Vaskulaarinen dementia eli verisuoniperäinen muistisairaus on toiseksi yleisin etenevä muistisairaus Suomessa. Sairaus puhkeaa aivojen verisuonien vaurioitumisen myötä tai aiheutuu erityyppisistä aivoverenkiertohäiriöistä.

Aivoverenkiertosairauksia on monenlaista riippuen vaurioin sijainnista aivoissa. Päätyypit ovat kortikaalinen eli suurten suonten tauti sekä subkortikaalinen eli pientein suonten tauti.

Verisuoniperäiset muistisairaudet eivät ole perinnöllisiä, mutta sen puhkeamista aiheuttavin riskitekijöihin, kuten diabetekseen ja verenpainetautiin saattaa liittyä perinnöllistä alttiutta. Muistisairauksia voidaan ehkäistä terveillä elämäntavoilla, oikeanlaisella ravinnolla ja liikunnalla.

Vaskulaarisen dementian oireet

Muisti- sekä puhehäiriöt, kömpelyys, tasapaino-, kävely- ja hahmottamisvaikeudet ovat tavanomaisia verisuoniperäisen muistisairauden oireita. Itse muisti säilyy sairastuneilla toimivampana pidempään kuin esimerkiksi Alzheimerin taudissa ja muistihäiriöt saattavat olla sairauden alkuvaiheessa lieviä. Lisäksi vireystilan muutokset, vaihteleva mieliala ja voimakkaat tunnereaktiot kuuluvat sairauden oireisiin.

Myös masentuneisuutta sekä persoonallisuuden muutoksia saattaa esiintyä. Luonnollisesti oireet riippuvat siitä, missä kohtaa aivoissa verisuonet ovat vaurioituneet ja millä aivoalueilla verenkiertohäiriöt sijaitsevat. Oireet voivat olla äkillisesti esiintyviä, kausiluontoisia ja vaihdella jopa päivittäin.

Tyypillinen toiminnanohjauksen heikentyminen saattaa ilmetä vaikeuksina aloittaa tehtäviä suunnitelmista huolimatta, vaikeutena suorittaa loppuun monimutkaisia tehtäviä sekä tiedon käsittelyn hitautena. Muistisairauden oireet voivat edetä tasaisesti tai portaittain, toisinaan muisti tai toimintakyky saattaa tilapäisesti jopa kohentua.

Muistin heikentyminen näkyy etenkin uuden oppimisen vaikeutumisena. Sairastuneella voi esiintyä hahmotusvaikeuksia, joka ilmenee vaikeutena pukeutua, löytää tuttuja tavaroita tai käyttää tuttuja esineitä. Myös vaikeuksia suunnistaa ja hahmottaa etäisyyksiä tutussakin ympäristössä esiintyy.

Riskitekijät elintavoissa

Verisuoniperäisiä muistisairauksia voidaan parhaiten ennalta ehkäistä terveellisillä elintavoilla sekä riittävällä liikunnalla.

Kohonnut verenpaine, koronaaritauti eli sepelvaltimotauti, tupakointi, alkoholi, tyydyttyneiden rasvojen saanti, diabetes, sydäninfarkti sekä aivohalvaukseen liittyvät aivoverenkiertohäiriöt altistavat verisuoniperäisen muistisairauden puhkeamiselle.

Lääketiede ei pysty valitettavasti korjaamaan vauriota, jotka ovat jo tapahtuneet, mutta oikeanlainen hoito voi ehkäistä uusien vaurioiden syntymistä.

Verisuoniperäiseen muistihäiriöön sairastuneiden hoidossa tulisi ensisijaisesti paneutua kohonneen verenpaineen, kolesteroli- ja veren sokeripitoisuuden sekä sydän- ja verisuonitautien hoitoon.

Mikäli epäilet muistisairautta itselläsi tai läheiselläsi, hakeutuminen terveyskeskukseen, ja tarpeen mukaan neurologin vastaanotolle, on suositeltavaa. Tutkimuksissa tehdään haastatteluita, muistikyselyitä ja -testejä, sekä kuvataan aivot esimerkiksi magneettikuvauksella (MRI).

Verisuoniperäinen muistisairaus – hoito ja tuki

Taudista huolimatta on tärkeää jatkaa omanlaisen elämän elämistä. Muistisairauksista kärsivät tarvitsevat tukea ja hoitoa, jossa heidän yksilölliset tarpeensa otetaan huomioon. Erityisesti liikunnan lisääminen sekä sen aktiivinen ylläpitäminen ovat tärkeässä asemassa.

Taudin kanssa elävillä on hyvä olla luotettava ja turvallinen keskustelukumppani jakamassa sairauteen liittyviä ajatuksia sekä selittämässä sairauteen liittyviä oireita.

Alzheimeriin tautiin kehitetyt muistisairauslääkkeet saattavat olla hyödyllisiä, koska niiden avulla voidaan tehostaa kognitiivisia kykyjä kuten tiedonkäsittelyä sekä helpottaa psyykkisiä oireita.

Sairastuneella voi esiintyä Alzheimerin ja verisuoniperäisen muistisairauden yhteismuoto, jolloin henkilö on oikeutettu saamaan Kelalta lääkekorvausta. Masennuslääkkeet saattavat myös helpottaa sairastuneen masennuksen, levottomuuden ja ärtyneisyyden kaltaisia oireita.

Oikeanlaisen lääkehoidon löytäminen voi vaatia kokeilemista sekä lääkeannosten muutoksia. Lääkehoidon seuraaminen ja mukauttaminen tulee aina tapahtua yhteystyössä lääkärin kanssa.

Hyvän ja mielekkään elämänlaadun varmistaminen on vähintään yhtä tärkeää verisuoniperäisten muistisairauden hoidossa kuin lääkehoito.

Fysioterapia ja päiväkuntoutus sekä turvallisen ympäristön järjestäminen ovat olennaisia tekijöitä sairastuneen huolehtimisessa. Ystävyyssuhteet, liikuntaharrastukset sekä arjen toimivat rutiinit tulee pitää sairastuneen elämän keskiössä.

Muistisairas ihminen elää etenevissä määrin hetkessä, ja toivottavaa olisi tehdä siitä mahdollisimman miellyttävä. Suositeltavaa on tehdä elämästä oman näköinen, ja säilyttää kaikki hyvä, mikä siihen kuuluu. Turhat rasitteet on hyvä jättää pois, ja muovata päivittäinen elämä mahdollisimman toimivaksi.

Muistiyhdistyksistä ja kunnan sosiaalipalveluista voit selvittää saatavilla olevia vaihtoehtoja, esimerkiksi vertaistukiryhmiä ja sopeutumisvalmennusryhmiä.

Muistiyhdistykset tarjoavat palveluita niin sairastuneen kuin läheisten tukemiseksi. Myös hoitotahdon ja edunvaltuutuksen tekemistä on hyvä harkita. Näin voit huolehtia sinua koskevista päätöksistä etukäteen, sillä muistisairauden myötä omaa tahtoa ei välttämättä pysty myöhemmin ilmaisemaan.

Myös meiltä on saatavilla ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa sekä muita taudin kanssa elämistä helpottavia palveluita kuten kodinhoitoapua ja viriketoimintaa.

Henkilökuntamme tuntee taudin erityispiirteet ja osaa ammattitaidolla tukea asiakkaan yksilöllistä hyvinvointia sekä edistää asiakkaan elämänlaatua.

Mikäli vaskulaarisen dementian oireet alkavat näkyä seniorin toiminnassa, niin olisi syytä hakeutua nopeasti lääkärille, sillä varhainen diagnoosi on tärkeää.

Näin pystytään järjestämään oikea hoito ja kuntoutus voidaan aloittaa riittävän varhaisessa vaiheessa.

Kuntouttaminen on paras aloittaa mahdollisimman kokonaisvaltaisesti huomioiden seniorin ravitsemus, liikunta, seuranpito ja lääkehoito.

Ota meihin rohkeasti yhteyttä, niin autamme sinua.

Mikäli vaskulaarinen dementia koskettaa sinua tai läheisiäsi tai sinulle heräsi mitä tahansa kysyttävää verisuoniperäisestä muistisairaudesta tai sen kuntoutuksesta, vastaamme mielellämme kaikkiin kysymyksiin.
 

 
Yleistä tietoa hoivapalveluistamme löydät täältä. Voit lukea lisätietoa muistisairauksista esimerkiksi Muistiliiton sivuilta.

Asiakaspalvelu:
010 324 9000
info@suomenseniorihoiva.fi

Palaa takaisin tietopankkiin:

Tietopankki

Palaa takaisin yleiskategoriaan:

Muistisairaudet

Jaa julkaisu ystävillesi ja tutuillesi alla olevista sosiaalisen median -painikkeista.

Lue lisää aiheesta: