Masennus on ikäihmisten yleisin mielenterveyteen liittyvä ongelma. Arviolta jopa neljä prosenttia koko senioriväestöstä Suomessa kärsii masennuksesta tai masennuksen oireista. Heikentyneet kognitiiviset ja fyysiset kyvyt, sairaudet sekä mahdollinen leskeksi jääminen ovat osa jokaisen elämänkaarta, mutta altistavat masennuksen puhkeamiselle. Tutkimuksissa on havaittu, että vanhainkodissa asuvista jopa 29–52 % kärsii masennuksesta.

Ikääntyneiden masennusta voidaan hoitaa parhaiten, kun se tunnistetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Masentuneelle vanhukselle lääkehoidosta ei välttämättä ole apua, vaan masennusta voidaan hoitaa ja ehkäistä oikeanlaisen kotihoidon avulla. Masentuneen seniorin tukemisessa tärkeintä on tunnistaa masennukseen liittyvät erityispiirteet ja ryhtyä kuntoutustoimenpiteisiin jo ennen kuin masennus etenee.

Kuinka tunnistat ikääntyneen masennuksen?

Masennuksen merkit voivat olla ikäihmisillä erilaisia kuin nuorilla tai aikuisilla. Masennus saattaa oireilla fyysisesti selittämättöminä kipuina ja särkyinä eri puolilla kehoa. Oireet saattavat ilmetä ruokahaluttomuutena, ruuansulatushäiriöinä, painonlaskuna tai unettomuutena. Mahdollisesta masennuksesta voi viestiä myös esimerkiksi poikkeuksellinen ärtyneisyys, aggressiivisuus tai muu kiihkonomainen käyttäytyminen sekä runsas alkoholin kulutus.

Erityisen yleisiä ovat niin kutsutut somaattiset oireet, kuten sydämentykytys, levottomuus, väsymys, vapina, kivut ja säryt eri puolilla kehoa, pahoinvointi ja oksentelu, huimaus, hengenahdistus, pyörtyily, voimakas hikoilu ja kasvojen punoitus.

Myös masennusoireet ovat yleisiä, kun kognitiiviset kyvyt, kuten muisti ja tiedonkäsittely heikkenevät. Toisinaan kykyjen heikkeneminen voi aiheuttaa masennuksen oireet. Masennusta osataan epäillä, kun potilas kärsii pitkäkestoisesti alakuloisuudesta, vähentyneistä voimavaroista ja poikkeuksellisesta väsymyksestä sekä kiinnostuksen tai mielihyvän puutteesta.

Psykoottisesti masentuneella ikäihmisellä puolestaan voi esiintyä aistiharjoja ja harhaluuloja, joita tavallisesti leimaa syyttävä, vainoava, alakuloinen tai vihjaileva sisältö. Tällöin masennuksen hoitamiseen todennäköisesti tarvitaan lääkehoitoa sekä psykiatrista apua. Joskus pitkäaikainen sairaalahoito on suositeltavaa. Masennuksen tunnistaminen ikääntyneillä on haastavampaa kuin muissa ikäryhmissä ja sen arvioidaan olevan voimakkaasti alidiagnosoitua.

Masennusta ennaltaehkäisevä toiminta sekä masennusoireiden varhainen tunnistaminen ovat ratkaisevassa asemassa vanhuksen hyvinvoinnista huolehtimisessa. Pitkään jatkuneen masennuksen hoito on huomattavasti haasteellisempaa ja sen seuraukset voivat olla ennalta arvaamattomia. Vaikean masennuksen takia esimerkiksi itsemurhariski nousee huomattavasti. Keskivaikean ja vaikean masennuksen hoidossa joudutaan usein turvautumaan myös lääkehoitoon.

Tarjoamalla seniorille oikeanlaista hoitoa ja kuntoutusta, vakavammilta oireilta voidaan kuitenkin välttyä.

Masennuksen syiden ymmärtäminen auttaa masennuksen ehkäisemisessä

Oikeanlaisen avun antamiseksi on hyvä tunnistaa masennuksen syyt sekä sen erityispiirteet. Vanhuksen masennus voi aiheuttaa ikääntyneille epätavallisiakin oireita, jolloin sen havaitseminen on vaikeaa. Sairastuminen, kriisi, käsittelemätön suru, elämänkumppanin ja ystävien menettäminen, yhteisöllisyyden puute, sosiaalisen verkoston pieneminen sekä yksinäisyys aiheuttavat inhimillisesti minkä tahansa ikäiselle ihmiselle ahdistuneisuutta, mikä voi pahimmillaan johtaa masennuksen puhkeamiseen.

Unohdetut traumat vuosien takaa voivat palata vanhuusiällä mieleen, mikä aiheuttaa helposti psyykkisen olotilan heikentymistä. Kokemukset eletystä elämästä sekä sen päättymisestä voivat aiheuttaa voimakasta ahdingon tunnetta. Pahimmillaan pitkään jatkunut masennus saattaa muodostua kantajalleen krooniseksi eli pysyväksi olotilaksi, joka toistuu aina uudelleen hoidoista huolimatta.

Toisinaan vanhuksen kokemat, myöhemmällä iällä mieleen nousseet traumat aiheuttavat myös alkoholisoitumista. Päihdeongelmaan liittyy kuitenkin usein kieltämistä. Tunnistamaton päihdeongelma voi johtaa siihen, että masennuksen hoito ei tehoa.

Kun vanhus kärsii masennuksen lisäksi alkoholismista, on hoitona päihteiden käytön vähentäminen tai mieluummin kokonaan lopettaminen. Jo kuukauden päihteettömällä jaksolla voi merkittävästi lieventää masennusta. Päihdeongelma heijastuu myös päihdeongelmaisen henkilön puolisoon ja läheisiin, joten ulkopuolisen avun hakeminen on tärkeää.

Negatiiviset ajatukset ja tunteet sekä ajoittainen yksinäisyys kuuluvat myös normaaliin elämään, eikä aina ole kyse masennuksesta. Vaikka ikäihmisellä olisi todettu masennus, hänen elämänlaatuaan voidaan kuitenkin parantaa monella tapaa. Masennuksesta voidaan toipua parhaiten, helpommin ja nopeammin, mitä aikaisemmin seniori saa tarvitsemaansa hoitoa ja huolenpitoa.

Vanhus kokee usein häpeää masennusoireistaan, eikä halua puhua niistä avoimesti. Henkilökohtaisten ajatusten ilmaiseminen masennukseen liittyen saattaa tuntua hyvin kiusalliselta, jopa pelottavalta. Tällöin masennuksen havaitseminen on vaikeaa niin läheisille kuin terveydenhuollon ammattilaisillekin. Vanhus ei myöskään itse välttämättä ole tunnistanut olotilaansa masennukseksi, vaan uskoo kyseessä olevan jokin muun sairaus.

Pitkäaikaiset sairaudet, kuten Alzheimerin tauti sekä monet muut muistisairaudet, Parkinsonin tauti, sydänleikkaukset sekä sydän- ja verisuonitaudit voivat johtaa masennuksen puhkeamiseen. Masennus on usein myös Alzheimerin taudin ensimmäisiä oireita. Ikäihmisistä naisilla arvioidaan olevan kaksi kertaa suurempi riski sairastua masennukseen miehiin verrattuna.

Masentunut vanhus kotihoidossa

Pitkään jatkunut masennus kroonistuu ja uusiutuu herkästi, heikentää fyysistä kuntoa ja toimeliaisuutta, huonontaa sairastuneen elämänlaatua sekä kuormittaa läheisten hyvinvointia. Voit kuitenkin hakea lisävoimavaroja kotihoidon tuella. Kotihoito mahdollistaa tutussa ympäristössä elämisen, ja näin edesauttaa mielekkään elämänlaadun tukemisessa sekä itsenäisyyden säilyttämisessä.

Masennusta ehkäisevä ja masennusta hoitava kotihoito edellyttää ammattiosaamisen lisäksi vanhuksen persoonallisuuden ja toimintatapojen tuntemista. Vanhuksen masennuksen tunnistaminen kotihoidossa saattaa olla haasteellista hoitohenkilökunnan vaihtuvuuden sekä masennuksen oireiden monimuotoisuuden vuoksi.

Fyysiset oireet voivat saattavat aiheuttaa masennusta tai ilmentyä masennuksen seurauksena. Oireet ilmenevät myös eri tavoin henkilöstä riippuen. Hoitohenkilökunnan kiire, väsymys tai uupumus, hoitajien jatkuva vaihtuminen sekä mielenkiinnon puute vanhuksen kokemaa mielialaa kohtaan vaikeuttavat vanhuksen masennuksen tunnistamista. Hoitajien vaihtuvuus myös heikentää vanhuksen turvallisuuden tunnetta ja voimistaa tunnetta hoidettavana olemisesta.

Suomen Seniorihoivalla tähän haasteeseen on vastattu nimeämällä jokaiselle asiakkaalle oma henkilökohtainen hoitaja tai avustaja, jolloin masennuksen sekä muiden sairauksien tunnistaminen ja seuranta helpottuu. Rakennamme aina kestävän, luottamuksellisen sekä arvostavan hoitosuhteen, joka tukee seniorin hyvinvointia ja mahdollistaa masennuksen ehkäisyn tai oireiden tunnistamisen varhaisemmassa vaiheessa. Henkilökohtainen hoitaja on aina läsnä asiakkaan luona niin pitkään kuin hän haluaa, vaikka koko päivän.

Ikääntyneiden masennuksen lääkehoito

Lievä masennus ei useimmiten edellytä lääkehoidon aloittamista, minkä vuoksi vanhuksen masennuksen hoitamiseen on tärkeää puuttua heti ensimmäisten merkkien ilmaantuessa. Keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta sen sijaan hoidetaan tavallisesti lääkkeillä, sähköhoidolla sekä terveydenhuollon ammattilaisten keskusteluavulla ja tarvittaessa psykiatrisella sairaalahoidolla.

Lääkehoidon arvioidaan toimivan parhaiten silloin, kun seniori sekä läheiset yhdessä ymmärtävät hoidon tavoitteet. Lääkehoito ainoana hoitomuotona harvemmin on riittävä tai toimiva keino masennuksesta paranemiseen, eikä se yksinään vielä pysäytä masennuksen etenemistä. Psykoterapia on usein lääkehoidon rinnalle suositeltava hoitomuoto.

Elektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät eli SSRI- lääkkeet (essitalopraami, fluoksetiini, fluvoksamiini, paroksetiini ja sertraliini) ovat yleensä hyvin siedettyjä lääkkeitä, joita käytetään ikäihmisen masennuksen hoitoon. Hoito aloitetaan pienellä annoksella ja tarvittaessa annosta nostetaan vähitellen.

SSRI-lääkkeiden haittoja ovat pahoinvointi, suolisto-oireet, ejakulaatiohäiriöt ja anorgasmia. Etenkin vanhuksilla korostuvat ruuansulatuskanavan vuodon riski sekä hyponatremia, varsinkin jos hänellä on aiempaa alttiutta tai sille altistavia lääkehoitoja.

Sähköhoitoa on yleisin hoitomuoto yli 70-vuotiaille potilaiden keskuudessa, ja suurin osa potilaista on naisia. Tutkimusten mukaan sähköhoito tehoaa parhaiten juuri iäkkäiden ihmisten masennustiloihin ja lisäksi vanhuksilla on suhteessa enemmän vaikeita psykiatrisia oirekuvia, kuten psykoottista masennusta.

Valitettavasti Kela ei tue yli 67-vuotiaiden psykoterapeuttista kuntouttamista, joten hoitokustannukset voivat muodostua ikäihmiselle ja läheisille kalliiksi. Lääkehoito tai psykoterapia eivät kuitenkaan ole tarpeen, jos huolehditaan ikääntyneiden hyvinvoinnista jo ennen masennusmerkkien ilmaantumista.

Masentuneen kuntouttaminen kotihoidossa

Masennuksesta kuntoudutaan kotihoidossa osaavan ja sitoutuneen hoitohenkilön avustuksella. Masentunut seniori saattaa tarvita apua esimerkiksi lääkkeiden päivittäisessä ottamissa, riittävästä ravinnonsaannista huolehtimisessa sekä kodin siisteyden ja viihtyvyyden ylläpitämisessä.

Lievää masennusta hoidetaan lisäämällä seniorin aktiivisuutta ja toimintaa, vahvistamalla sosiaalisia suhteita ja huolehtimalla muiden ihmisten seuran laadusta sekä määrästä. Vanhuksen masennus saattaa johtaa haluttomuuteen liikkua ja seurustella. Kevyt liikunta ja sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen ovat kuitenkin juuri sopivia aktiviteetteja kohentamaan alakuloista mielialaa. Kaiken toiminnan tulee aina olla sellaista, että se on seniorille luontevaa ja mukavaa.

Myös seniorin yksilölliset erityistarpeet tulee ottaa toiminnan järjestämisessä huomioon. Omatoimisuuden tukeminen ja toimintakyvyn säilyttäminen jokapäiväisessä arjessa tukevat kuntoutumista masennuksesta, ja ehkäisevät masennuksen syntyä.

Moni masennuksesta kärsinyt on kertonut huomanneensa toipumisen alkaneen, kun pienet asiat ovat pitkästä aikaa tuottaneet hyvää mieltä. Vaikka merkitykselliset ja itselle tärkeät asiat usein tuntuvat löytyvän sattumalta, niitä voi myös tietoisesti etsiä. Kannattaa pyrkiä tekemään niitä asioita, joista voi ajatella saavansa hyvää mieltä tai jotka aiemmin ovat tuntuneet miellyttäviltä. Pienetkin ilon hetket ovat askelia toipumiseen.

Kattavat hoivapalvelut ja kiireetön kotihoito tukena

Läheisten tuki masentuneen ikäihmisen hoidossa on ensiarvoisen tärkeää. Masennuksen diagnosointi on elämään kuuluvien muutosten myötä toisinaan haasteellista, sillä menetykset ovat luonnollinen osa elämää.  Tavanomaistakin alakuloa tulee kuitenkin seurata aktiivisesti ja pyrkiä löytämään keinoja, jotka kohottavat seniorin mielialaa.

Ikäihminen kaipaa muiden yksilöiden tavoin keskusteluseuraa ja tukea käsitellessään surujaan, pelkojaan sekä muita elämään kuuluvia kokemuksia. Ihminen haluaa iästään riippumatta tulla kuulluksi ja huomioiduksi.

Me tarjoamme tuttua ja turvallista seuraa sekä iloisia hetkiä omaan tai läheisesi arkeen. Kiireetön kotihoitomme takaa antoisat hetket ja vie masentuneen läheisesi tarvittaessa ulkoilemaan, vaikka sauvakävelylle, mikä piristää mukavasti mieltä.

Palveluihimme kuuluu muun muassa seurustelua, ulkoilua ja liikkumista, yhdessä oloa ja tekemistä, elämyksiä sekä muuta viriketoimintaa. Painotamme asiakassuhteissamme kiireettömyyttä, korkeaa laatua, turvallisuutta sekä asiakkaan yksilöllistä huomioimista.

Nimeämme jokaiselle asiakkaallemme oman henkilökohtaisen avustajan tai hoitajan, joka toimii asiakkaan tukena ja turvana kaikessa toiminnassa. Tutuksi tulemisen myötä asiakkaan ja hoitohenkilön välille muodostuu merkityksellinen, luottamuksellisen ja ystävänomainen suhde, jossa voi vaihtaa ajatuksia ja puuhastella asioita yhdessä.

Jos aiemmin listatut masennuksen oireet alkavat näkyä läheisessäsi tai huomaat niitä itsessäsi, niin olisi syytä hakeutua lääkärille, sillä oikealla diagnoosilla pystytään järjestämään oikeanlainen hoito ja kuntoutus riittävän varhaisessa vaiheessa.

Mikäli masennus koskettaa sinua tai läheisiäsi tai sinulle heräsi mitä tahansa kysyttävää vanhusten masennuksesta tai sen kuntoutuksesta, vastaamme mielellämme kaikkiin kysymyksiin.

Yleistä tietoa hoivapalveluistamme löydät täältä. Lisätietoa masennuksesta ja sen hoidosta löydät esimerkiksi Mieli ry:n sivulta.

Ota meihin rohkeasti yhteyttä, niin autamme sinua.

Asiakaspalvelu:
010 324 9000
info@suomenseniorihoiva.fi

Palaa takaisin tietopankkiin:

Tietopankki

Palaa takaisin yleiskategoriaan:

Ikääntyneiden sairaudet

Jaa julkaisu ystävillesi ja tutuillesi alla olevista sosiaalisen median -painikkeista.