Masennus on yleisin ikäihmisten mielenterveyteen liittyvä ongelma. Arviolta 1-4 prosenttia koko senioriväestöstä Suomessa kärsii masennuksesta tai masennuksen oireista. Heikentyneet kognitiiviset ja fyysiset kyvyt, sairaudet ja elämänkumppanin menettäminen ovat osa jokaisen elämänkaarta, mutta altistavat masennuksen puhkeamiselle.

Ikääntyneiden masennusta hoidetaan parhaiten tunnistamalla se mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Masentunut seniori ei aina välttämättä tarvitse lääkehoitoa, vaan masennusta voidaan hoitaa ja ehkäistä oikeanlaisen kotihoidon avulla. Masentuneen seniorin tukemisessa on keskeistä tunnistaa masennukseen liittyvät erityispiirteet ja ryhtyä kuntoutustoimenpiteisiin jo ennen masennuksen etenemistä.

Kuinka tunnistat masennuksen ikääntyneellä?

Masennus saattaa ilmetä ikäihmisillä eri tavoin kuin nuorilla tai aikuisilla. Masennuksen oireet voivat olla fyysisiä; selittämättömiä kipuja ja särkyjä eri puolella kehoa. Oireet voivat ilmetä ruokahaluttomuutena, ruuansulatushäiriöinä, painonlaskuna tai unettomuutena. Mahdollisesta masennuksesta saattaa viestiä esimerkiksi poikkeuksellinen ärtyneisyys, aggressiivisuus tai muu kiihkonomainen käyttäytyminen, sekä runsas alkoholin kulutus.

Masennusoireita esiintyy monesti kognitiivisten kykyjen, kuten muistin ja tiedonkäsittelyn heikkenemisen myötä. Toisinaan kykyjen heikkeneminen aiheuttaa masennuksen oireet. Masennuksen pääkriteereiksi voidaan tunnistaa pitkäkestoinen muutaman kuukauden jatkunut alakuloinen mieliala, vähentyneet voimavarat ja poikkeuksellinen väsymys sekä kiinnostuksen tai mielihyvän tunteen puute.

Psykoottisesti masentuneella ikäihmisellä esiintyy aistiharjoja ja harhaluuloja, joita tavallisesti leimaa syyttävä, vainoava, alakuloinen tai vihjaileva sisältö. Tällöin masennuksen hoitamiseen on saatavilla lääkehoitoa sekä psykiatrista apua, joskus suositellaan myös pitkäaikaista sairaalahoitoa. Masennuksen tunnistaminen ikääntyneillä on haastavampaa kuin muissa ikäryhmissä ja sen arvioidaankin olevan voimakkaasti alidiagnosoitu.

Masennuksen ennaltaehkäisevä toiminta sekä oireiden varhainen tunnistaminen ovat ratkaisevassa asemassa seniorin hyvinvoinnista huolehtimisessa. Pitkään jatkunutta masennusta on huomattavasti haasteellisempaa hoitaa, ja seuraukset voivat olla jopa ennalta arvaamattomat. Vaikean masennuksen johdosta esimerkiksi riski itsemurhaan nousee huomattavasti. Keskivaikean ja vaikean masennuksen hoidossa joudutaan usein turvautumaan myös lääkehoitoon.

Tarjoamalla seniorille oikeanlaista hoitoa ja kuntoutusta, vakavammilta oireilta voidaan kuitenkin välttyä.

Ymmärtäminen auttaa masennuksen ehkäisemisessä

Oikeanlaisen avun antamiseksi on hyvä ymmärtää masennuksen syitä sekä erityispiirteitä. Vanhusten masennus voi aiheuttaa ikääntyneille epätavallisiakin oireita, jolloin sitä on entistä vaikeampaa havaita. Sairastuminen, kriisi, käsittelemätön suru, elämänkumppanin ja ystävien menettäminen, yhteisöllisyyden puute, sosiaalisen verkoston pieneminen sekä yksinäisyys aiheuttavat inhimillisesti ikäihmiselle ahdistuneisuutta, mikä voi pahimmillaan johtaa masennuksen puhkeamiseen.

Unohdetut traumat vuosien takaa saattavat nousta vanhuusiällä mieleen ja aiheuttaa psyykkisen olotilan heikentymistä. Kokemukset eletystä elämästä sekä sen päättymisestä saattavat aiheuttaa voimakasta ahdingon tunnetta. Pahimmillaan pitkään jatkunut masennus saattaa muodostua kantajalleen krooniseksi eli pysyväksi olotilaksi, joka toistuu uudelleen hoidoista riippumatta.

Negatiiviset ajatukset ja tunteet sekä ajoittainen yksinäisyys kuuluvat myös normaaliin elämään eikä aina ole kyse masennukseen sairastumisesta. Alakuloisen ikäihmisen elämänlaatua tulee kuitenkin pyrkiä kohentamaan masennuksesta huolimatta. Masennuksestakin voidaan toipua parhaiten; helpommin ja nopeammin, mitä aikaisemmin vanhus saa tarvitsemaansa hoitoa ja huolenpitoa.

Masennuksen erityispiirteisiin kuuluu, että vanhus voi kokea häpeää masennuksensa oireista, eikä halua puhua avoimesti siihen kytkeytyvistä asioita. Henkilökohtaisten ajatusten ilmaiseminen masennukseen liittyen saattaa tuntua varsin kiusalliselta, jopa pelottavalta. Tällöin masennuksen havaitseminen on vaikeampaa niin läheisille, kuin terveydenhuollon ammattilaisillekin. Vanhus ei myöskään itse välttämättä ole tunnistanut masennuksen oireita liittyväksi masennukseen, vaan uskoo kyseessä olevan jonkin muun sairauden.

Pitkäaikaiset sairaudet kuten Alzheimerin tauti ja muut muistisairaudet, Parkinsonin tauti, sydänleikkaukset sekä sydän- ja verisuonitaudit voivat johtaa masennuksen puhkeamiseen. Masennus voi olla myös Alzheimerin taudin ensimmäisiä oireita. Ikäihmisistä naisilla arvioidaan olevan kaksi kertaa suurempi riski sairastua masennukseen miehiin verrattuna.

Masentunut vanhus kotihoidossa

Pitkään jatkunut masennus kroonistuu, uusiutuu herkästi, heikentää fyysistä kuntoa ja toimeliaisuutta, heikentää elämänlaatua sekä kuormittaa läheisten hyvinvointia. Voit kuitenkin hakea lisävoimavaroja kotihoidon tuella. Kotihoito mahdollistaa tutussa ympäristössä elämisen, ja näin edesauttaa mielekkään elämänlaadun tukemisessa sekä itsenäisyyden säilyttämisessä.

Masennusta ehkäisevä ja parantava kotihoito edellyttää ammattiosaamisen lisäksi seniorin persoonallisuuden ja toimintatapojen tuntemista. Vanhuksen masennuksen tunnistaminen kotihoidossa saattaa olla haasteellista hoitohenkilökunnan vaihtuvuuden sekä masennuksen oireiden monimuotoisuuden vuoksi.

Fyysiset oireet voivat joko aiheuttaa masennusta tai ilmentyä masennuksen seurauksena. Oireet ilmenevät myös eri tavoin henkilöstä riippuen. Hoitohenkilökunnan kiire, oma väsymys tai uupumus, hoitajien jatkuva vaihtuminen sekä mielenkiinnon puute vanhuksen mielialatekijöitä kohtaan saattavat vaikeuttaa vanhuksen masennuksen tunnistamista. Hoitajien vaihtuvuus voi myös heikentää vanhuksen turvallisuuden tunnetta, ja voimistaa tunnetta hoidettavana olemisesta.

Meillä tähän haasteeseen on vastattu nimeämällä asiakkaalle aina oman henkilökohtaisen hoitajan tai avustajan, jolloin masennuksen ja muiden sairauksien tunnistaminen ja seuranta helpottuu. Rakennamme aina kestävän, luottamuksellisen sekä arvostavan hoitosuhteen, joka tukee seniorin hyvinvointia ja mahdollistaa masennuksen ehkäisyn tai oireiden tunnistamisen varhaisemmassa vaiheessa. Henkilökohtainen hoitaja on aina läsnä asiakkaalla niin pitkään kuin asiakas haluaa, vaikka koko päivän.

Ikääntyneiden masennuksen lääkehoito

Lievä masennus ei useinkaan vaadi lääkehoitoa, minkä vuoksi vanhuksen masennuksen hoitamiseen on tärkeää puuttua heti ensimmäisten merkkien ilmaantuessa. Keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta hoidetaan yleensä lääkehoidolla sekä terveydenhuollon ammattilaisten keskusteluavulla, tai tarvittaessa psykiatrisella sairaalahoidolla.

Lääkehoidon arvioidaan toimivan parhaiten kun seniori sekä läheiset yhdessä ymmärtävät mitkä ovat hoidon tavoitteet. Lääkehoito ainoana hoitomuotona on harvemmin riittävä taikka toimiva keino parantua masennuksesta, eikä yksinään vielä pysäytä masennuksen etenemistä. Psykoterapia on monesti lääkehoidon rinnalle suositeltava hoitomuoto.

Valitettavasti Kela ei tue yli 67-vuotiaiden psykoterapeuttista kuntouttamista, joten hoitokustannukset voivat muodostua ikäihmiselle ja läheisille kalliiksi. Lääkehoito ei kuitenkaan ole tarpeen, kun huolehditaan ikääntyneiden hyvinvoinnista jo ennen masennusmerkkien ilmaantumista.

Masennuksen kuntoutus kotihoidossa

Masennuksesta voidaan kuntoutua kotihoidossa osaavan ja sitoutuneen hoitohenkilön avustuksella. Masentunut seniori saattaa tarvita apua esimerkiksi lääkkeiden päivittäisessä ottamissa, riittävästä ravinnonsaannista huolehtimisessa sekä kodin siisteyden ja viihtyvyyden ylläpitämisessä.

Lievää masennusta voidaan hoitaa lisäämällä seniorin aktiivisuutta ja toimintaa, vahvistamalla sosiaalisia suhteita ja huolehtimalla muiden ihmisten seuran laadusta sekä määrästä. Vanhusten masennus voi johtaa haluttomuuteen liikkua ja seurustella. Kevyt urheileminen ja sosialisointi ovat kuitenkin juuri sopivia aktiviteettejä kohentamaan alakuloista mielialaa. Toiminnan tulee aina olla sellaista, että se on seniorille miellyttävää ja mukavaa.

Lisäksi ikääntyneiden yksilölliset erityistarpeet tulee ottaa toiminnan järjestämisessä huomioon. Omatoimisuuden tukeminen ja toimintakyvyn säilyttäminen jokapäiväisessä arjessa tukevat kuntoutumista masennuksesta, ja ehkäisevät masennuksen syntyä.

Tukena kattavat hoivapalvelut ja kiireetön kotihoito

Läheisten tuki masentuneen ikäihmisen hoidossa on ensiarvoisen tärkeää. Masennuksen diagnosointi on elämään kuuluvien muutosten myötä toisinaan haasteellista; menetykset ovat luonnollinen osa elämää.  Tavanomaisempaakin alakuloa tulee kuitenkin seurata aktiivisesti ja pyrkiä löytämään keinoja kohottamaan seniorin mielialaa.

Ikäihminen kaipaa muiden yksilöiden tavoin keskusteluseuraa, ja tukea käsitellessään surujaan, pelkojaan sekä muita elämään kuuluvia kokemuksia. Ihminen haluaa tulla kuulluksi ja huomioiduksi, iästään riippumatta.

Meiltä on saatavilla tuttua ja turvallista seuraa ja iloisia hetkiä omaan tai läheisesi arkeen. Kiireetön kotihoitomme takaa antoisat hetket ja vie läheisesi tarvittaessa ulkoilemaan vaikka sauvakävelylle, joka piristää mukavasti mieltä.

Palveluihimme kuuluvat muun muassa seurustelua, ulkoilua ja liikkumista, yhdessä oloa ja tekemistä, elämyksiä sekä muuta viriketoimintaa. Painotamme asiakassuhteissamme kiireettömyyttä, korkeaa laatua, turvallisuutta sekä asiakkaan yksilöllistä huomioimista.

Nimeämme jokaiselle asiakkaallemme oman henkilökohtaisen avustajan tai hoitajan, joka toimii asiakkaan tukena ja turvana kaikessa toiminnassa. Tututuksi tulemisen myötä asiakkaan ja hoitohenkilön välille muodostuu merkityksellinen, luottamuksellisen ja ystävänomainen suhde, jossa voi vaihtaa ajatuksia ja puuhastella asioita yhdessä.

Jos aiemmin listatut masennuksen oireet alkavat näkyä läheisessäsi tai huomaat niitä itsessäsi, niin olisi syytä hakeutua lääkärille, sillä oikealla diagnoosilla pystytään järjestämään oikeanlainen hoito ja kuntoutus riittävän varhaisessa vaiheessa.

Mikäli masennus koskettaa sinua tai läheisiäsi tai sinulle heräsi mitä tahansa kysyttävää vanhusten masennuksesta tai sen kuntoutuksesta, vastaamme mielellämme kaikkiin kysymyksiin.
 

 
Yleistä tietoa hoivapalveluistamme löydät täältä.

Ota meihin rohkeasti yhteyttä, niin autamme sinua.

Asiakaspalvelu:
010 324 9000
info@suomenseniorihoiva.fi

Palaa takaisin tietopankkiin:

Tietopankki

Palaa takaisin yleiskategoriaan:

Ikääntyneiden sairaudet

Jaa julkaisu ystävillesi ja tutuillesi alla olevista sosiaalisen median -painikkeista.