Psykoterapeutti Marja Saarenheimo: Ikäihmisen mielenterveysongelmat tulisi tunnistaa ja hoitaa oikein

Yksinäisyys, masennus ja erilaiset mielenterveydelliset ongelmat vaivaavat monia ikäihmisiä. Psykoterapeutti Marja Saarenheimon mielestä asian edessä ei kuitenkaan tarvitse olla voimaton, vaan tehtävissä on paljonkin, jos tahtoa ja taitoa löytyy. Mielen taitojen ja aivoterveyden vaaliminen valmistavat hyvään vanhuuteen.

TEKSTI: Rita Jussila, Suomen Seniorihoiva Oy

Marja Saarenheimo - Suomen Seniorihoiva

Psykoterapeutti Marja Saarenheimo. Kuva Veikko Somerpuro.

Ikäihmisiä hoidetaan ja heitä koskevia ratkaisuja tehdään usein sillä olettamuksella, että kaikki vanhenevat samalla tavalla. Myös nuoremmilla kanssaihmisillä saattaa olla ikääntyneistä stereotyyppinen käsitys. Marja Saarenheimon mukaan jokaisella ihmisellä tulisi olla oikeus vanheta omalla tavallaan. Mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sitä yksilöllisemmäksi hän yleensä muuttuu.

Saarenheimo on psykologi, tietokirjailija, vanhuustutkija, psykoterapeutti ja kysytty puhuja. Hän on tehnyt pitkän uran tutkijana Vanhustyön keskusliitossa. Saarenheimo muistuttaa, että ikääntyneen ihmisen ei ole sen helpompaa luopua itsemääräämisoikeudesta kuin nuorenkaan. Esimerkiksi palveluasuminen voi sopia joillekin, mutta toiset tekisivät kaikkensa saadakseen elää omassa kodissaan elämänsä loppuun saakka.

– Jotkut kokevat elämän kodissaan yksinäiseksi ja turvattomaksi. Heille palveluasuminen voi sopia hyvinkin. Toisten mielestä taas ryhmäasuminen on ahdistavaa ja masentavaa. Loppujen lopuksi kodin tekee se, että saa olla oma itsensä. Joillekin se merkitsee palveluasumista, toiselle avun saamista omaan kotiin ja siellä pärjäämistä, Saarenheimo pohtii.

Laajat väestötutkimukset osoittavat, että masennus on Suomessa yleisintä yli 75-vuotiailla. Masennusoireet alentavat ikäihmisen toimintakykyä usein merkittävästi. Diagnoosia ja apua ei kuitenkaan välttämättä aina saada, sillä masentuneisuutta voidaan terveydenhuollossakin pitää normaalina, ikääntymiseen kuuluvana asiana, jolle ei tarvitse tehdä mitään. Mielen ongelmista kärsivälle voidaan myös määrätä lääkkeitä, vaikka paras apu olisi toisen ihmisen läsnäolo.

Yksinäisyys ja alkoholin ongelmakäyttö

Ikäihmisten yksinäisyydestä puhutaan paljon ja se onkin yksi merkittävimmistä mielenterveyden ongelmia aiheuttavista tekijöistä.

Yksinäisyys johtaa joskus toiseen suomalaisessa kulttuurissa tyypilliseen ilmiöön, eli alkoholin väärinkäyttöön, Saarenheimo toteaa.

– Yksinäisyys johtaa joskus toiseen suomalaisessa kulttuurissa tyypilliseen ilmiöön, eli alkoholin väärinkäyttöön. Vanhuusiän on nyt saavuttanut sukupolvi, joka on tottunut käyttämään alkoholia. Esimerkiksi iäkkäät naiset käyttävät nykyään yhä enemmän alkoholia. Alkoholin elimistölle aiheuttamat haittavaikutukset voivat moninkertaistua, kun aineenvaihdunta ei enää ikääntyessä toimi kuten nuorena, Saarenheimo toteaa.

Alkoholin liikakäyttö johtaa usein myös entistä vakavampaan ahdistukseen, toivottomuuteen ja yksinäisyyteen. Lisäksi alkoholia saatetaan käyttää yhdessä lääkkeiden kanssa.

Mielen ongelmiin voivat johtaa myös monet muut seikat. Näitä ovat esimerkiksi läheisen ihmisen menettäminen, pitkäaikainen stressi, katkonainen uni, huonot ihmissuhteet tai huolta aiheuttavat aikuiset lapset.

– Ikäihmisille määrätään lääkkeitä, kun enemmän apua olisi esimerkiksi toisen ihmisen läsnäolosta. Ajatusten vaihtaminen kiireettömästi sekä mahdollisuus tehdä itselleen mielekkäitä asioita toisen tukemana parantavat myös mielialaa, Saarenheimo painottaa.

Ennaltaehkäisevä mielenterveystyö olisi tärkeää ja siihen tulisi kiinnittää huomiota ikäihmisten elämänlaadun säilyttämiseksi ja parantamiseksi. Yksinkertaisilla asioilla saataisiin paljon aikaan. Tällä hetkellä kiireetöntä hoivaa esimerkiksi yksityiskoteihin on saatavissa lähinnä yksityisiltä palveluntuottajilta. Näiden palvelujen käyttöön voi kuitenkin useimmiten saada kunnalta palvelusetelin ja myös kotitalousvähennyksen. Erilaisia aktiviteetteja ikäihmisille järjestävät myös esimerkiksi Ikäinstituutti ja pääkaupunkiseudulla sekä Helsinki Missio että Diakonissalaitoksen SenioriVamos.

Jo pienikin auttaminen kohentaa mielialaa

Vanhuusiän masennuksista noin puolet liittyy somaattisiin sairauksiin, kuten syöpään, neurologisiin sairauksiin tai nivelrikon aiheuttamiin kipuihin ja toimintakyvyn laskuun. Näissä tapauksissa masennus ja ahdistus johtuvat pääosin fyysiseen sairauteen liittyvistä peloista, joita voidaan hoitaa esimerkiksi psykoterapialla. Masennus voi johtua myös aivoverenkiertohäiriön aiheuttamasta aivokudoksen vauriosta. Vastaavasti hoitamaton masennus voi laukaista aivohalvauksen tai sydäninfarktin.

Muistisairaudet ja muistisairauksien oireet - Muistisairaus oireet

Marja Saarenheimon mukaan olisi olennaisen tärkeää, että ikäihmisten mielenterveyteen liittyvät ongelmat tunnistettaisiin terveydenhuollossa. Erityisesti häntä kiinnostaa, miten tunnistettaisiin sellaiset tilanteet, joissa ihmisen elämänlaatua saataisiin nostettua pienelläkin auttamisella, kunhan avun tarve tunnistettaisiin.

– Ihminen on kokonaisuus riippumatta siitä, minkä ikäinen hän on. Terveysaseman lääkärivastaanotolla ei ajan puutteen vuoksi yleensä voi puhua kuin yhdestä asiasta kerrallaan. Jos haluaa saada useamman asian hoidetuksi, joutuu vastaanotolla käymään monta kertaa, ja lääkäri yleensä vaihtuu. Tämä on varsinkin ikäihmisille hyvin rasittavaa eikä välttämättä johda mihinkään, Saarenheimo harmittelee.

– Jos joku lääkäri pyrkii hoitamaan potilasta kokonaisvaltaisesti, saa hän ajankäytöstään helposti pyyhkeitä johdon taholta. Kuitenkin juuri terveyskeskuslääkäri olisi paras kontakti ikäihmiselle, koska terveysasemalla käydään joka tapauksessa. Lääkäri voisi suositella potilaalle hänen omiin voimavaroihinsa sopivia aktiviteetteja, jotka kohentaisivat mielialaa. Jos tämä ei ole mahdollista, pitäisi terveydenhuollossa miettiä, mikä olisi terveysasemaa parempi taho, jolla olisi ammattitaitoa havaita ja hoitaa lieviä masennusoireita.

Masennus voi olla myös muistisairauden ensimmäinen oire. Psykoterapiasta voi esimerkiksi Alzheimerin taudin alkuvaiheessa olla apua, kun potilas pystyy vielä vastaanottamaan terapiaa kognition tasolla.

– Kun kognition alenema alkaa olla ilmeistä, tulisi hoidon olla enemmänkin toimintaterapeuttista, Saarenheimo sanoo.

Psyyken lääkkeitä määrätään usein liikaa

Kun masennusongelmat tunnistetaan, määrätään niihin Saarenheimon mukaan usein turhan paljon psyykenlääkkeitä. Monilääkitys on ongelma. Muun muassa Kuopion yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että lääkityksen vähentäminen paransi monen potilaan oloa. Esimerkiksi mielen ongelmista johtuvaa unettomuutta tulisi ensisijaisesti hoitaa lääkkeettömästi terapian keinoin.

Perusteettoman monilääkityksen ja lääkitysongelmien taustalla on usein terveydenhuollon resurssien puute ja hoidon jakautuminen eri terveydenhuollon toimijoiden kesken.

Perusteettoman monilääkityksen ja lääkitysongelmien taustalla on usein terveydenhuollon resurssien puute ja hoidon jakautuminen eri terveydenhuollon toimijoiden kesken. Moniammatillinen hoitotiimi puuttuu ja vastuunjaossa terveydenhoidon ammattilaisten välillä on epäselvyyksiä. Lääkkeitä määräävän tahon tulisikin tuntea hyvin psyykenlääkkeiden aiheuttamat haittavaikutukset ja tunnistaa iäkkäille sopimattomat tai tehottomat lääkkeet.

Aineenvaihdunnan muutosten takia ikääntyneet ovat erityisen herkkiä lääkkeille ja niiden haittavaikutuksille. Psykoosilääkkeitä käytetään muun muassa dementian aiheuttamiin käytösoireisiin, mihin voi liittyä riskejä, kuten lisääntynyttä kuolleisuutta. Kuolemanriski kasvaa, kun kaatumisiin liittyvien lonkkamurtumien ja päävammojen riski kohoaa.

MielenMuutos -hanke

Saarenheimo on ollut tutkijana Vanhustyön Keskusliiton toteuttamassa MielenMuutos -masennushankkeessa, jonka tavoitteena on suomalaisten ikäihmisten mielenterveyteen liittyvän tutkimustyön edistäminen ja mielenterveystyön kehittäminen.

– Tutkimukseen osallistui 139 yli 60-vuotiasta masennuksesta kärsivää espoolaista. He jakautuivat asuinalueensa mukaan interventio- ja vertailuryhmään. Intervention toteutti jalkautuva moniammatillinen tiimi, joka koostui psykiatrisesta sairaanhoitajasta, fysioterapeutista ja psykologista. Keskeistä oli myös yhteistyö muiden asiakasta hoitavien tahojen sekä omaisten kanssa.

Hankkeen aikana toteutettiin palveluohjausta, psykososiaalista ryhmätoimintaa, fyysistä harjoittelua ja yksilöterapiaa. MielenMuutos -intervention räätälöity hoito kohensi masennuksesta kärsivien ikäihmisten elämää monin tavoin. Masennus väheni, mieliala nousi, ahdistuneisuus väheni ja elämänlaatu koheni. Toiveikkuus tulevaisuuden suhteen lisääntyi ja yksinäisyys koettiin vähemmän haitalliseksi.

– Hanke onnistui tulosten perusteella erittäin hyvin, mutta sen aikajänne ei valitettavasti riittänyt toimivien käytäntöjen jalkauttamiseen. Nyt on kuitenkin olemassa hyvä hoitomalli, joka toivottavasti tulevaisuudessa pystytään viemään kunnallisella sektorilla käytäntöön, Saarenheimo sanoo.

Aivot eivät kulu käytössä

Saarenheimo rohkaisee seniori-ikäisiä kehittämään mielen taitojaan ja ylläpitämään aivoterveyttään niin paljon kuin mahdollista omin voimin. Kognitiivisten eli tiedonkäsittelyyn liittyvien taitojen ylläpitäminen edistää myös mielenterveyttä. Neulominen, lukeminen, ristisanatehtävät ja muut keskittymistä vaativat harrastukset tuovat elämään mielekkyyttä ja ovat aivoterveyden kannalta hyödyllisiä. Päivittäinen liikunta ja monipuolinen ravinto ruokkivat sekä kehoa että mieltä. Myös meditaatio on todettu hyväksi keinoksi aktivoida aivojen toiminnanohjausalueita sekä vaikuttaa tunteiden ja mielialan säätelyyn.

Psykoterapeutti Marja Saarenheimo

Ihminen, joka käyttää luonnostaan aivoja ahkerasti, ei välttämättä tarvitse erityistä aivotreeniä. Aina kuitenkaan arkielämä ei tarjoa aivoille riittävästi haasteita. Aivotutkijat ovat kehittäneet erilaisia aivotreeniohjelmia, jotka voivat sisältää helpohkoja laskutehtäviä, sanaluetteloiden muistamista ja muita aivojen virittämisen kannalta hyödyllisiä tehtäviä. Harjoitteilla voidaan kohentaa myös muistisairaiden yleistä toimintakykyä, mielialaa ja kykyä ilmaista tunteita.

– Aivoja kannattaa huoltaa ahkerasti. Ne eivät kulu käytössä. Aivoihin pätee sama sanonta kuin lihaksiin: käytä niitä tai ne surkastuvat, Saarenheimo muistuttaa.

Vanhus on huono sana

Psykoterapeuttina Espoossa toimiva Saarenheimo sanoo, että työskentelisi mielellään enemmänkin ikääntyneiden parissa. Kela ei kuitenkaan maksa korvausta psykoterapiasta enää 67 vuotta täyttäneille. Tämä vähentää ikääntyvien halukkuutta ja mahdollisuuksia käyttää terapiapalveluja.

Suomen Seniorihoiva - Marja Saarenheimo

Psykoterapeutti Marja Saarenheimo. Kuva Veikko Somerpuro.

– Kaiken kaikkiaan psykoterapialle on kuitenkin enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Itsekin saan jatkuvasti tiedusteluja kaikenikäisiltä terapiaan haluavilta, mutta varauskirjani ovat aivan täynnä.

Saarenheimo muistuttaa myös, että vaikka ikääntyneiden yksinäisyydestä ja muista ongelmista paljon puhutaankin, on myös olemassa toisenlaista vanhuutta. Palataan siis siihen ajatukseen, että jokainen ihminen on ainutlaatuinen. Yksilöllisyys ei katoa iän myötä minnekään, vaan päinvastoin vahvistuu.

– Iäkäs ihminen on elämänsä aikana kerennyt kokea valtavan joukon iloja ja suruja. Hän on kestänyt monenlaisia kolhuja ja saattanut selvitä ties minkälaisista koettelemuksista. Hän on voinut elämänsä aikana kehittää erittäin vahvan selviytymisstrategian. Tämä selittää esimerkiksi monen ikäihmisen suhtautumista koronaepidemiaan. On koettu pahempaakin. Ajatellaan myös, että jos pitää lähteä, lähdetään sitten saappaat jalassa, Saarenheimo summaa.

Iäkäs ihminen voi siten olla hyvinkin tyytyväinen elämäänsä ja katsella maailmaa iän tuomalla viisaudella ja rauhallisuudella. Toimintakyky kuitenkin väistämättä iän myötä heikkenee ja sairastumisen todennäköisyys kasvaa. Jokaisella tulisi olla mahdollisuus saada omiin tarpeisiinsa soveltuvaa apua.

Lopuksi kysyn Marja Saarenheimolta, millainen vanhus hän itse haluaisi joskus olla. Saarenheimolla on selkeä vastaus.

– Ensinnäkään en halua olla vanhus. Vanhus on hankala sana. Jotkut kielentutkijat ovat huomauttaneet, että -us-ys-päätteiset adjektiivijohdannaiset ovat enimmäkseen kielteisiä, kuten rumilus tai nahjus. Vanhaksi haluaisin kyllä tulla, mutta sellaisena kuin olen. Utelias ja kiinnostunut asioista. Toivon että saan pitää nämä ominaisuuteni mahdollisimman pitkään.

 

Rita Jussila Suomen Seniorihoiva
Rita Jussila
Viestintä- ja henkilöstöpäällikkö
050 304 2272
rita.jussila@suomenseniorihoiva.fi

 
 

 

 

Palaa takaisin tietopankkiin:

Tietopankki

Palaa takaisin yleiskategoriaan:

Artikkelit

Jaa julkaisu ystävillesi ja tutuillesi sosiaalisen median -painikkeista.

 

Lue lisää aiheesta:

Asiakas: ”Valitsin Suomen Seniorihoivan”

Ikäihmisten hoivassa tärkeintä on turvallisuus ja seniorin kokonaisvaltainen huomioiminen. Tämän mahdollistaa kiireetön palvelu ja aito, välittävä läsnäolo. Lue, miksi Jouko valitsi Suomen Seniorihoivan.

Muistisairaudet ja muistisairauksien oireet

Suomessa on arviolta noin 200 000 muistisairautta sairastavaa ihmistä. Muistisairauksien oireet alkavat usein hiljalleen, minkä takia oireita ei heti huomaa. Näistä oireista tunnistat piilevän muistisairauden.

Alzheimerin tauti ja taudin oireet

Alzheimerin tauti on Suomen yleisin muistisairaus ja samalla merkittävin dementiaa aiheuttava sairaus, josta kärsii arviolta yli 70 000 ihmistä Suomessa. Näistä oireista tunnistat piilevän Alzheimerin taudin.

Asiakas: ”Onnea on aina sama avustaja”

Tampereen toimintojamme luotsaava Milja Hänninen kertoo, että sekä työntekijät että asiakkaat ovat olleet hämmästyneen ilahtuneita palvelun kiireettömyydestä ja siitä, että asiakkaan luona käy aina sama avustaja.

Alzheimerin taudin ensioireet

Jos huomaat itsessäsi tai läheisessäsi näitä oireita, olisi syytä hakeutua lääkäriin mahdollisimman pian, jotta mahdolliseen taudin etenemiseen voidaan vaikuttaa.

Dementia ja dementian oireet

Dementia on hyvin yleinen oireyhtymä, josta kärsii noin 35 prosenttia yli 90-vuotiaista. Nämä sairaudet voivat aiheuttaa dementiaa ja dementian oireita.

Lewyn kappale -tauti ja taudin oireet

Lewyn kappale -tauti on Suomen kolmanneksi yleisin muistisairaus Alzheimerin taudin ja verenkiertohäiriöiden aiheuttaman dementian jälkeen.

Kiireetön kotihoito luo turvaa muistisairaalle

Kiireetön ja turvallinen kotihoito on kokonaisvaltaista välittämistä. Se huomioi liikunnan, ravitsemuksen, ehkäisee kaatumisriskit ja pitää huolta lääketurvallisuudesta.

Lihaskuntoharjoittelu ehkäisee sarkopeniaa

Lihaskuntoharjoittelu on paras keino ennaltaehkäistä ja hidastaa elimistön rappeutumista varsinkin lihaksissa ja luissa, sanoo Turun yliopistollisen keskussairaalan ylilääkäri, sisätautiopin dosentti ja erikoislääkäri Jan Sundell.