Alzheimerin tauti on yleisin muistisairaus ja merkittävin dementiaa aiheuttava sairaus

Alzheimerin tauti on Suomen yleisin muistisairaus ja samalla merkittävin dementiaa aiheuttava sairaus, josta kärsii arviolta yli 70 000 ihmistä Suomessa. Tautiin sairastutaan tyypillisesti yli 65-vuotiaana, joten sitä pidetään iäkkäämpien ihmisten sairautena. On tapauksia, joissa Alzheimerin tautia todetaan myös alle 50-vuotiailla. Tauti on parantumaton, ja sen eteneminen on yleensä vaiheittaista ja hidasta.

Alzheimerin tauti on dementiaa aiheuttava sairaus, joka tuo mukanaan laajan kirjon oireita, jotka muuttavat sairastuneen ja hänen läheistensä elämää. Tieto sairauden eri vaiheista auttaa ymmärtämään sairastunutta paremmin ja varautumaan tulevaan.

Diagnoosin jälkeen on tarpeellista määrittää selkeä hoitosuunnitelma ja käsitellä hoitotahtoon ja testamenttiin liittyvät asiat ajoissa ennen taudin etenemistä. On tärkeää järjestää sairastuneelle mahdollisimman laadukas ja turvallinen elämä.

Alzheimerin taudin oireet alkavat hitaasti. Yleisimpiin ensimmäisiin oireisiin kuuluu muun muassa muistin heikkeneminen ja uusien asioiden oppimisen vaikeutuminen. Muita oireita voi olla esimerkiksi masennus, ärtyneisyys tai ahdistus.

Oireet muuttuvat kuitenkin taudin edetessä. Taudin eteneminen luokitellaan neljään eri vaiheeseen, jotka tuovat mukanaan voimistuvan dementian lisäksi paljon muita oireita.

Alzheimerin taudin oireet eri vaiheissa

Alzheimerin tauti etenee yksilöllisesti, joten oireet saattavat pysyä lievinä hyvinkin pitkään. Lievän ja keskivaikean Alzheimerin taudin vaiheissa on viimeistään hankittava säännöllistä apua normaalista arjesta suoriutumiseen. Oireiden eteneminen on luokiteltu neljään eri vaiheeseen, joita tauti tyypillisesti noudattaa. Vaiheet ovat seuraavat:

• Varhainen Alzheimerin tauti
• Lievä Alzheimerin tauti
• Keskivaikea Alzheimerin tauti
• Vaikea Alzheimerin tauti

Varhaisen Alzheimerin taudin oireet

Taudin toteamisvaihe eli varhainen vaihe herättää huomion yleensä ensisijaisesti läheisissä. Sairastunut voi olla täysin tiedostamaton muutoksista. Joskus varhaisiin oireisiin saattaa liittyä myös tosiasian kieltäminen. Muutokset liittyvät ensisijaisesti muistiin, keskittymiskykyyn, mielialaan ja oppimisvaikeuksiin. Sairastunut voi kokea olevansa masentunut tai stressaantunut eikä uusien asioiden opettelu enää onnistu.

Myös normaalit ja arkiset asiat voivat tuntua vaivalloisilta ja niiden suorittaminen hidastuu. Uusien asioiden oppiminen, kuten nimien muistaminen tuntuu vaikealta, tai aiemmin katsotun elokuvan tapahtumat eivät muistu mieleen.

Mitä varhaisemmassa vaiheessa Alzheimerin tauti diagnosoidaan, sitä paremmin taudin oireita voidaan hoitaa ja viivästyttää. Kun varsinainen diagnoosi on saatu, on tärkeää varautua tulevaan hyvin. Hoitotahto kannattaa määrittää jo varhaisessa vaiheessa, jotta säännöllinen apu on helppo hoitaa oireiden lisääntyessä.

Varhaisen vaiheen oireiden yhteenveto

• Unohtelu, muistin heikkeneminen
• Vaikeus keskittyä tai oppia uutta
• Matemaattisten taitojen heikentyminen (käteisellä maksaminen hidasta ja vaikeaa)
• Mielialanvaihtelut (masennus, stressi, apatia)
• Arkisten asioiden suorittamisen hidastuminen

Lievän Alzheimerin taudin oireet

Lievässä vaiheessa aiemmat oireet voimistuvat. Myös sairastunut huomaa selkeän muutoksen muistin toiminnassa. Yksin asuminen onnistuu, mikäli sairastunut saa jatkuvaa apua. Tutut reitit ja paikat unohtuvat, joka johtaa usein eksymisiin ja harhailuihin.

Raha-asioiden hoitaminen vaikeutuu huomattavasti, jolloin esimerkiksi arkinen kaupassa käyntikään ei suju enää normaaliin tapaan. Usein on myös niin, että potilas unohtaa milloin on viimeksi syönyt tai muistaa syöneensä vasta hetki sitten, vaikka näin ei olisi. Siksi on tärkeää, että sairastunutta ei jätetä oman toimintakykynsä varaan.

Sosiaaliset tilanteet voivat aiheuttaa ahdistusta, sillä sairastunut on hyvin tietoinen unohtelusta ja kohtaamistaan muutoksista. Lievässä vaiheessa osalla potilaista esiintyy myös hallusinaatioita.

Lievän vaiheen oireiden yhteenveto

• Unohtelun voimistuminen
• Kirjoittamisen ja lukemisen ymmärtämisen vaikeutuminen
• Unen laadun heikkeneminen (herääminen kesken unien ja unirytmin muutos)
• Harhailu ja eksyminen
• Ahdistus
• Hallusinaatiot

Keskivaikean Alzheimerin taudin oireet

Keskivaikeassa vaiheessa nykyhetki hämärtyy. Sairastunut voi elää menneissä tapahtumissa aina lapsuuteensa saakka. Itsestään huolehtiminen ei välttämättä enää onnistu ja tavarat ovat jatkuvasti kadoksissa. Sairastunut saattaa tarvita apua perusasioissa, kuten ruoanlaitossa, syömisessä, pukeutumisessa ja peseytymisessä. Ainoastaan jatkuvan hoidon myötä potilas voi asua kotona.

Myös puheen tuottaminen alkaa hidastua, jonka seurauksena sairastunut saattaa vetäytyä entisestään. Myös fyysinen hidastuminen alkaa näkyä. Sairastunut ei enää tunnista läheisiään jokaisella kerralla, joka voi tuntua hyvin raskaalta. Hallusinaatiot voimistuvat, joka aiheuttaa monessa potilaassa suurta ahdistusta ja pelkoa.

Keskivaikean vaiheen oireiden yhteenveto:

• Perheenjäsenten ja itsensä tunnistamisen vaikeutuminen
• Itsestään huolehtimisen vaikeutuminen (syöminen, pukeutuminen ja hygieniasta huolehtiminen)
• Puheen tuottamisen vaikeutuminen
• Hallusinaatioiden voimistuminen
• Pelko ja ahdistus
• Mahdolliset persoonallisuuden muutokset
• Luku- ja kirjoitustaidon menettäminen

Vaikean Alzheimerin taudin oireet

Vaikeassa vaiheessa sairastunut elää yleensä kokonaan menneisyydessä, useimmiten lapsuudessa. Hän kykenee tunnistamaan omaisensa ainoastaan harvoin, jos milloinkaan.

Vaikeassa vaiheessa arvaamattomat käytöshäiriöt ovat yleisiä. Puheen tuottaminen vaikeutuu entisestään, ja toiset lakkaavat lopulta puhumasta. Fyysinen toimintakyky heikkenee, ja liikkumisesta saattaa tulla mahdotonta ilman apua.

Vaikeassa vaiheessa sairastunut ei yleensä enää tiedosta, missä hän milläkin hetkellä on. Hän ei välttämättä edes tunnista itseään. Tällainen mielentila aiheuttaa luonnollisesti hämmennystä, joka puolestaan saattaa johtaa levottomaan ja joskus aggressiiviseenkin käytökseen. Itsensä unohtamisen myötä sairastuneen persoonallisuus saattaa muuttua paljonkin.

Vaikean vaiheen oireiden yhteenveto:

• Vaikeus tuottaa puhetta tai puheen sisällön sekavuus
• Seksuaaliset käytöshäiriöt (toisten ihmisten luvaton koskettelu ja ahdistelu sekä törkeä kielenkäyttö)
• Virtsa- ja ulostevaivat (pidätysongelmat, ulosteen levittäminen ja sotkeminen)
• Ajan- ja paikantajun menettäminen
• Levoton käytös (huutaminen, raivoaminen, itkeminen, rivo kielenkäyttö ja levoton kuljeskelu)
• Menneisyydessä eläminen (henkilö voi esimerkiksi luulla olevansa taas lapsi)
• Itsekäs ja aggressiivinen käyttäytyminen
• Vaikeus liikkua itsenäisesti
• Omaisten unohtaminen
• Persoonallisuuden muutos

Alzheimer oireet ovat yksilöllisiä

Alzheimer oireet eivät kuitenkaan ole samanlaiset jokaisen potilaan kohdalla. Toiset voivat pysyä hyvän tuulisina oireiden kasvamisesta huolimatta elämänsä loppuun saakka. Huomattavasti vanhemmalla iällä sairastuneet kärsivät ensisijaisesti ainoastaan muistin menettämisestä, eikä tauti ehdi yleensä edetä vaikeampiin vaiheisiin.

Taudin kesto vaihtelee aina kahdesta vuodesta kahteen kymmeneen vuoteen. Alzheimerin taudin keskimääräinen kesto on noin 12 vuotta. Taudin etenemistä on turhaa murehtia etukäteen. Niihin on kuitenkin hyvä olla varautunut, vaikka tauti ei etenisikään koskaan vaikealle tasolle.

Alzheimerin taudin perinnöllisyys

Kun lähipiirissä sukulainen sairastuu Alzheimerin tautiin, herää varmasti monella ajatus siitä, onko Alzheimerin tauti perinnöllinen. Toistaiseksi lääketiede ei ole pystynyt selvittämään syytä Alzheimerin taudin puhkeamiselle. Tiedetään, että tauti aiheuttaa amyloidiproteiinin kertymistä aivoihin, joka rappeuttaa muistijärjestelmän ja johtaa dementiaan.

Alzheimerin taudin perinnöllisyys on kuitenkin hyvin epätodennäköistä, mutta mahdollista. Potilaista vain noin 0,5-1 prosenttia on todettu sairastavan taudin perinnöllistä muotoa. Alzheimerin taudin perinnöllisyyden taustalla on kolme eri geenivirhettä, jotka esiintyessään aiheuttavat sairastumisen usein jo hieman nuoremmalla iällä, jopa alle 50 vuotiaana.

Elämä Alzheimerin taudin oireiden kanssa

Pitkälle edenneessä Alzheimerin taudissa ihminen elää voimakkaasti hetkessä, joten siihen täytyy panostaa. On tärkeää kohdata sairastunut empatialla, ymmärryksellä ja kärsivällisyydellä. Vaikka muisti ei enää ole entisellään, tunteet pysyvät ja voivat vaihdella rajustikin sairauden aikana. Tällöin kiireetön ja aidosti välittävä hoiva on ensisijaisen tärkeää.

Sairaus voi aiheuttaa levottomuutta, ärtyneisyyttä ja jopa aggressiivista käyttäytymistä. On ensiarvoisen tärkeää, että sairastunut saa empaattista ja ymmärtäväistä hoivaa ja apua.

Mikäli sairastuneen kotona käy säännöllisesti hoitaja, niin on hyvin tärkeää, että hoitaja on joka kerta sama. Näin hoitaja muodostuu hoidettavalle tutuksi ystäväksi, mikä parantaa luottamusta ja tekee hoitokäynneistä mukavampia. Lisäksi hoidettavan kuntoa ja sen kehitystä voidaan tarkkailla huomattavasti luotettavammin, jos hoitaja on aina sama.

Tuttu ja turvallinen hoitaja voi myös läsnäolollaan tuoda selkeää rutiinia muistisairaan elämään, mikä puolestaan on yksi keskeisimmistä asioista sairauden hallitsemisessa.

Alzheimerin taudin hoidossa meidän keskeisin tehtävä on sairastuneen hyvinvoinnista huolehtiminen, sairauden hidastaminen, elämänlaadun parantaminen sekä toimintakyvyn ylläpitäminen. Kotona asumisen mahdollistaminen tukee muistisairaan tuttujen rutiinien ylläpitämistä, mikä puolestaan vähentää sairauteen kuuluvaa turvattomuuden tunnetta.

On hyvin tärkeää, että elämä sairauden kanssa on arvokasta, mielekästä ja täynnä virikkeellistä toimintaa. Elämästä pitää nauttia oli tilanne mikä hyvänsä. Arvokkuus ja elämänlaatu on tärkeää säilyttää sairaudesta huolimatta.

Me autamme läheistäsi elämään mahdollisimman viihtyisää ja arvokasta elämää niin kauan, kun se on suinkin mahdollista.

Jos aiemmin listatut Alzheimer oireet alkavat näkyä seniorin toiminnassa, niin olisi syytä hakeutua nopeasti lääkärille ja muistitesteihin, sillä varhainen diagnoosi on tärkeää sairauden kulun kannalta. Näin pystytään järjestämään oikea lääkehoito ja kuntoutus riittävän varhaisessa vaiheessa.

Kuntouttaminen on paras aloittaa mahdollisimman kokonaisvaltaisesti huomioiden seniorin ravitsemus, liikunta, seuranpito ja lääkehoito.

Ota meihin rohkeasti yhteyttä, niin autamme sinua.

Mikäli Alzheimerin tauti tai jokin toinen muistisairaus koskettaa sinua tai läheisiäsi tai sinulle heräsi mitä tahansa kysyttävää Alzheimerin taudin oireista tai Alzheimerin taudin kuntoutuksesta, vastaamme mielellämme kaikkiin kysymyksiin.
 

 
Yleistä tietoa hoivapalveluistamme löydät täältä. Voit lukea lisätietoa muistisairauksista esimerkiksi Muistiliiton sivuilta.

Asiakaspalvelu:
010 324 9000
info@suomenseniorihoiva.fi

Lue lisää aiheesta:

Palaa takaisin tietopankkiin:

Tietopankki

Palaa takaisin yleiskategoriaan:

Muistisairaudet

Jaa julkaisu ystävillesi ja tutuillesi alla olevista sosiaalisen median -painikkeista.