää mielessä, että kaikista liikuntalajeista ja -muodoista ei tarvitse pitää, mutta kaikkea sopii kokeilla. Nykyään vaihtoehtoja on tarjolla lukemattomia tanssista hyötyliikuntaan. Vaikka liikunnan ilo olisikin päässyt katoamaan, sen voi löytää uudelleen. Useimmiten liikuntakärpänen nimittäin puree vasta, kun lajiin on päässyt kunnolla tutustumaan ja tottumaan.

Mitä enemmän ikää meille kertyy, sitä enemmän tarvitsemme liikuntaa pitääksemme peruskuntoamme yllä. Luonnollisesti ikä tulee ottaa huomioon urheilusuoritusten vaativuudessa, mutta mitään syytä ei ole lopettaa liikkumista, kunhan sen tekee oman kehon mahdollisuuksien ja lääkärin suositusten rajoissa. Suomen Seniorihoiva kannustaa ikäihmisiä aktiiviseen elämään, sillä ihminen todella on luotu liikkumaan – iästä viis.

Lähteet

Aivoliitto ry
UKK-instituutti
Valtion Liikuntaneuvosto

Linkki STT Infon juttuun.

 

TIEDOTE 09.01.2017

Suomen Seniorihoiva Oy:lle myönnetty kotimaisuudesta kertova Avainlippu

Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt Suomen Seniorihoivalle Avainlippu-tunnuksen osoituksena Suomessa työllistävästä palvelusta. Suomen Seniorihoiva on täysin kotimainen hoiva-alan yritys, joka tuottaa monipuolisia hoivapalveluita ikäihmisten koteihin mahdollistaen arvokkaan elämän omassa kodissa.

Avainlipun ensisijaisena myöntämiskriteerinä on se, että tuotteen on oltava valmistettu tai palvelun tuotettu Suomessa. Lisäksi tuotteen tai palvelun kotimaisuusasteen on oltava vähintään 50 prosenttia omakustannusarvosta. Omakustannusarvossa otetaan huomioon palveluun liittyvät kustannukset, kuten henkilöstökustannukset, alihankinnat ja materiaalihankinnat. Palvelu-Avainlippua kantavalla yrityksellä on myös oltava merkittävä kotimainen omistusosuus, Suomessa toimiva johto ja yrityksen pääkonttorin on sijaittava Suomessa.

Avainlippu

– Kotimaisuus, eettisyys ja suomalainen työ ovat aivan keskeinen osa Suomen Seniorihoivan identiteettiä ja arvomaailmaa, joita Avainlippu edustaa todella hyvin. On mielestämme erittäin tärkeää, että nimenomaan sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan kotimaisella osaamisella ja omistajuudella, Suomen Seniorihoiva Oy:n toimitusjohtaja Mika Suominen kertoo.

Avainlippu-merkki tunnetaan erittäin hyvin. Suomalaisen Työn Liiton tutkimuksen mukaan 86 prosenttia suomalaisista tuntee Avainlipun erittäin hyvin tai melko hyvin. Avainlipun tuntevista 64 % on myös sitä mieltä, että Avainlippu vaikuttaa omiin ostopäätöksiin.

Suomalaisen Työn Liiton markkinointipäällikkö Reetta Mentu kertoo, että suomalaiset haluavat vaikuttaa ostopäätöksillään. 86 % suomalaisista pitää tärkeänä, että he voivat tuote- ja palveluvalinnoillaan tukea suomalaista työllisyyttä.

Reetta Mentu

– Kuluttajat liittävät Avainlippuun positiivisia mielikuvia kotimaisuudesta, luotettavuudesta, työllistävyydestä ja turvallisuudesta. Avainlipun kautta yritykset voivat viestiä tärkeistä arvoista omille sidosryhmilleen, Reetta Mentu jatkaa.

– Palvelut työllistävät nykyisin yhä enemmän suomalaisia, ja palvelu-Avainlipun käyttäjien määrä kasvaa koko ajan. Väestö ikääntyy, ja yhä useampi ikäihminen haluaa asua mahdollisimman pitkään kotona. On hieno asia, että Suomeen syntyy myös uusia yrityksiä, jotka vastaavat näihin tarpeisiin. Toivotamme Suomen Seniorihoivan lämpimästi tervetulleeksi liiton jäseneksi ja Avainlipun käyttäjäksi!

 

Lisätietoja

Mika Suominen
Toimitusjohtaja
Suomen Seniorihoiva Oy
050 549 9707
mika.suominen@suomenseniorihoiva.fi

Reetta Mentu
Markkinointipäällikkö
Suomalaisen Työn Liitto
050 561 5030
reetta.mentu@suomalainentyo.fi

Suomen Seniorihoiva Oy on täysin kotimainen hoiva-alan kasvuyritys, jonka tehtävänä on rikastaa senioreiden elämää. Yritys on perustettu vuonna 2013 ja toimii viidellä paikkakunnalla. Tulevaisuudessa yritys pyrkii olemaan merkittävä kotimainen toimija ja sote-palveluiden tuottaja.

Suomalaisen Työn Liitto on asiantuntijaorganisaatio, jonka tehtävänä on edistää suomalaisen työn arvostusta ja menestystä. Liitto hallinnoi suomalaisesta työstä kertovia merkkejä ja verkkopalveluita.
Avainlippu on Suomessa valmistetuille tuotteille ja Suomessa tuotetuille palveluille myönnettävä alkuperämerkki. Avainlippua kantaa yhteensä 3500 tuotetta, tuoteryhmää tai palvelua.
www.suomalainentyo.fi

 

PÄIVITYS 31.12.2016

On tullut aika kiittää kuluneesta vuodesta! Toivotamme oikein mukavaa ja rauhallista uutta vuotta kaikille!

Uusi vuosi 2017

 

PÄIVITYS 24.12.2016

Suomen Seniorihoiva toivottaa rauhallista joulua kaikille!

Joulutervehdys

Joulutervehdys

 

PÄIVITYS 06.12.2016

Hyvää itsenäisyyspäivää Suomi ja lämpimät kiitokset sotaveteraaneille!

Teimme pienen videon itsenäisyyspäivän kunniaksi kiitoksena veteraaneille.

PÄIVITYS 01.12.2016

Facebook-sivut avattu nyt myös ruotsin kielellä

Avasimme Facebook-sivut nyt myös ruotsin kielellä.

Vastaamme mielellämme kaikkiin ruotsinkielisiin kysymyksiin ja palautteisiin ruotsiksi.

Facebook på svenska

PÄIVITYS 26.11.2016

Suomen Seniorihoivan Twitter-sivut avattu

Voit seurata tekemisiämme nyt myös Twitterin puolella, jossa julkaisemme ajankohtaisia asioita ja pyrimme edistämään senioreiden kotihoitoon ja hyvinvointiin liittyviä teemoja.

Vastaamme myös mielellämme kaikkiin kysymyksiin ja palautteisiin.

Verkostoidutaan yhdessä senioreiden puolesta!

Linkki Twitter-sivuille:

https://twitter.com/seniorihoiva

PÄIVITYS 21.11.2016

Suomen Seniorihoivan Facebook-sivut avattu

Käy tutustumassa uusiin Facebook-sivuihimme. Tykkäämällä pysyt ajan tasalla yrityksen toiminnasta ja hoiva-alaan liittyvistä asioista.

Sosiaalisen median kautta voit myös lähettää meillä kysymyksiä, palautetta tai muuten vaan viestitellä. Vastaamme mielellämme kaikkiin kysymyksiin ja palautteisiin.

Facebookin kautta saat uusimmat päivitykset ja kuulet mahdollisista kampanjoista heti ensimmäisten joukossa.

Ollaan yhteydessä!

Linkki Facebook-sivuille:

https://www.facebook.com/seniorihoiva/

 

 

Suomen Seniorihoiva - SoitaSuomen Seniorihoiva - Ota yhteyttäSuomen Seniorihoiva - Seuraa meitä FacebookissaSuomen Seniorihoiva - Seuraa meitä Twitterissä

TIEDOTE 15.11.2016

UUSI KOTIMAINEN HOIVA-ALAN YRITYS ALOITTAA PALVELUTOIMINTANSA

15.11.2016 9:00 | Suomen Seniorihoiva Oy

Suomen Seniorihoiva Oy käynnistää palvelutoimintansa viidessä eri kunnassa tiistaina 15.11.2016. Toiminta laajennetaan vähitellen koko Suomeen. Yrityksen missiona on rikastaa senioreiden elämää luomalla heille onnellisia ja unohtumattomia hetkiä sekä helpottamalla heidän selviytymistään omassa kodissaan ja päivittäisissä arjen askareissaan.

Yritys on perustettu vuonna 2013 ja sen toiminta pohjautuu Aalto-yliopistossa kehitettyyn uuteen liiketoimintamalliin. Yritys rekrytoi tällä hetkellä aktiivisesti työntekijöitä palvelemaan asiakkaidensa henkilökohtaisina avustajina Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Vantaalla. Yrityksen työntekijät valitaan huolellisesti ja heidät perehdytetään kunkin asiakkaan henkilökohtaisia tarpeita varten.

”Uskomme vahvasti ikäihmisten haluun asua omassa kodissaan onnellisena elämänsä loppuun saakka. Me teemme siitä mahdollista”, Suomen Seniorihoiva Oy:n toimitusjohtaja Mika Suominen kertoo.

Yritys pyrkii tulevaisuudessa olemaan merkittävä kotimainen toimija ja työllistämään tuhansia työntekijöitä ympäri Suomen.

Yhteyshenkilö / lisätietojen antaja:

Toimitusjohtaja Mika Suominen, 050 549 9707, mika.suominen@suomenseniorihoiva.fi, www.suomenseniorihoiva.fi

STT Info

https://www.sttinfo.fi/tiedote/uusi-kotimainen-hoiva-alan-yritys-aloittaa-palvelutoimintansa?publisherId=54140766&releaseId=54141480

 

MEDIASTA POIMITTUA 15.11.2016

Artikkeli lehdessä Viisykkönen;
”Uusi yritys: Yksityistä senioriapua tarjolla Kirkkonummella
– vanhukselle avustaja 29 €/h”

http://www.viisykkonen.fi/uutiset/uusi-yritys-yksityist%C3%A4-senioriapua-tarjolla-kirkkonummella-%E2%80%93-vanhukselle-avustaja-29-%E2%82%ACh