Syöpä on yksi merkittävimmistä terveysriskeistä erityisesti ikääntyneiden keskuudessa, ja sen oireet voivat olla moninaiset ja vaihtelevat. Syöpä on sydänsairauksien jälkeen toiseksi yleisin kuolinsyy Suomessa, mutta lähivuosina muistisairaudet tulevat ohittamaan syövän kuolinsyytilastoissa.

Syövän oireet

Syövän oireet ovat usein moninaisia, sillä syöpätyyppejäkin on olemassa lukuisia. Taudin alkuvaiheessa syöpä saattaa olla pitkäänkin oireeton. Syövän tunnistaminen itsenäisesti voi olla haasteellista, sillä oireet muistuttavat monia muita sairauksia ja syöpä voi kehittyä hitaasti vuosien tai kuukausien kuluessa. Kun syöpä pääsee kehittymään, myös oireet pahenevat. Syövän oireet vaihtelevat sen mukaan, mikä syöpätyyppi on kyseessä, ja kuinka pahanlaatuinen syöpä on. Syövän oireita voivat olla esimerkiksi kyhmy rinnassa, paranematon haavauma suussa tai poikkeuksellisen näköinen luomi, joka muuttaa muotoa, kokoa tai väriään.

Syövästä voi viestiä myös pitkään jatkunut yskä tai käheä kurkku, verinen oksennus, verinen uloste taikka muut ulostamiseen ja virtsaamiseen liittyvät muutokset. Myös ihon keltaisuus, selittämätön kipu sekä laihtuminen ovat usein merkkejä syövästä. Edellä kuvatut oireet saattavat liittyä tavanomaiseenkin sairauteen, mutta mikäli epäilet, että kyseessä on syöpä, on syytä olla välittömästi yhteydessä terveydenhuollon ammattilaiseen. Kuten monien muidenkin sairauksien kohdalla, aikainen diagnosointi helpottaa syövän hoitamista.

Ihosyöpä

Ihomuutokset tai poikkeamat luomissa, niiden koossa, muodossa tai värissä voivat olla merkkejä ihosyövästä. Ihosyövistä aggressiivisin lienee melanooma, joka voi kehittyä iholle tulla mihin tahansa kehon kohtaan. Useimmiten melanoomaa esiintyy naisilla raajoissa, miehillä selässä ja rintakehässä, mahdollisesti auringolle altistumisen vuoksi. Riski sairastua melanoomaan nimittäin kasvaa, mikäli henkilö on altistunut runsaasti UV-säteilylle lapsuudessa ja nuoruudessa tai iho on palanut runsaasti elämän aikana. Lisäksi runsasluomisuus ja aikaisemmin sairastettu melanooma sekä geneettinen alttius melanoomalle lisäävät riskiä sairastua ihosyöpään.

Melanooman lisäksi muita ihosyöpiä ovat esimerkiksi tyvisolusyöpä, okasolusyöpä sekä erityisesti senioreilla tavattava aurinkokeratoosi, joka syntyy liiallisesta auringon UV-säteilylle altistumisesta. Aurinko voi vahingoittaa haitallisesti ihoa silloinkin kuin iho ei pääse palamaan. On hyvä myös muistaa, että rusketus ei suojaa ihosyövältä. Mikäli huomaat iho- tai luomimuutoksia, hakeudu välittömästi lääkärin vastaanotolle. Näin mahdollisen syövän esiintyminen voidaan tutkia ottamalla koepala eli näyte ihomuutoksesta. Toisinaan epäilyttävät luomet poistetaan kokonaan.

Voit lukea lisää ihosyövästä tältä sivulta.

Paksusuolen syöpä

Maha-suolikanavan syövistä yleisin on paksusuolen syöpä, jonka ennuste on nykyään hyvä. Suolisto-oireet ovat vanhemmilla ihmisillä yleisiä, minkä vuoksi ne voivat jäädä tutkimatta. Toisaalta nykyisin korostetaan iäkkäiden potilaiden suolisto-oireiden aktiivista tutkimista, koska syöpäriski kasvaa merkittävästi iän myötä.

Vatsaonteloon kohdistuvan leikkauksen riskit ovat merkittäviä. Sen takia saatetaan tyytyä oireenmukaiseen hoitoon, jos potilaalla on muita vakavia sairauksia, kuten esimerkiksi sydämen vajaatoiminta. Paksusuolen ja peräsuolen syövän leikkaus parantaa myös iäkkään potilaan elämänlaatua, vaikka se ei estäisikään etäpesäkkeiden etenemistä suolen ulkopuolella.

Eturauhassyöpä

Eturauhanen eli miehen sukupuolirauhanen sijaitsee virtsarakon alapuolella, peräsuolen edessä. Eturauhasen tehtävä on kuljettaa virtsa ulos rakosta, sekä tuottaa osan siemennesteessä tarvittavasta nesteestä. Se painaa noin 20 grammaa ja on pienen luumun kokoinen. Eturauhassyöväksi kutsutaan pahanlaatuisia solumuutoksia eturauhasessa. Eturauhassyöpään sairastuu vuosittain noin 5 000 miestä ja se on Suomen yleisin syöpä.

Riski sairastua eturauhassyöpään kasvaa iän myötä. Eturauhassyövän syntymisen syytä ei varmasti tiedetä, mutta lihavuus, runsas rasvan, alkoholin ja tupakan kulutus lisäävät riskiä sairastua eturauhassyöpään. Mikäli henkilö tupakoi, riski kuolla eturauhassyöpään kasvaa. Todennäköistä on, että androgeenit eli mieshormonit vaikuttavat eturauhassyövän syntyyn. Henkilöt, joilla on erittäin vähäinen mieshormonien määrä, eivät altistu eturauhassyövälle.

Eturauhassyövän syntyyn ei ole löydetty yksittäistä geeniä. Sen on kuitenkin havaittu olevan perinnöllistä. Isällä tai veljellä todettu eturauhassyöpä ennustaa kaksin- tai jopa kolminkertaista sairastumisriskiä.

PSA-tutkimuksella eturauhassyöpä voidaan havaita hyvin aikaisessa vaiheessa, mutta kaikkia syövän esiasteita ei hoideta. Eturauhassyöpä voi olla myös sellainen, ettei se haittaa miehen elämää, eikä vaadi erityisiä toimenpiteitä. Oireettomille henkilöille ei suositella tehtävän seulontoja mielenrauhan vuoksi. Syöpää hoidetaan yksilöllisesti riippuen eturauhassyövän ärhäkkyydestä, levinneisyydestä, iästä, yleiskunnosta ja muista sairauksista.

Rintasyöpä

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä ja siihen sairastuu vuosittain yli 5 000 naista. Noin joka kahdeksas nainen sairastuu rintasyöpään jossain vaiheessa elämäänsä. Suurin osa rintasyöpään sairastuneista naisista parantuu kokonaan. Joillakin se voi uusiutua ja rinta voidaan joutua poistamaan kokonaan. Kehittyneiden hoitojen ja syövän varhaisen toteamisen ansiosta Suomessa on elossa yli 66 000 rintasyövän sairastanutta naista. Miehillä rintasyöpä on harvinainen ja vuosittain todetaankin vain 20–30 rintasyöpää miehillä.

Naisilla rintasyöpää esiintyy tavallisimmin vanhemmalla iällä. Rintasyöpä oireilee esimerkiksi kyhmynä rinnassa tai muutoksina nännin alueella. Rinta voidaan joutua poistamaan kokonaan tai osittain. Rintasyöpä voi myös olla perinnöllinen sairaus, mikäli suvussa on esiintynyt runsaasti rinta- tai munasarjasyöpää, tai jos sairastunut on nuori henkilö. Elämäntavat sekä vaihdevuosien hormonihoito saattavat lisätä riskiä sairastua rintasyöpään.

Mikäli epäilet rintasyöpää tai sinulla on siihen viittaavia oireita, on syytä hakeutua välittömästi mammografiaan sekä rintojen ja kainaloiden ultraäänitutkimukseen. Mikäli tutkimus aiheuttaa epäilyn syövästä, se varmistetaan lisäksi ottamalla pieni kudosnäyte.

Voit lukea lisää rintasyövästä tältä sivulta.

Maksasyöpä

Suomessa maksasyöpä on suhteellisen harvinainen sairaus ja siihen sairastuu noin 500 henkilöä vuodessa. Maksasyöpä on kaksi kertaa yleisempää miehillä kuin naisilla. Maksasyövässä hyvänlaatuiset solut ja maksan terve kudos alkavat muuttua pahanlaatuisiksi. Monet muutkin laajasti levinneet syövän muodot leviävät kuitenkin herkästi maksaan etäpesäkkeinä. Tyypillisintä maksasyövän muotoa, hepatosellulaarista karsinoomaa eli maksasolusyöpää esiintyy tavallisimmin noin 70-vuotiailla.

Maksasolusyöpää esiintyy harvemmin terveessä maksassa. Maksasolusyövän voivat aiheuttaa esimerkiksi runsas alkoholin kulutus, maksakirroosi sekä muut maksaan liittyvät sairaudet, kuten rasvamaksatulehdus. Myös korkea ikä, tupakointi ja diabetes lisäävät riskiä sairastua maksasyöpään.

Maksasyövän oireita ovat esimerkiksi ihon tai silmän keltaisuus, turvonnut tai kipeä vatsa, pahoinvointi ja oksentelu, ihon kutina sekä painonlasku. Maksasyöpä voidaan todeta kaiku- eli ultraäänitutkimuksella, tietokonetomografiatutkimuksella, magneettikuvauksella tai maksan biopsialla eli kudosnäytteellä. Maksasyöpä saatetaan havaita myös verinäytteestä, mikäli veren alfaetoproteiinipitoisuus (AFP) on korkea.

Haimasyöpä

Maksasyöpää yleisempi on haimasyöpä, jota todetaan Suomessa vuosittain yli 1 000 henkilöllä. Vaikka haimasyöpää esiintyy toisinaan myös nuorilla, sitä tavataan eniten yli 70-vuotiailla. Haimasyöpä aiheuttaa suuren terveysriskin, ja on tuntemattomasta syystä lisääntymässä suomalaisten keskuudessa. Haimalla on tärkeä tehtäviä elimistön toiminnassa, kuten ruuansulatuksessa tarvittavien entsyymien ja hormonien tuotannossa (esim. insuliini).

Haimasyöpä saattaa olla alkuvaiheessa oireeton tai muistuttaa monen muun sairauden oireita. Ihon kellastuminen, kivut ylävatsassa ja selässä, ripuli, pahoinvointi sekä laihtuminen saattavat viestiä syövästä. Haimasyövän aiheuttavia tekijöitä ei tunneta, mutta erityisesti miesten tupakoinnilla, ruokavaliolla, diabeteksella sekä kroonisella haimatulehduksella voi olla vaikutusta sairastumisriskin kannalta.

Munuaissyöpä

Munuaissyöpä on pahanlaatuinen kasvain, jota esiintyy tavallisimmin 65–75-vuotiailla. Suomessa todetaan vuosittain noin 900–1000 uutta munuaissyöpätapausta, jotka ovat saaneet alkunsa munaisen kuorikerroksen epiteelisoluista. Munuaissyöpään sairastuvat miehet jonkin verran naisia useammin.

Ylipaino sekä kohonnut verenpaine voivat nostaa sairastumisriskiä ja erityisesti tupakoinnin tiedetään suurentavan mahdollisuutta sairastua ainakin kaksinkertaisesti munuaissyöpään. Munuaissyöpään saattaa myös liittyä perinnöllisiä tekijöitä, mutta ne koskevat vain muutamaa prosenttia sairastumistapauksista.

Mikäli potilaalla epäillään munuaissyöpää, asia varmistetaan ultraäänitutkimuksella tai tietokonetomografialla. Monesti munuaissyöpä havaitaankin näissä tutkimuksissa muun sairauden tutkimuksen yhteydessä. Jos syöpä ei ole vielä levinnyt munuaisista, se saattaa olla kokonaan oireeton. Tavallisimmat oireet ovat veri virtsassa, väsymys, kuumeilu, laihtuminen sekä ruokahaluttomuus.

Voit lukea lisää munuaissyövästä tältä sivulta.

Keuhkosyöpä

Keuhkosyöpä on suomalaisten miesten toiseksi yleisin syöpä, johon sairastuu noin 2 500 ihmistä vuosittain. Keuhkosyöpä saa alkunsa, kun keuhkoputken tai keuhkokudoksen solut muuttuvat pahanlaatuisiksi. Joka kolmas keuhkosyöpä todetaan naisilla, mutta naisten keuhkosyövän on arvioitu kasvavan lisääntyneen tupakoinnin myötä.

Useimmin keuhkosyöpää tavataan ikääntyneillä ja alle 50-vuotiaiden osuus sairastuneista on noin 5–10 prosenttia. Jo levinneen keuhkosyövän ennuste on huono, mutta varhaisessa vaiheessa todettu paikallinen keuhkosyöpä on mahdollista hoitaa.

Tupakointi on keuhkosyövän tyypillisin syy. Huimat 85–90 prosenttia keuhkosyövistä onkin seurausta tupakoinnista. Tupakoivalla on vähintäänkin 15–30-kertainen riski sairastua keuhkosyöpään verrattuna henkilöön, joka ei ole koskaan tupakoinut. Passiivinen tupakointi eli tupakansavun hengittäminen toisen ihmisen tupakasta kasvattaa jopa kolminkertaistaa riskin sairastua keuhkosyöpään.

Keuhkosyöpään voi harvinaisissa tapauksissa sairastua myös tupakoimaton, esimerkiksi työ- ja elinympäristöstä johtuen. Altistuminen arseeni-, nikkeli- ja kromiyhdisteille suurentavat mahdollisuutta sairastua keuhkosyöpään. Altistuminen asbestille nostaa sairastumisriskin jopa 55-kertaiseksi.

Voit lukea lisää keuhkosyövästä tältä sivulta.

Aivokasvain ja sen oireet

Aivokasvain on kallon sisällä sijaitseva hyvän- tai pahanlaatuinen kasvain, joka on peräisin aivokudoksesta tai aivokalvosta. Aivokasvain on leukemian jälkeen toiseksi yleisin syöpä lapsilla, joilla aivokasvaimia todetaan vuosittain noin 50. Lasten tapauksissa aivokasvaimet ovat useimmiten hyvänlaatuisia, mutta silti vaarallisia, koska ne painavat aivokudoksia. Suomessa todetaan 900 aivokasvainta vuosittain, lapset ja aikuiset mukaan lukien.

Aivokasvaimen syyt ovat pääosin tuntemattomia. Ravinnolla, ympäristöllä, elintavoilla tai viruksilla ei uskota olevan yhteyttä aivokasvaimen syntyyn. Perinnöllisten tekijöidenkin arvioidaan selittävän vain alle 5 prosenttia sairastumisista. Aivokasvaimen oireet riippuvat kasvaimen sijainnista aivoissa, sen koosta sekä kasvunopeudesta.

Tyypillisin aivokasvaimen ensioire on epilepsia tai epileptinen kohtaus. Aivokasvaimen mahdollisuus suljetaankin pois ensimmäisenä, kun potilas hakeutuu hoitoon epileptisen kohtauksen saamisen myötä. Myös toistuva tajunnan menettäminen, viikkokausia kestänyt päänsärky, tasapainovaikeudet, näköhäiriöt sekä äkilliset oksentamiset voivat viestiä aivokasvaimen esiintymisestä. Aivokasvain todetaan magneettikuvauksella tai tietokonetomografialla.

Voit lukea lisää aivokasvaimesta tältä sivulta.

Ikääntyneen syövän hoito

Useissa pitkään kestävissä syöpähoidoissa läheisten tuki ja huolenpito on elintärkeää. Mikäli lähipiiri puuttuu, hoidon toteuttaminen voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta. Ennen hoitopäätöstä tehdään geriatrinen sekä psykososiaalinen arviointi, jotka auttavat oikean hoidon valinnassa.

Potilaan jäljellä olevaa elinikää saatetaan arvioida sen mukaan, kuinka omatoimisesti hän suoriutuu päivittäisistä toimista, miten paljon hänellä on syövän lisäksi muita hoitoa vaativia sairauksia ja minkälainen hänen ravitsemustilansa on, sillä syöpähoidot ovat erityisen rankkoja niin psyykkisesti kuin fyysisestikin.

Dementia ja muistisairaudet voivat estää syövän hoidon kokonaan, sillä syövän hoito vaatii ymmärrystä ja yhteistyökykyä potilaalta. Hoidettavan pitää suhtautua hoitoon myönteisesti, koska ketään ei voi hoitaa väkisin. Jos potilas kieltäytyy aktiivisesta hoidosta, hänelle tarjotaan hyvää oireenmukaista hoitoa ja seurantaa.

Syöpähoidon tukitoiminnot

Suomen Seniorihoiva tarjoaa tuttua ja turvallista seuraa ja iloisia hetkiä omaan tai syöpää sairastavan läheisesi arkeen. Kiireetön kotihoitomme takaa antoisat hetket ja vie läheisesi tarvittaessa ulkoilemaan, vaikka sauvakävelylle, joka piristää mukavasti mieltä.

Palveluihimme kuuluvat muun muassa seurustelua, ulkoilua ja liikkumista, yhdessä oloa ja tekemistä, elämyksiä sekä muuta viriketoimintaa. Painotamme asiakassuhteissamme kiireettömyyttä, korkeaa laatua, turvallisuutta sekä asiakkaan yksilöllistä huomioimista.

Nimeämme jokaiselle asiakkaallemme oman henkilökohtaisen avustajan tai hoitajan, joka toimii asiakkaan tukena ja turvana kaikessa toiminnassa. Tutuksi tulemisen myötä asiakkaan ja hoitohenkilön välille muodostuu merkityksellinen, luottamuksellisen ja kaverillinen suhde, jossa voi vaihtaa ajatuksia ja puuhastella asioita yhdessä.

Jos aiemmin listatut syövän oireet alkavat näkyä läheisessäsi tai huomaat niitä itsessäsi, niin olisi syytä hakeutua lääkärille, sillä oikealla diagnoosilla pystytään järjestämään oikeanlainen hoito ja kuntoutus riittävän varhaisessa vaiheessa.

Mikäli syöpä koskettaa sinua tai läheisiäsi tai sinulle heräsi mitä tahansa kysyttävää syövästä tai sen hoidosta, vastaamme mielellämme kaikkiin kysymyksiin.

Yleistä tietoa hoivapalveluistamme löydät täältä.

Ota meihin rohkeasti yhteyttä, niin autamme sinua.

Asiakaspalvelu:
010 324 9000
info@suomenseniorihoiva.fi

Palaa takaisin tietopankkiin:

Tietopankki

Palaa takaisin yleiskategoriaan:

Ikääntyneiden sairaudet