MS-taudin oireet jaloissa ja käsissä: 7 varomerkkiä joihin kannattaa reagoida

Jaa artikkeli

Kopioi Facebook X LinkedIn Threads

Mikä on MS-tauti ja miksi se vaikuttaa erityisesti raajoihin

Multippeliskleroosi eli MS-tauti on keskushermoston sairaus, jossa kehon oma immuunijärjestelmä hyökkää hermosolujen suojakerroksia vastaan. Tämä suojakerros, myeliini, toimii eristykseen sähköjohdoissa verrattuna. Kun myeliini vaurioituu, hermoimpulssit kulkevat epätasaisesti tai pysähtyvät kokonaan. Tämä selittää, miksi MS-taudin oireet jaloissa ja käsissä ovat niin yleisiä.

Keskushermosto ohjaa kaikkia kehon liikkeitä ja tuntemuksia. Koska raajat ovat kauimpana aivoista ja selkäytimestä, hermoimpulssien matka on pisin juuri käsiin ja jalkoihin. Kun myeliinivaurioita ilmaantuu hermoratoihin, oireet näkyvät herkimmin juuri näissä pitkissä hermoyhteyksistä. Tämä tekee raajoista erityisen alttiita MS-taudin vaikutuksille. Oireet voivat vaihdella puutumisesta lihasjäykkyyteen ja heikkouteen, riippuen siitä, mihin kohtaan keskushermostoa vauriot ovat syntyneet.

Puutuminen ja pistely käsissä – ensimmäinen varoitusmerkki

MS-taudin oireet käsissä alkavat usein hienovaraisesti puutumisena tai pistelynä sormenpäissä. Tunne voi muistuttaa tilannetta, jossa käsi olisi ”nukkunut”, mutta se ei häviä ravistelemalla. Puutuminen voi alkaa yhdestä sormesta ja levitä vähitellen koko käteen tai molempiin käsiin. Toisinaan tunne on symmetrinen, mutta useammin se ilmenee vain toisella puolella kehoa.

Huolestuttavaa on, kun puutuminen kestää useita päiviä tai viikkoja ilman selvää syytä, kuten pitkäaikaista samassa asennossa pysymistä. Toisin kuin rannekanavasyndroomassa, jossa oireet pahenevat tietynlaisissa asennoissa, MS-tautiin liittyvä puutuminen on usein jatkuvampaa ja vaihtelee yllättävästi. Oireet voivat myös tulla aaltoina, pahentua väsymyksen myötä tai kuumuudessa. Jos puutumisen ohella ilmenee heikkoutta, koordinaatio-ongelmia tai näköhäiriöitä, on tärkeää hakeutua lääkäriin pikaisesti.

Jalkojen heikkous ja tasapainovaikeudet arkielämässä

MS-taudin oireet jaloissa näkyvät usein ensimmäisenä jalkojen heikkoutena ja tasapainon horjumisena. Aamulla sängystä noustessa jalat voivat tuntua oudosti vierailta tai raskailta, ikään kuin ne eivät olisi täysin omassa hallinnassa. Portaiden nouseminen muuttuu yllättävän vaativaksi, kun jalka ei nousekaan odotetulla tavalla tai askel jää lyhyemmäksi kuin aiemmin.

Tasapainovaikeudet ilmenevät konkreettisesti arjen tilanteissa. Kaupassa liikkuminen muuttuu haastavaksi, kun jalkoja on vaikea nostaa riittävän korkealle. Suihkussa seisominen voi tuntua epävarmalta, ja kynnysten yli astuminen vaatii keskittymistä. Monet ikääntyneet kuvaavat tunnetta niin, että jalat eivät tottelekaan aivojen käskyjä samalla tavalla kuin ennen. Heikkous voi vaihdella päivittäin, ja väsymys pahentaa oireita merkittävästi. Kaatumisriski kasvaa, mikä tekee arjesta huolestuttavampaa sekä ikäihmiselle itselleen että läheisille.

Lihasjäykkyys ja kouristukset raajoissa

Spastisuus eli lihasjäykkyys on yksi MS-taudin haastavimmista oireista, joka vaikuttaa merkittävästi päivittäiseen liikkumiseen. Lihakset jäykistyvät tahattomasti, ja raajat voivat tuntua kankeilta tai vastustaa liikettä. Kouristukset ilmenevät usein äkillisinä, hallitsemattomina lihasten supistuksina, jotka voivat olla kivuliaita ja yllättäviä. Jaloissa jäykkyys näkyy erityisesti kävellessä, kun jalka ei taipu luonnollisesti tai varvas tarttuu lattiaan. Käsissä spastisuus vaikeuttaa otteen rentouttamista, ja sormet voivat kouristua kiinni esineisiin.

Oireet pahenevat tyypillisesti iltaisin, väsymyksen myötä ja kylmässä. Yöllä säärikouristukset voivat herättää unesta, ja aamulla jäykkyys voi tehdä sängystä nousemisen vaivalloiseksi. Arkiaskareissa lihasjäykkyys näkyy konkreettisesti: lusikan pitäminen muuttuu hankalaksi, kun käsi kouristuu, ja liikkuminen hidastuu jalkojen jäykkyyden vuoksi. Oikeanlainen hoito ja säännöllinen liikunta voivat helpottaa oireita merkittävästi.

Koordinaation häiriöt ja motoriset vaikeudet

Koordinaation ongelmat tekevät arkisista toimista yllättävän haastavia. Hienomotoriikka kärsii ensimmäisenä, kun hermosignaalit eivät kulje tasaisesti käsiin. Paidan napin kiinni saaminen vaatii äkkiä täyttä keskittymistä, ja sormet eivät tottele niin tarkasti kuin aiemmin. Kirjoittaminen muuttuu epätasaiseksi, kun käsi tärisee tai liike katkeilee. Kahvikupin nostaminen pöydältä voi tuntua vaativalta, kun käden ja silmän yhteistyö ei suju luontevasti.

Karkeamotoriikassa ongelmat näkyvät kävelyn koordinaatiossa. Jalat kompuroivat helpommin, ja kävely voi muistuttaa horjumista, vaikka tasapaino sinänsä olisi kunnossa. Portaiden laskeminen vaatii erityistä tarkkuutta, kun jalka ei osu odotettuun kohtaan. Esineiden käsittely muuttuu kömpelöksi, kun kädet eivät reagoi ajatuksen mukaisesti. Nämä koordinaatiohäiriöt ovat erityisen turhauttavia, koska ne vaikuttavat itsenäiseen selviytymiseen ja voivat lisätä avuntarvetta päivittäisissä askareissa.

Väsymys ja raajojen raskaus päivittäisissä askareissa

MS-taudille tyypillinen väsymys on paljon enemmän kuin tavallinen väsymyksen tunne. Se ilmenee syvänä uupumuksena, joka ei helpota levolla tai yöunilla. Raajat tuntuvat poikkeuksellisen raskailta, ikään kuin jokaisessa liikkeessä olisi vastusta. Jalat voivat tuntua lyijyn painavilta jo aamulla, ja kädet väsyvät nopeasti yksinkertaisimmissakin askareissa. Tiskien peseminen tai hiusten kampaaminen muuttuu raskaaksi, kun käsivarret eivät jaksa pysyä ylhäällä.

Väsymys vaikuttaa suoraan itsenäiseen selviytymiseen. Aamutoimet venyvät, kun jokainen liike vaatii taukoja. Kauppareissu jää väliin, koska jalat eivät kestä kävelyä. Väsymys pahenee päivän mittaan ja kuumuudessa, mikä tekee kesäpäivistä erityisen haastavia. Monet ikääntyneet joutuvat priorisoimaan toimintojaan tarkasti ja säästämään voimiaan välttämättömimpiin asioihin. Tämä rajoittaa sosiaalista elämää ja voi johtaa eristäytymiseen, kun vierailutkaan eivät enää tunnu mahdollisilta.

Tuntoaistin muutokset ja kylmän tai kuuman tuntemisen häiriöt

Sensoriset häiriöt kuuluvat MS-taudin vaikeasti selitettäviin oireisiin, jotka vaikuttavat merkittävästi turvallisuuteen. Tuntoaisti voi heikentyä niin, että sormet eivät tunnista pinnan karheutta tai lämpötilaa. Polttavat tuntemukset käsissä ja jaloissa ilmenevät ilman ulkoista syytä, ja tunne voi vaihdella pistävästä sähköiskun kaltaiseen. Kylmän ja kuuman erottaminen muuttuu vaikeaksi, mikä aiheuttaa palovammariskejä keittiössä tai suihkussa. Ikääntynyt voi ottaa liian kuumaa vettä käteen huomaamatta, tai jättää jalan liian lähelle lämpöpatteria. Jalkapohjan tuntoherkkyys vähenee, joten pienet haavat tai rakot jäävät helposti huomaamatta. Nämä sensoriset muutokset tekevät arjesta arvaamatonta ja vaativat erityistä huolellisuutta päivittäisissä toimissa. Läheisten ja kotihoidon henkilöstön tuki on tärkeää turvallisuuden varmistamisessa.

Kipu ja epämukavat tuntemukset raajoissa

Neuropaattinen kipu on MS-taudissa tyypillinen oire, joka tuntuu hyvin erilaiselta kuin tavallinen lihaskipu tai nivelvaiva. Kipu voi ilmetä polttavana, pistävänä tai sähköiskujen kaltaisena tuntemuksena käsissä ja jaloissa. Toisinaan jalat tuntuvat kuin ne olisivat tulessa, vaikka ihon lämpötila on normaali. Käsissä kipu voi muistuttaa neulanpistoja, jotka tulevat ja menevät yllättäen. Krampit ovat myös yleisiä, erityisesti säärilihaksissa yöaikaan, ja ne voivat olla hyvin kivuliaita ja kestää useita minuutteja. Epämääräiset, vaikeasti paikannettavat kivut kulkevat pitkin raajoja ilman selvää syytä. Nämä kivut eroavat muista kivuista siinä, että ne eivät liity liikkeeseen tai asentoon, vaan voivat ilmaantua täysin levossa. Kipu saattaa voimistua stressin, väsymyksen tai kuumuuden vaikutuksesta. Oikeanlainen kipulääkitys ja fysioterapia voivat helpottaa näitä oireita merkittävästi.

Milloin MS-taudin oireet vaativat lääkärin arviota

Lääkäriin kannattaa hakeutua viipymättä, jos raajojen oireet jatkuvat yli kaksi viikkoa tai pahenevat nopeasti. Erityisen huolestuttavia ovat tilanteet, joissa puutumisen ohella ilmenee näköhäiriöitä, kaksoisnäköä tai voimakasta huimausta. Miten MS-tauti todetaan, alkaa yleensä neurologin tutkimuksista, joihin kuuluvat magneettikuvaus, selkäydinnestenäyte ja hermojen toimintaa mittaavat testit. Varhainen puuttuminen on tärkeää, sillä MS-tauti lääkkeet toimivat parhaiten taudin alkuvaiheessa ja voivat hidastaa sen etenemistä merkittävästi.

Oireiden dokumentointi on arvokasta diagnostiikassa. Kannattaa pitää päiväkirjaa, johon merkitään milloin oireet ilmenevät, kuinka kauan ne kestävät ja mitkä tekijät niitä pahentavat. Tämä tieto auttaa lääkäriä arvioimaan tilannetta tarkemmin ja nopeuttaa oikean diagnoosin saamista. Älä odota, että oireet menevät itsestään ohi, vaan ota yhteyttä terveydenhuoltoon ajoissa.

Milloin tilanne on hätätilanne – akuutit MS-oireet vaativat välitöntä hoitoa

Päivystykseen on mentävä välittömästi, jos MS-tautiin liittyen ilmenee seuraavia vakavia oireita. Nämä voivat olla merkkejä akuutista pahenemisvaiheesta, joka vaatii sairaalassa annettavaa kortisonilääkitystä:

• Äkillinen sokeus tai vaikea näköhäiriö – näkö sumenee nopeasti tai katoaa kokonaan toisesta tai molemmista silmistä
• Vaikea nielemisvaikeus – ruoan tai nesteen nieleminen ei onnistu, tai neste menee henkitorveen
• Hengitysvaikeudet – hengitys on vaikeaa, pinnallista tai epäsäännöllistä ilman muuta selvää syytä
• Tajunnan häiriöt – sekavuus, tajuttomuus tai vaikea orientoitumishäiriö
• Täydellinen raajojen halvaantuminen – käsi tai jalka ei liiku lainkaan äkillisesti
• Vaikea puhe- tai ymmärtämisvaikeus – puhe sammakkomaista tai sanojen ymmärtäminen mahdotonta

MS-taudin akuutti pahenemisvaihe eli relapsi vaatii usein sairaalassa annettavaa kortisonilääkitystä suonensisäisesti. Varhainen hoito voi estää pysyvien vaurioiden syntymistä ja nopeuttaa toipumista merkittävästi. Älä epäröi soittaa hätänumeroon 112, jos oireet ovat vakavia tai pahenevat nopeasti. Parempi olla varovainen kuin jättää hoito liian myöhäiseksi.

MS-taudin diagnosointi ja tutkimukset – mitä lääkärissä tapahtuu

MS-taudin diagnosointi on monivaiheinen prosessi, joka vaatii useita erilaisia tutkimuksia. Diagnoosi ei perustu yhteen yksittäiseen testiin, vaan lääkäri kokoaa kokonaiskuvan oireista, tutkimustuloksista ja potilaan sairaushistoriasta. Prosessi alkaa yleensä neurologin vastaanotolla, jossa käydään läpi oireiden kehittyminen ja tehdään perusteellinen neurologinen tutkimus.

Magneettikuvaus (MRI) – keskushermoston tarkastelu

Magneettikuvaus on tärkein yksittäinen tutkimus MS-taudin diagnosoinnissa. Tutkimuksessa otetaan tarkkoja kuvia aivoista ja selkäytimestä varjoaineen kanssa ja ilman. MRI paljastaa myeliinivauriot eli plakkit, jotka ovat MS-taudin tunnusmerkki. Tutkimus kestää noin 30-60 minuuttia, ja se on täysin kivuton. Lääkäri etsii kuvista useita vaurioalueita eri puolilta keskushermostoa ja arvioi niiden ikää. Tuoreet plakkit näkyvät eri tavalla kuin vanhat, mikä auttaa määrittämään taudin aktiivisuutta.

Selkäydinnestenäyte (lumbaalipunktio)

Selkäydinnestenäyte otetaan lannerangasta ohuen neulan avulla paikallispuudutuksessa. Tutkimus kestää noin 15-30 minuuttia ja tehdään yleensä päiväkirurgisena toimenpiteenä. Näytteestä tutkitaan tulehdussoluja ja erityisiä vasta-aineita, jotka viittaavat MS-tautiin. Noin 95% MS-potilaista löytyy selkäydinnesteestä oligoklonaaliset vyöhykkeet, jotka kertovat immuunijärjestelmän aktivoitumisesta keskushermostossa. Tutkimuksen jälkeen suositellaan vuodelepoa muutaman tunnin ajan päänsäryn ehkäisemiseksi.

Herätepotentiaalimittaukset

Herätepotentiaalitutkimukset mittaavat hermoimpulssien kulkemista eri aistiratojen kautta. Näköhermojen toimintaa testataan näköherätepotentiaalimittauksella, jossa katsotaan ruudulla vilkkuvaa kuviota. Kuulohermojen ja tuntoratojen toimintaa mitataan vastaavilla menetelmillä. Tutkimukset ovat kivuttomia ja kestävät yhteensä noin tunnin. Ne paljastavat hermoratojen hidastumista tai vaurioita, jotka eivät välttämättä näy MRI-kuvissa tai aiheuta vielä oireita.

Poissulkemisdiagnostiikka ja muut tutkimukset

MS-taudin diagnosointi vaatii myös muiden sairauksien poissulkemista. Verikokeet sulkevat pois B12-vitamiinin puutoksen, kilpirauhasen toimintahäiriöt ja autoimmuunisairaudet kuten SLE:n. Joissakin tapauksissa tarvitaan lisäkuvia tai erikoistutkimuksia. Koko diagnostinen prosessi kestää yleensä 2-6 kuukautta, riippuen oireiden selkeydestä ja tutkimustulosten tulkinnasta. Lääkäri noudattaa kansainvälisiä McDonald-kriteereitä, jotka määrittelevät tarkat vaatimukset MS-diagnoosin asettamiselle.

Diagnoosiin vaaditaan todisteet keskushermoston vaurioista, jotka ovat levinneet sekä ajallisesti että paikallisesti. Tämä tarkoittaa, että vaurioita on useammassa paikassa ja ne ovat syntyneet eri aikoina. Varhainen diagnoosi on tärkeä, sillä tehokas hoito voi merkittävästi hidastaa taudin etenemistä ja vähentää vammautumista.

Kuinka Suomen Seniorihoiva tukee MS-tautia sairastavien kotona asumista

Kiireetön kotihoito tekee merkittävän eron MS-tautia sairastavan seniorin arjessa. Meillä jokaiselle asiakkaalle nimetään oma henkilökohtainen avustaja, joka on tuttu ja turvallinen tuki päivittäisissä toiminnoissa. Avustajalla on aina aikaa, vaikka koko päiväksi, mikä mahdollistaa rauhallisen tahdin ilman kiirettä. Rakennamme täysin yksilölliset palvelusuunnitelmat kuunnellen asiakasta ja omaisia tarkasti.

Meillä käy myös henkilökohtaisen avun palveluseteli valtakunnallisesti, jonka piiriin MS-tautia sairastavat potilaat normaalisti pääsevät. Palvelu on asiakkaalle maksutonta.

Tuemme fyysisen toimintakyvyn ylläpitoa säännöllisin harjoittein ja avustamme niissä askareissa, jotka käsien heikkous tai jalkojen tasapainovaikeudet tekevät haastaviksi. Seuraamme terveydentilaa jatkuvasti ja huolehdimme lääkemuistutuksista.

Maksuton etähoito ja kokeneet kotilääkärit takaavat kokonaisvaltaisen tuen. Palvelemme tarvittaessa ympäri vuorokauden, jotta turvallinen kotona asuminen on mahdollista myös MS-taudin edetessä. Palvelumme mukautuvat aina seniorin muuttuviin tarpeisiin.

Ota meihin rohkeasti yhteyttä, niin autamme sinua.

Mikäli MS-tauti koskettaa sinua tai läheisiäsi tai sinulle heräsi mitä tahansa kysyttävää, vastaamme mielellämme kaikkiin kysymyksiin.

Yleistä tietoa hoivapalveluistamme löydät täältä.

My Sundelin

Palvelupäällikkö

My on ollut yrityksemme toiminnassa mukana alusta alkaen. Hän on sairaanhoidon superammattilainen yli 20 vuoden kokemuksella ikäihmisten hoivasta. My on itse sydämellisyys. Hän on aina valmis auttamaan ja hanskaa tilanteet kuin tilanteet, vaativissakin olosuhteissa.

Asiakaspalvelu:
010 324 9000
info@suomenseniorihoiva.fi

MS-tautia sairastavat potilaat saavat yleensä vammaispalvelun kautta henkilökohtaisen avun palvelusetelin, jolla on mahdollista hankkia maksuttomasti henkilökohtainen avustaja esimerkiksi Suomen Seniorihoivan kautta. Voit tutustua lisää henkilökohtaisen avun palveluihimme oheisen painikkeen kautta.

Lue lisää