Alzheimerin tauti on yleisin muistisairaus ja merkittävin dementiaa aiheuttava sairaus

Alzheimerin tauti on Suomen yleisin dementoiva muistisairaus, ja sitä sairastaa arviolta 70 000 ihmistä. Sairastuneiden määrän ennustetaan kasvavan tulevaisuudessa. Tauti vahingoittaa hermosoluja, jotka ovat muistin kannalta tärkeitä, ja sairauden edetessä myös tiedonkäsittelytaidot heikkenevät. Taudin lopputila johtaa dementiaan.

Vaikka Alzheimerin taudin perimmäistä syytä ei vielä tiedetä, sairaudesta on paljon tutkimustietoa. Alzheimerin taudissa beeta-amyloidi- ja tau-proteiinia kertyy liiallisia määriä hermosoluihin aiheuttaen muun muassa niin sanottuja amyloidiplakkeja.

Ikääntyminen tuo mukanaan luonnollista, mutta lievää muistivaikeutta, joka on yleensä havaittavissa yli 65-vuoden iässä. Luonnolliset muistivaikeudet eivät kuitenkaan vaikeuta elämää tai muuta henkilön persoonallisuutta toisin kuin Alzheimerin taudissa. Taudin hoidossa tärkeää on mahdollisimman varhainen diagnoosi, jotta taudin etenemisvauhtiin voidaan vaikuttaa.

Mitä ovat Alzheimerin taudin ensioireet?

Iän tuoma normaali muistin laadun muutos on niin hidasta, että sitä ei itse juuri huomaa. Toiset ovat luonnostaan taipuvaisia olemaan huonoja keskittymään asioihin, jotka eivät kiinnosta, jolloin epäkiinnostavat asiat eivät välttämättä painu mieleen. Myös erityisen stressaava elämäntilanne voi aiheuttaa hetkellisiä muistivaikeuksia tai poissaolevaa käytöstä. Keskeisintä olisikin kiinnittää huomiota toistuvaan epätyypilliseen käyttäytymiseen ja muutoksiin. Listasimme yleisimmät Alzheimer ensioireet, joihin tulisi kiinnittää huomiota.

Jos huomaat itsessäsi tai läheisessäsi näitä oireita, olisi syytä hakeutua lääkäriin mahdollisimman pian, jotta mahdolliseen taudin etenemiseen voidaan vaikuttaa.

• Mieleen painamisen vaikeutuminen

Hiljattain tapahtuneiden asioiden, henkilöiden nimien, kuvien, elokuvien ja tapahtumien mieleen painamisen hankaloituminen. Lähimuistin heikkeneminen on tyypillinen Alzheimerin taudin ensioire.

• Uuden oppimisen vaikeutuminen

Alzheimerin taudin ensioireisiin kuuluu uusien taitojen, pelien, nimien ja harrastusten oppimisen selkeä vaikeutuminen.

• Keskittymiskyvyn heikkeneminen

Keskittymiskyvyn selkeä heikkeneminen esimerkiksi arkisten ja helppojen askareiden parissa. Esimerkiksi kylmätuotteiden unohtaminen ruokapöytään pitkiksi ajoiksi tai kotitöiden tahaton laiminlyönti voivat olla merkkejä alkavasta Alzheimerin taudista.

• Laskutaidon heikkeneminen

Yksinkertaisten laskutoimitusten selkeä vaikeutuminen esimerkiksi kauppareissulla. Käteisellä maksaminen on tyypillisesti hankalaa Alzheimer-potilaiden keskuudessa.

• Lukutaidon heikkeneminen

Juuri luetun tekstin ymmärtämisen ja muistamisen vaikeus. Jos huomaat toistuvasti esimerkiksi kirjaa tai uutisia lukiessa, että luetut asiat eivät muistu mieleen on syytä hakeutua muistitestiin.

• Sovittujen tapaamisten unohtaminen

Jokainen voi joskus unohtaa sovitun tapaamisen esimerkiksi kiireiden takia. Jos unohtelusta tulee toistuvaa, eikä sille ole löydy luonnollista selitystä, kannattaa tähän kiinnittää erityistä huomiota.

• Tavaroiden hukkaaminen

Tässäkin asiassa kannattaa huomioida henkilön persoonallisuus. Onko tavaroiden hukkaaminen tyypillistä käytöstä vai aivan uutta? Jos se on uutta ja toistuvaa, eikä syynä ole esimerkiksi erityisen stressaava elämäntilanne, kannattaa kääntyä lääkärin puoleen.

Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää myös siihen, mistä hukatut tavarat löytyvät; luonnollisista vai omituisista paikoista? Löytyykö kadonnut lompakko esimerkiksi jääkaapista?

• Ympäristön hahmottamisen vaikeus (eksyminen)

Tutulta reitiltä eksyminen tai päämäärän unohtaminen kesken matkan toistuvasti ovat tyypillisiä ja parhaiten havaittavissa olevia Alzheimerin taudin ensioireita.

• Ajantajun heikkeneminen

Ajantajun heikkeneminen, päivämäärien tai vuodenaikojen toistuva unohtaminen.

Jos ajantaju heikkenee siten, että vuorokaudenajat sekoittuvat ja unohtuvat toistuvasti kannattaa hakeutua muistitestin mahdollisimman nopeasti.

• Vaikeus löytää sanoja

Jokainen unohtaa joskus nimiä, paikkoja ja sanoja, ja se on täysin normaalia. Jos sanojen löytäminen on hankalaa päivittäin ja muutkin ovat alkaneet kiinnittää siihen huomiota, voi kyseessä olla Alzheimerin taudin ensioire.

• Mielialanmuutokset (masennus, ahdistus, apatia)

Yhdessä aiempien oireiden kanssa ilmenevä masennus, aggressiivinen käytös, turhautuneisuus tai ahdistus voivat olla viitteitä alkavasta Alzheimerin taudista.

• Vaikeudet kotiaskareissa

Jos huomaat unohtavasi tutut reseptit ruokaa valmistaessa tai et yhtäkkiä osaa käyttää vanhaa tuttu esinettä, kannattaa hakeutua viipymättä muistitestiin.

• Persoonallisuuden muutokset

Jos huomaat läheisessäsi selviä persoonallisuuden muutoksia yhdessä aiempien oireiden kanssa voi kyseessä olla alkava Alzheimerin tauti.

Listaa lukiessa on hyvä pitää mielessä, että jokainen unohtaa joskus asioita. Siksi oleellista on kiinnittää huomiota unohtelun toistuvuuteen. Mikäli ensioireiden lista tuntuu tutulta omalla tai läheisen kohdalla, ei kannata pitkittää muistitestiin hakeutumista. Mitä nopeammin Alzheimerin tauti diagnosoidaan, sen paremmin sairautta ja sen oireita pystytään hoitamaan.

Toistaiseksi lääketiede ei kuitenkaan ole löytänyt ratkaisevaa parannuskeinoa, joten ainoastaan taudin oireita pystytään lievittämään ja hidastamaan. Lääketiede tekee kuitenkin jatkuvasti töitä parannuskeinon löytämiseksi.

Vaikka listalta täyttyisi omalta tai läheisen kohdalta vain yksi, mutta toistuva ensioire, on tärkeää poissulkea tai diagnosoida mahdollinen muistisairaus ajoissa. Ethän siis epäröi hakeutua lääkäriin ja muistitesteihin.

Miten toimia, jos huomaan Alzheimerin taudin ensioireita itsessäni tai läheisessä?

Alzheimerin tautia epäillessä tulisi hakeutua muistitesteihin joko omaan terveyskeskukseen, yksityiselle terveyspalveluiden tuottajalle tai työterveyshuoltoon. Alzheimerin taudin voi havaita tai poissulkea esimerkiksi CERAD-testillä (Consortium to Establish a Registry for Alzheimer’s Disease). CERAD-testillä arvioidaan henkilön kognitiivisia kykyjä, kuten muistia, hahmottamista ja kielellistä ilmaisua.

Pään ja aivojen kuvantaminen kuuluu usein myös Alzheimerin taudin perusselvityksiin, jolla voidaan sulkea pois muut sairaudet ja varmistua oikeasta diagnoosista. Magneettikuvaus on tietokonetomografiaa eli viipalekuvausta huomattavasti tarkempi keino Alzheimerin taudin havaitsemiseen ja sitä suositellaan käytettävän erityisesti taudin varhaisen vaiheen diagnoosissa.

Varsinaisen diagnoosin jälkeen on tarpeellista määrittää hoitotahto ja testamentti. Alzheimerin taudin eteneminen on yksilöllistä, mutta diagnoosin jälkeen tauti voi edetä 2-3 vuodessa paljonkin. Taudin keskimääräinen elinajanodote diagnoosin saatua on noin 7-20 vuotta. Useimmat Alzheimerin taudit diagnosoidaan noin 5 vuotta oireiden alkamisesta.

Mitä pidemmälle tauti etenee, sitä vaikeammaksi muuttuvat myös Alzheimer oireet. Toisaalta taas varhainen diagnoosi edesauttaa elämään mahdollisimman hyvää ja normaalia loppuelämää. Myöhäisellä iällä diagnosoidut Alzheimerin taudit eivät yleensä etene kovin pitkälle ennen luonnollista kuolemaa. Tärkeintä onkin siksi nauttia elämästä, oli diagnoosi mikä hyvänsä.

Miten ennaltaehkäistä ja hidastaa Alzheimerin taudin ensioireita?

Perimmäinen syy Alzheimerin taudin syntymiselle on toistaiseksi määrittämätön. Joitain riskitekijöitä on kuitenkin havaittu. Listasimme tärkeimmät keinot, joihin voimme itse omalla toiminnallamme vaikuttaa, jotta aivomme ja kehomme pysyisi mahdollisimman terveenä, vaikka Alzheimerin ensioireet olisivat jo nähtävissä.

Liiku säännöllisesti

Liikunnan puutteella on havaittu olevan yhteys muistisairauksiin. Siksi on tärkeää pysyä aktiivisena myös ikääntyessä. Alzheimerin taudin diagnoosi ei myöskään saa olla este päivittäiselle liikunnalle ja olisikin tärkeää pysyä aktiivisena niin kauan kuin se on vain mahdollista.

Henkinen aktiivisuus ja sosiaalisuus

Eristäytymisen ja yksinäisyyden on todettu olevan erityisen vahingollista myös muistin toiminnan kannalta. On tärkeää vaalia ystävyyssuhteita ja muutenkin pyrkiä säännöllisesti ihmisten ilmoille. Henkistä aktiivisuutta voi olla myös esimerkiksi liittyminen meditaatioryhmään, jossa hiljennytään ja rauhoitetaan mieli yhdessä.

Kolesteroli ja verenpaine

Ravinnolla on suuri merkitys ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Siksi on tärkeää kiinnittää huomiota monipuoliseen ja ravintorikkaaseen ruokavalioon. Panosta siis kotimaisiin kasviksiin ja marjoihin ja vältä valmis- ja pikaruokia. Jatkuva stressi nostaa myös verenpainetta, joten säännöllinen rentoutuminen esimerkiksi meditaation tai kevyen liikunnan avulla on erityisen tärkeää. Stressillä on merkittävä yhteys Alzheimerin oireiden pahenemiseen.

Aivojumppa

Sudoku, shakki, ristisana- ja korttipelit ovat loistavaa aivojumppaa. Kaikkein parasta olisikin yhdistää aivojumppa liikkumiseen ja sosiaaliseen toimintaan. Se onnistuu esimerkiksi ryhmäliikuntatunnilla, reippaalla kävelylenkillä ystävän kanssa samalla keskustellen tai muulla viriketoiminnalla. Ethän siis jää täyttelemään ristisanatehtäviä yksin.

Hae ulkopuolista apua

Diagnoosin jälkeen Alzheimer-potilasta ei voi jättää huolehtimaan itsestään yksin. Siksi olisikin viisasta hakea hoiva-apua huolehtimaan perusasioista, kuten ruokailusta, hygieniasta ja lääkkeidenotosta. Perheen tuki on tietenkin korvaamaton, mutta sairauden edetessä on hyvä tunnistaa myös oman jaksamisen rajat.

Sairastuneen hoitaminen ei voi jäädä yhden perheenjäsenen harteille, sillä sairauden edetessä ja oireiden lisääntyessä taakka muuttuu liian raskaaksi. Fyysisen hoivatyön voi siirtää hoitajalle, jolloin jää aikaa siihen, joka on sairastuneelle tärkeää – läsnä olevaan tukemiseen.

Jos aiemmin listatut Alzheimerin taudin ensioireet alkavat näkyä seniorin toiminnassa, niin olisi syytä hakeutua nopeasti lääkärille ja muistitesteihin, sillä varhainen diagnoosi on tärkeää sairauden kulun kannalta. Näin pystytään järjestämään oikea lääkehoito ja kuntoutus riittävän varhaisessa vaiheessa.

Kuntouttaminen on paras aloittaa mahdollisimman kokonaisvaltaisesti huomioiden seniorin ravitsemus, liikunta, seuranpito ja lääkehoito.

Ota meihin rohkeasti yhteyttä, niin autamme sinua.

Mikäli Alzheimerin tauti tai jokin toinen muistisairaus koskettaa sinua tai läheisiäsi tai sinulle heräsi mitä tahansa kysyttävää Alzheimerin taudin oireista tai Alzheimerin taudin kuntoutuksesta, vastaamme mielellämme kaikkiin kysymyksiin.

Yleistä tietoa hoivapalveluistamme löydät täältä. Voit lukea lisätietoa muistisairauksista esimerkiksi Muistiliiton sivuilta.

Asiakaspalvelu:
010 324 9000
info@suomenseniorihoiva.fi

Lue lisää aiheesta:

Palaa takaisin tietopankkiin:

Tietopankki

Palaa takaisin yleiskategoriaan:

Muistisairaudet

Jaa julkaisu ystävillesi ja tutuillesi alla olevista sosiaalisen median -painikkeista.