MS-tauti eli multippeliskleroosi on etenevä neurologinen sairaus, joka on selvästi yleisempi naisilla kuin miehillä. MS-tauti vaikuttaa keskushermostoon sekä liikunta- ja toimintakykyyn aiheuttaen oireita kehon eri puolille. MS-taudin oireet sekä niiden voimakkuus on yksilöllistä. MS-tautiin ei ole parannuskeinoa, mutta sairauden kulkuun voidaan vaikuttaa esimerkiksi hyvällä lääkehoidolla, ravinnolla, elintavoilla ja kuntoutuksella.

MS-tauti on keskushermoston eli aivojen ja selkäytimen tulehduksellinen sairaus. MS-tautiin sairastuneen keho muodostaa vasta-aineita ja hyökkää omia kudoksiaan vastaan. MS-taudin eteneminen vaihtelee yksilöittäin, eikä se parhaimmillaan sairastumisen alkuvaiheen jälkeen oireile juurikaan.

MS-taudin oireet ovat suurimmalla osalla sairastuneista luonteeltaan aaltoilevaa, jolloin pahenemisvaiheet vuorottelevat oireettomien ajanjaksojen kanssa.

MS-taudin hoito lääkkeillä, kuntoutuksella, hyvillä elämäntavoilla ja liikunnalla voi auttaa oireiden kanssa elämisessä, vaikka MS-tautia ei voidakaan kokonaan parantaa.

Mikä on MS-tauti?

Autoimmuunisairauksiin lukeutuvassa MS-taudissa kehon oma puolustusjärjestelmä hyökkää omaa hermostoaan vastaan, etenkin myeliiniin eli hermosolujen jatkeita peittävään hermovaippaan sitä vaurioittaen. Myeliini nopeuttaa sähköisten viestien kulkua aivojen ja muun kehon välillä.

Sairaus etenee 10–15 % sairastuneista jo ensioireiden jälkeen. Noin puolella sairastuneista MS-tauti muuttuu eteneväksi 20 vuoden sisällä sairastumisesta. Mikäli MS-taudin hoidossa ei käytetä lääkkeitä, se todennäköisesti lyhentää elinikää noin kuudella vuodella. Elinikään voi kuitenkin vaikuttaa myös elämäntavoillaan.

MS-tautiin sairastutaan yleisimmin nuorella iällä, noin 20–40-vuotiaana ja siihen sairastuminen on yleisempää naisilla kuin miehillä. MS-taudin aiheuttajaa ei tunneta vielä kunnolla, mutta sen puhkeamiseen vaikuttavat perintö- ja ympäristötekijät. On tutkimusnäyttöä siitä, että suomalaisten MS-potilaiden sisaruksilla on 25-kertainen riski sairastua MS-tautiin. Myös auringonvalon vähyyden ja siitä aiheutuvan alhaisen D-vitamiinitason arvellaan vaikuttavan MS-taudin puhkeamiseen. Lisäksi tupakointi lisää riskiä sairastua MS-tautiin. Neurologi tekee sairauden diagnoosin oireiden, magneettikuvauksen ja tarvittaessa selkäydinnesteen analysoinnilla.

MS-taudin oireet

MS-taudin oireisiin vaikuttaa ennen kaikkea se, missä osassa hermostoa myeliini on vaurioitunut. MS-taudin oireet voivat esiintyä näkö- ja silmäoireina, uupumuksena, tuntomuutoksina tai liikkumisen, muistin, ajattelun tai keskittymisen vaikeuksina. Myös kivut, mielialan, rakon ja haasteet suolentoiminnassa voivat kuulua taudinkuvaan.

MS-taudille tyypillisiin näkö- tai silmäoireisiin kuuluu esimerkiksi näköhermon tulehdus, joka aiheuttaa näön heikkenemistä yhdessä tai molemmissa silmissä muutamasta tunnista muutaman päivän ajaksi. Näkö kuitenkin useimmiten palaa normaaliksi. Puutuminen, tuntoaistin herkistyminen tai kutina ovat esimerkkejä tuntomuutoksista, joita MS-taudissa voi esiintyä.

Liikkumiskykyä voivat heikentää tasapainovaikeudet, lihasheikkous tai -jäykkyys tai lihasten yhteistoiminnan häiriintyminen. Sanatapailu ja oppimisen hankaloituminen puolestaan viestivät ajattelun ongelmista. Kipua voi syntyä hermosäryistä tai liikunta- tai tukielimistön kuormittumisesta. Ummetus tai virtsarakon toimintaongelmat ovat tavallisia oireita MS-taudissa.

MS-taudin yleisimmät oireet: 

• näkö- ja silmäoireet
• kaksoiskuvat
• tuntomuutokset
• uupumus
• hankaluudet liikkumisessa
• muistin, keskittymisen ja ajattelun haasteet
• mielialaongelmat
• rakon ja suolen toiminnan ongelmat
• kivut

MS-taudin eri vaiheet ja muodot

MS-taudin aaltoilevaan ilmenemismuotoon kuuluvat pahenemisvaiheet ja oireettomat tai vähäoireiset ajanjaksot, jotka vaihtelevat. MS-taudin pahenemisvaiheen oireet kestävät yhdestä vuorokaudesta neljään viikkoon. Kyseessä on joko vanhan oireen paheneminen tai uuden alkaminen.

Uudet oireet eivät kuitenkaan välttämättä kerro taudin pahenemisvaiheesta, vaan ne voivat viestiä myös esimerkiksi ruumiinlämmön noususta. Hermojen johtonopeudet voivat nimittäin hidastua ja aiheuttaa neurologisten oireiden voimistumista ruumiinlämmön noustessa. MS-tautia sairastavan kannattaa huomioida tämä myös liikkumista suunnitellessa: liikuntasuoritus on hyvä ajoittaa niin, että se osuu päivän viileään aikaan, jolloin ruumiinlämpö ei pääse nousemaan yhtä helposti. Pahenemisvaiheen aikana puolestaan on syytä pitää taukoa liikuntaharrastuksesta ja keskittyä lepäämään. Liikunnan voi aloittaa taas rauhallisesti pahenemisvaiheen mentyä ohi.

Tavallisesti MS-taudin oireet lisääntyvät pahenemisvaiheessa noin kahden viikon ajan, minkä jälkeen ne vähenevät ja yleensä menevät kuukauden kuluessa kokonaan ohi. Erityisen voimakkaan pahenemisvaiheen jälkeen saattaa jäädä jäännösoireita, kuten toiminta- ja liikuntakyvyn ongelmia. Pahenemisvaiheen oireita voivat olla esimerkiksi tasapainovaikeudet, kaksoiskuvat, tuntohäiriöt, lihasheikkous tai toisen silmän näön heikkeneminen.

Toisinaan MS-taudin oireet kuitenkin selittyvät muilla sairauksilla, kuten migreenillä, jonka oireisiin esimerkiksi kaksoiskuvat saattavat kuulua. Istumistyöstä syntyvät niska-hartiaseudun jäykistymiset puolestaan voivat aiheuttaa puutumista. Aivoissa tai selkäytimessä käynnissä oleva tulehdus synnyttää pahenemisvaiheen. Kun tulehdus väistyy, pyrkii hermosto palauttamaan elimistön aiemman toimintakyvyn. Mikäli hermostoon tulee vaurioita, saattavat oireet jäädä pysyviksi. Tällöin puhutaan jäännösoireista. Kortisonikuurista voi olla apua MS-taudin pahenemisvaiheen oireisiin.

MS-taudista on olemassa aaltoilevan lisäksi myös kaksi etenevää muotoa. Mikäli oireet pahenevat vähitellen myös pahenemisvaiheiden välillä yli kuuden kuukauden ajan, silloin on sairastunut MS-taudin toissijaisesti etenevään muotoon. Yleensä myös aaltomaisesti etenevä MS-tauti muuttuu usein toissijaisesti eteneväksi. Harvinaisempi osa, 10-15 % potilaista, sairastaa ensisijaisesti etenevää MS-taudin muotoa, jossa oireet muuttuvat tasaisesti haasteellisemmiksi sairauden puhkeamisesta alkaen.

MS-taudin hoito

MS-taudin hoito aloitetaan välittömästi, kun diagnoosi on varmistunut. MS-taudin kulkua voidaan hidastaa lääkkeillä. Myös useimpiin MS-taudin oireisiin, esimerkiksi masennukseen ja virtsarakon ongelmiin, tarjotaan lääkehoitoja. MS-taudin hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä on saatavilla sekä pistos- että tablettimuodossa, riippuen taudin etenemistavasta. Myös bakteeritulehdukset ja infektiot hoidetaan MS-potilailla erityisen hyvin, sillä tulehdukset saattavat altistaa oireiden pahenemisvaiheille. Esimerkiksi poskiontelontulehdukseen tai virtsateiden tulehdukseen tulee MS-tautia sairastavan potilaan kohdalla suhtautua vakavasti.

Huolellinen hygienia auttaa ehkäisemään infektioiden syntyä. Myös toiminnallinen sähköstimulaatio (FES) voi auttaa lihastoiminnan aktivoimisessa. Jäykistyneitä ja heikkoja lihaksia aktivoidaan tässä hoitomuodossa matalaenergisillä sähköimpulsseilla.

MS-tautia sairastavan liikkumista hankaloittavat usein lihasheikkous- ja jäykkyys, lihasten yhteistoiminnan heikentyminen ja tasapainovaikeudet. Lihasheikkous on tavallisempaa jaloissa kuin käsissä. Voimien heikentyessä lihaksiin tulee jäykkyyttä eli spastisuutta, joka toisaalta hieman myös kävelyä, vaikka voimat ovat heikentyneet. Lääkityksen ja muiden hoitomuotojen lisäksi liikuntakin on merkittävä MS-taudin itsehoitomuoto, sillä se ylläpitää MS-tautia sairastavan tasapainoa ja lihaskuntoa. Liikunta myös vähentää taudin oireita ja parantaa mielialaa. Liikuntaan kannattaa kiinnittää huomiota heti sairauden puhjetessa. On kuitenkin tärkeää liikkua oman liikuntakyvyn mukaan, ja ottaa huomioon MS-taudin synnyttämät mahdolliset rajoitukset.

Liiallinen fyysinen rasitus saattaa myös pahentaa sairauden oireita, joten on tärkeää tunnistaa omat voimavaransa. Jos mahdollista, liikuntasuorituksia on hyvä jakaa ennemmin päivän mittaan useassa vaiheessa tapahtuviksi, jolloin rasitus ei muodostu kerralla liian suureksi.

Suomen Seniorihoivan kotihoidon palveluihin kuuluu myös sairastuneen auttaminen liikkumisessa, liikuntaohjeista aina omaan henkilökohtaiseen avustajaan asti. Liikunnan suunnittelussa otetaan huomioon potilaan omat mieltymykset ja MS-taudin sekä iän mukanaan tuomat rajoitukset.

Mielen hyvinvointiin voidaan taas vaikuttaa aivojumpalla, kuten muistelulla, käsitöillä tai vaikkapa maalaamisella. Suomen Seniorihoivan palvelut kattavat myös kognitiivisen virkistystoiminnan suunnittelun ja toteuttamisen yhdessä potilaan kanssa.

Seuranpitopalvelusta saa seuraa kodin ulkopuolelle suuntautuviin harrastuksiin, kuten esimerkiksi kuvataidekerhoon tai vaikka MS-taudin vertaisryhmään lähtemiseen. Toisaalta hoivahenkilöstä saa jo itsessään mukavaa juttuseuraa, mikä auttaa mielialan kohentamisessa.

MS-tauti ikääntyneellä

MS-tauti on yleisesti ottaen tauti, johon sairastutaan 20–40 vuoden iässä, ja koska sairaus ei hoidettuna olennaisesti lyhennä elinikää, myös moni ikääntynyt kärsii MS-taudista. Arviolta Suomessa noin 10 % MS-tautia sairastavista on yli 65-vuotiaita.

MS-tauti oireilee ikääntyneellä samaan tapaan kuin nuorellakin ihmisellä. Iän mukanaan tuomat muut sairaudet kuitenkin lisäävät oireita MS-taudin aiheuttamien oireiden rinnalle. Esimerkiksi korkea verenpaine, osteoporoosi sekä virtsatientulehdukset ovat yleisiä.

MS-taudin kuntoutus

MS-taudin kuntoutuksessa voidaan oireista riippuen käyttää apuna toimintaterapiaa, puheterapiaa, fysioterapiaa tai neuropsykologista kuntoutusta. Kuntoutuksessa hyödynnetään aivojen muovautuvuutta. Jos hermovaurio on syntynyt ja jokin reitti aivoista tai selkäytimestä muualle kehoon on vaurioitunut, on mahdollista löytää uusi reitti. Tämä vie kuitenkin aikaa ja vaatii sinnikästä harjoittelua.

Suomen Seniorihoivan fysioterapeutin voi tilata myös kotikäynnille, jolloin ei tarvitse stressata fysioterapeutin vastaanotolle matkustamisesta.

Lisäksi erilaiset kurssit voivat auttaa sairauden kanssa elämiseen. Kursseilta saa myös vertaistukea. Lisäksi kuntoutuskurssit tai kuntoutusjaksot ovat usein jo sairastumisen alkuvaiheessa varsin hyödyllisiä. Kursseista ja kuntoutuksesta saa lisätietoa potilasta hoitavalta lääkäriltä.

Myös erilaiset apuvälineet kannattaa ottaa mukaan kuntoutumiseen, jos esimerkiksi liikkuminen on vaikeutunut. Kävelykeppi tai rollaattori voi säästää voimia tärkeisiin hetkiin, kun energiaa ei kulu yhtä paljon liikkumisesta ponnisteluun.

Esimerkiksi MS-taudin pahenemisvaiheen aikana voi apuvälineistä olla todella merkittävää hyötyä sairauden kanssa elämiseen. Myös kotiin kannattaa hankkia erilaisia apuvälineitä, esimerkiksi keittiöaskareita helpottamaan. Turvallisuutta parantamaan esimerkiksi kylpyhuoneessa voi hankkia tukikahvan tai suihkuistuimen.

MS-tauti ja ravinto

Lääkehoidon ja terveellisten elämäntapojen lisäksi myös ruokavaliolla voidaan vaikuttaa MS-taudin oireisiin. Tiivistettynä ohjeena MS-potilaalle voidaan suositella yleisiä ravitsemussuosituksia, sillä suositukset korostavat juuri niitä asioita, jotka myös MS-taudin hoidossa tulee ottaa huomioon. Riittävä D-vitamiinin saanti, kasvisten runsas ja monipuolinen käyttö sekä hyvien rasvojen nauttiminen ovat tärkeää MS-tautia sairastavalle.

Mikäli sairastaa aaltomaisesti oireilevaa MS-tautia, kannattaa välttää sokerisia ruokia ja teollisesti valmistettuja ruokia, joissa on paljon tyydyttyneitä rasvoja. Tällaisia ruokia ovat esimerkiksi hampurilaiset tai makkarat. Sen sijaan kannattaa suosia vihanneksia, hedelmiä ja monityydyttymättömiä rasvoja, kuten rasvaisia kalalajeja ja auringonkukkaöljyä. Säännöllinen ateriarytmi taas auttaa ehkäisemään sairauden mukanaan tuomaa uupumusta.

Useiden tutkimusten mukaan MS-tautia sairastavat hyötyvät erityisesti tyydyttymättömien kasvirasvojen ja kalan rasvojen käytöstä. Monityydyttymättömillä rasvahapoilla ja erityisesti omega-3-rasvahapoilla voi olla tulehdusta hillitseviä ominaisuuksia. Ne ovat tärkeitä myös myeliinin muodostuksessa.

Tutkimusten mukaan MS-tautia sairastaville on hyötyä myös antioksidanttien käytöstä ravinnon lisänä. Antioksidanttivitamiineja ovat muun muassa A-, C- ja E-vitamiinit, beetakaroteeni sekä kivennäisaineista sinkki ja seleeni. Tärkeintä olisi huolehtia siitä, että antioksidantteja saa riittävästi ruokavaliosta.

Pitkään MS-tautia sairastaneilla voi esiintyä nielemisvaikeuksia, osteoporoosia ja suolentoiminnan hidastumista. Näidenkin oireiden hoidossa päivittäisellä ravinnolla on suuri merkitys. Alkoholia kannattaa välttää, sillä se voi korostaa sairauden oireita. Tupakoinnista tulee pidättäytyä kokonaan, koska se ylläpitää hiljaista tulehdusta keuhkoissa. Tämä pahentaa MS-tautia, koska se nopeuttaa valkosolujen virheellistä toimintaa. Terveelliset elämäntavat kokonaisuudessaan ovat avainasemassa MS-taudin oireiden hoidossa.

Ota meihin rohkeasti yhteyttä, niin autamme sinua.

Mikäli MS-tauti ja taudin oireet koskettavat sinua tai läheisiäsi tai sinulle heräsi mitä tahansa kysyttävää MS-taudista tai sen kuntoutuksesta, vastaamme mielellämme kaikkiin kysymyksiin.

Yleistä tietoa hoivapalveluistamme löydät täältä. Voit lukea lisätietoa MS-taudista esimerkiksi Neuroliiton sivuilta.

Asiakaspalvelu:
010 324 9000
info@suomenseniorihoiva.fi

Lue lisää aiheesta:

Palaa takaisin tietopankkiin:

Tietopankki

Palaa takaisin yleiskategoriaan:

Neurologiset sairaudet

Jaa julkaisu ystävillesi ja tutuillesi alla olevista sosiaalisen median -painikkeista.