Otsa-ohimolohkorappeuma ja siitä johtuva muistisairaus
Otsa-ohimolohkorappeuma on monimuotoinen muistisairausryhmä, joka johtuu aivojen otsa- ja/tai ohimolohkojen rappeutumisesta. Tämä ilmiö voi olla seurausta useista eri sairauksista, ja sen oireet voivat vaihdella merkittävästi yksilöittäin. Oireyhtymä alkaa yleensä työiässä, poiketen muista tyypillisistä muistisairauksista.
Otsa-ohimolohkorappeuman ensimmäiset merkit ilmenevät yleensä 40–60-vuotiaana. Joillakin potilailla sairaus voi kuitenkin alkaa myös nuorempana tai vanhempana. Työikäisten dementioista noin 10 %:lla diagnosoidaan tätä oireyhtymää, kun taas kaikenikäisten potilaiden dementiasairauksista se muodostaa noin 5 %. Suomessa näitä potilaita on alle tuhat.
Diagnosointi varhaisessa vaiheessa voi olla haastavaa, sillä oireet voivat vaihdella suuresti. Täydellisen diagnoosin tekemiseen tarvitaan perusteellinen neurologinen arviointi. Lisäksi noin puolella otsalohkodementiaa sairastavista on positiivinen sukuhistoria, viitaten siihen, että sairaus voi olla osittain perinnöllinen.
Varhainen diagnoosi on tärkeää potilaan hoidon ja elämänlaadun kannalta. Se mahdollistaa hoidon aloittamisen ja tukitoimien tarjoamisen varhaisessa vaiheessa, mikä voi hidastaa taudin etenemistä ja helpottaa oireiden hallintaa.
Otsa-ohimolohkorappeuman oireet
Otsa-ohimolohkorappeuma etenee asteittain ja aiheuttaa monenlaisia aivojen toimintahäiriöitä. Vaikka muistin heikkeneminen ei ole aina ensimmäinen oire, se on yleensä yksi sairauden oireista.
Lisäksi sairaus voi vaikuttaa potilaan persoonallisuuteen merkittävästi. Esimerkiksi ystävällinen ja sosiaalinen henkilö voi muuttua ärtyneeksi tai impulsiiviseksi. Mielialan vaihtelut voivat olla äkillisiä ja tilanteeseen sopimattomia, ja potilas voi kehittää uusia pakkomielteisiä toimintoja tai rutiineja.
Otsa-ohimolohkorappeuma vaikuttaa myös tunteiden säätelyyn. Potilailla voi olla vaikeuksia tunnistaa omia tunteitaan tai ilmaista niitä asianmukaisesti. Tämä saattaa johtaa sosiaalisiin vaikeuksiin ja vuorovaikutuksen haasteisiin. Sairaus voidaan jakaa otsalohkopainotteisiin muotoihin (frontotempiraalinen dementia) sekä ohimolohkopainotteisiin muotoihin (semanttinen dementia tai etenevä, sujumaton afasia).
Frontotemporaalinen dementia
Frontotemporaalisessa dementiassa esiintyy esimerkiksi:
- arvostelukyvyttömyyttä
- lyhytjänteisyyttä
- huolettomuutta
- tahdittomuutta
- apaattisuutta
- estottomuutta
Frontotemporaalisessa dementiassa esiintyy muun muassa arvostelukyvyttömyyttä, lyhytjänteisyyttä, huolettomuutta ja tahdittomuutta. Potilaan toimintaa ohjaavat ennen kaikkea impulssit, mikä heikentää merkittävästi sosiaalista toimintakykyä.
Vaikka muisti, havaintokyky ja motoriikka voivat olla suhteellisen hyvällä tasolla, puheen tuottaminen voi olla vaikeaa. Usein sairastunut ei itse ymmärrä tai tunnista muutoksia toimintakyvyssään.
Etenevä, sujumaton afasia
Etenevän sujumattoman afasian näkyvin oire on kielellinen häiriö, joka ilmenee sujumattomana puheena sekä esimerkiksi kieliopin rakenteellisena köyhtymisenä ja sanojen löytämisen vaikeutena.
Afasian oireita voivat olla esimerkiksi:
- kieliopin rakenteellisena köyhtymisenä
- äännetason sanavääristymänä
- sananlöytämisvaikeutena
- änkytyksenä
- lukemis- ja kirjoitushäiriönä tai heikentyneenä toistamiskykynä
- Sairauden edetessä myös täydellinen puhumattomuus (mutismi) on mahdollista. Muistivaikeudet ovat tässä sairauden ilmenemismuodossa lieviä.
Semanttinen dementia
Semanttiselle dementialle on tyypillistä sanojen ja asioiden merkityssisältöjen katoaminen. Potilas voi kyetä lukemaan ääneen tai kirjoittamaan, mutta hänen kykynsä ymmärtää sanojen merkityksiä saattaa olla rajoittunut.
Sairauden yleisimpiä oireita ovat sanojen merkityksen ymmärtämisen heikentyminen, kyvyttömyys tunnistaa tuttuja esineitä ja tyhjäksi jäävä puhe.
Semanttisen dementian yleisimpiä oireita ovat:
- sanojen merkityksen ymmärtämisen heikentyminen
- heikko kyky tunnistaa tuttuja esineitä ja/tai kasvoja
- sisällöltään ”tyhjä” puhe
- heikentynyt empatiakyky
- poikkeuksellinen kiinnostus rahaa ja säästämistä kohtaan
Semanttista dementiaa sairastavalla ei yleensä ole muistivaikeuksia. Sairauden kehittyessä erityisesti lähimuistin ongelmia voi kuitenkin ilmestyä.
Otsa-ohimolohkorappeuman hoito
Otsa-ohimolohkorappeumaan ei ole parantavaa hoitoa. Sen sijaan hoidon keskiössä on oireiden helpottaminen ja potilaan elämänlaadun parantaminen.
Tärkeintä on huolehtia siitä, että sairastunut saa apua toimintakykynsä ylläpitämiseksi. Esimerkiksi kommunikaatiota voidaan tukea kuvilla. Avustaja tai omainen puolestaan voivat auttaa monipuolisen ruokavalion, toimeliaisuuden sekä arjen rutiineista huolehtimisessa.
Sairauden edetessä ulkopuolinen apu on välttämätöntä, joten edunvalvonnasta ja hoitotahdosta on syytä keskustella mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Otsa-ohimolohkorappeumaan liittyvät muistisairaudet ovat haastavia sekä potilaille että heidän läheisilleen. On tärkeää, että sairastunut sekä hänen omaisensa saavat riittävästi tukea ja ymmärtävät, kuinka sairaus etenee. Näin ulkopuolista apua ehditään järjestää ajoissa.
Apua arjen askareisiin
Otsa-ohimolohkorappeumaan liittyvät muistisairaudet voivat vaatia jatkuvaa tukea ja hoitoa, erityisesti taudin edetessä. Henkilökohtaisen avustajan rooli tässä tilanteessa voi olla ratkaiseva potilaan hyvinvoinnin ja päivittäisen elämänlaadun kannalta.
Avustaja voi tarjota monipuolista apua ja tukea seuraavilla tavoilla:
1. Päivittäiset toiminnot ja rutiinit
Henkilökohtainen avustaja voi auttaa asiakasta päivittäisissä toiminnoissa, kuten hygieniassa, pukeutumisessa ja ruokailussa. Avustaja voi ohjata ja tukea asiakasta suorittamaan näitä tehtäviä, tarjoten samalla emotionaalista ja henkistä tukea.
2. Turvallisuus ja valvonta
Sairauden edetessä potilaan kyky huolehtia omasta turvallisuudestaan saattaa heiketä. Henkilökohtainen avustaja voi valvoa ja varmistaa potilaan turvallisuutta kotiympäristössä, ehkäisten vahinkoja tai tapaturmia.
3. Kommunikaatio ja vuorovaikutus
Otsa-ohimolohkorappeuma voi vaikuttaa henkilön kykyyn kommunikoida ja ilmaista itseään. Avustaja voi auttaa kommunikaatiossa käyttämällä visuaalisia apuvälineitä, kuten kuvia tai symbolitauluja, jotka helpottavat asiakkaan ja avustajan välistä vuorovaikutusta.
4. Ajanhallinta ja suunnittelu
Sairaus saattaa vaikuttaa potilaan kykyyn hallita aikaa ja suunnitella päivittäisiä tehtäviä. Henkilökohtainen avustaja voi auttaa luomalla selkeitä aikatauluja ja ohjaamalla asiakasta päivän toimintojen suunnittelussa.
5. Sosiaalinen osallisuus ja harrastukset
Avustaja voi myös auttaa asiakasta osallistumaan sosiaalisiin aktiviteetteihin ja harrastuksiin. He voivat suunnitella ja järjestää aktiviteetteja, jotka sopivat potilaan kykyihin ja mieltymyksiin, edistäen siten sosiaalista osallisuutta ja hyvinvointia.
6. Ylläpito ja jatkuva seuranta
Henkilökohtainen avustaja voi seurata asiakkaan tilaa ja edistymistä säännöllisesti. Tämä seuranta mahdollistaa reagoinnin mahdollisiin muutoksiin nopeasti ja tarvittaessa kommunikoinnin terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.
Henkilökohtainen avustaja voi tarjota arvokasta ja yksilöllistä tukea asiakkaalle, joka kärsii otsa-ohimolohkorappeumasta. Tämä tuki ulottuu päivittäisten tehtävien suorittamisesta turvallisuuden takaamiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen, parantaen asiakkaan elämänlaatua ja tukien hänen läheisiään.
Mikäli otsa-ohimolohkorappeumaan liittyvät oireet alkavat näkyä seniorin toiminnassa, olisi syytä hakeutua nopeasti lääkärille, sillä varhainen diagnoosi on tärkeää.
Näin pystytään järjestämään oikea hoito ja kuntoutus voidaan aloittaa riittävän varhaisessa vaiheessa.
Kuntouttaminen on paras aloittaa mahdollisimman kokonaisvaltaisesti huomioiden seniorin ravitsemus, liikunta, seuranpito ja lääkehoito.
Ota meihin rohkeasti yhteyttä, niin autamme sinua.
Mikäli otsa-ohimolohkorappeuma koskettaa sinua tai läheisiäsi tai sinulle heräsi mitä tahansa kysyttävää otsa-ohimolohkorappeumasta tai sen kuntoutuksesta, vastaamme mielellämme kaikkiin kysymyksiin.
Yleistä tietoa hoivapalveluistamme löydät täältä. Voit lukea lisätietoa muistisairauksista esimerkiksi Muistiliiton sivuilta.
My Sundelin
Palvelupäällikkö
Terveydenhuollosta vastaava johtaja
050 326 5571
my.sundelin@suomenseniorihoiva.fi
Asiakaspalvelu:
010 324 9000
info@suomenseniorihoiva.fi
Otsa-ohimolohkorappeuma vaatii aina hoitohenkilökunnalta erityisosaamista. Taudin kuntoutus- ja hoivapalvelut hinnoitellaan tuntiperusteisesti ja palvelukohtaisesti. Tuottamamme hoiva- ja kuntoutuspalvelut otsa-ohimolohkorappeuman oireista kärsiville senioreille ja vanhuksille ovat arvonlisäverottomia ja perustuvat aina kirjalliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Liitämme aina yksityiskohtaisen hinnaston hoito- ja palvelusuunnitelman liitteeksi. Meillä käy myös palveluseteli, jonka arvo määräytyy tapauskohtaisesti. Lisätietoa otsa-ohimolohkorappeuman hoito- ja kuntoutuspalveluiden hinnoittelusta löydät hinnastosivulta.
Lue lisää
Palaa takaisin tietopankkiin:
Palaa takaisin yleiskategoriaan:
Jaa julkaisu ystävillesi ja tutuillesi alla olevista sosiaalisen median -painikkeista.
Lue lisää aiheesta:
Tuuli vaihtoi opettajan työt ikäihmisten hoivaan
"Minulle on tärkeää, että minulla on aikaa olla läsnä asiakkaideni arjessa. Itse asiassa juuri läsnäolo ja henkinen tuki ovat minusta kaikista tärkeimmät tehtäväni", kertoo henkilökohtainen avustaja Tuuli Mäkitalo.
Alzheimerin tauti ja taudin oireet
Alzheimerin tauti on Suomen yleisin muistisairaus ja samalla merkittävin dementiaa aiheuttava sairaus, josta kärsii arviolta yli 70 000 ihmistä Suomessa. Näistä oireista tunnistat piilevän Alzheimerin taudin.
Muistisairaudet ja muistisairauksien oireet
Suomessa on arviolta noin 200 000 muistisairautta sairastavaa ihmistä. Muistisairauksien oireet alkavat usein hiljalleen, minkä takia oireita ei heti huomaa.
Alzheimerin taudin ensioireet
Jos huomaat itsessäsi tai läheisessäsi näitä oireita, olisi syytä hakeutua lääkäriin mahdollisimman pian, jotta mahdolliseen taudin etenemiseen voidaan vaikuttaa.
Dementia ja dementian oireet
Dementia on hyvin yleinen oireyhtymä, josta kärsii noin 35 prosenttia yli 90-vuotiaista. Nämä sairaudet voivat aiheuttaa dementiaa.
Lewyn kappale -tauti ja taudin oireet
Lewyn kappale -tauti on Suomen kolmanneksi yleisin muistisairaus Alzheimerin ja verenkiertohäiriöiden aiheuttaman dementian jälkeen.