Vaskulaarinen dementia eli verisuoniperäinen muistisairaus on toiseksi yleisin etenevä muistisairaus Suomessa heti Alzheimerin taudin jälkeen. Sairaus puhkeaa aivojen verisuonien vaurioitumisen myötä tai aiheutuu erityyppisistä aivoverenkiertohäiriöistä. Arviolta neljäsosa aivoverenkiertohäiriön saaneista sairastuu verisuoniperäiseen muistisairauteen jälkikäteen. Tauti on hieman yleisempi miehillä kuin naisilla.

Aivoverenkiertosairauksia on monenlaista riippuen vaurioin sijainnista aivoissa. Päätyypit ovat kortikaalinen eli suurten suonten tauti sekä subkortikaalinen eli pienten suonten tauti.

Pienten verisuonten tukosten, vuotojen ja muutosten aiheuttama valkean aineen tauti on yleisin ja se todetaan noin 60–70 prosentilla sairastuneista. Tällöin voi esiintyä puheentuoton häiriöitä, toispuoleisia halvausoireita ja toiminnanohjauksen heikentymistä sekä tiedonkäsittelyn hidastumista.

Suurten aivoverisuonten tukokset puolestaan aiheuttavat aivojen hapenpuutteesta johtuvia kuolioalueita aivojen kuorikerroksessa. Näissä tapauksissa oireina voivat ilmetä toispuoleinen halvaus tai kävelyhäiriö. Myös sanojen löytämisvaikeutta saattaa esiintyä.

Myöhemmin oireet laajenevat, sillä aivojen toiminnan häiriöt ulottuvat myös keskiaivojen alueiden ulkopuolelle. Mitä enemmän hermosoluja ajan myötä tuhoutuu, sitä enemmän Parkinsonin taudin oireita esiintyy, sillä tämä johtuu aivojen dopamiinipitoisuuden alentumisesta.

Verisuoniperäiset muistisairaudet eivät ole perinnöllisiä, mutta niiden puhkeamista aiheuttaviin riskitekijöihin, kuten diabetekseen ja verenpainetautiin saattaa liittyä perinnöllistä alttiutta. Muistisairauksia voidaan ehkäistä terveillä elämäntavoilla, oikeanlaisella ravinnolla ja liikunnalla.

Vaskulaarisen dementian oireet

Muisti- sekä puhehäiriöt, kömpelyys, tasapaino-, kävely- ja hahmottamisvaikeudet ovat tavanomaisia verisuoniperäisen muistisairauden oireita. Itse muisti säilyy sairastuneilla toimivampana pidempään kuin esimerkiksi Alzheimerin taudissa ja muistihäiriöt voivat olla sairauden alkuvaiheessa lieviä. Lisäksi vireystilan muutokset, vaihteleva mieliala ja voimakkaat tunnereaktiot kuuluvat sairauden oireisiin.

Myös masentuneisuutta sekä persoonallisuuden muutoksia saattaa esiintyä. Luonnollisesti oireet riippuvat siitä, missä kohtaa aivoissa verisuonet ovat vaurioituneet ja millä aivoalueilla verenkiertohäiriöt sijaitsevat. Oireet voivat olla äkillisesti esiintyviä, kausiluontoisia ja vaihdella jopa päivittäin.

Toiminnanohjauksen heikentyminen ilmenee tyypillisesti vaikeuksina aloittaa tehtäviä suunnitelmista huolimatta, monimutkaisten tehtävien suorittamisen vaikeutena sekä tiedon käsittelyn hitautena. Muistisairauden oireet voivat edetä tasaisesti tai portaittain ja toisinaan muisti tai toimintakyky saattaa tilapäisesti jopa parantua.

Muistin heikentyminen näkyy etenkin uuden oppimisen vaikeutumisena. Sairastuneella voi esiintyä hahmotusvaikeuksia, joka ilmenee vaikeutena pukeutua, löytää tuttuja tavaroita tai käyttää tuttuja esineitä. Myös vaikeuksia suunnistaa ja hahmottaa etäisyyksiä tutussakin ympäristössä esiintyy.

Vaskulaariseen dementiaan sairastuneilla muisti säilyy kuitenkin usein paremmin kuin Alzheimerin taudin tapauksessa. Oireet alkavat myös nopeammin kuin Alzheimerin taudissa, joskus viikoissa tai jopa päivissä.

Riskitekijät elintavoissa

Verisuoniperäisiä muistisairauksia voidaan parhaiten ennalta ehkäistä terveellisillä elintavoilla sekä riittävällä liikunnalla.

Vaurioita, jotka ovat jo syntyneet, ei valitettavasti pystytä korjaamaan, mutta oikeanlainen hoito voi ehkäistä uusien vaurioiden syntymistä.

Verisuoniperäiseen muistihäiriöön sairastuneiden hoidossa tulisi ensisijaisesti paneutua kohonneen verenpaineen, kolesteroli- ja veren sokeripitoisuuden sekä sydän- ja verisuonitautien hoitoon.

Vaskulaarisen dementian riskitekijöitä ovat: 

• kohonnut verenpaine
• korkea kolesteroli
• ylipaino
• diabetes
• liikunnan vähäisyys
• alkoholin liikakäyttö
• tupakointi

Mikäli epäilet muistisairautta itselläsi tai läheiselläsi, on suositeltavaa hakeutua terveyskeskukseen ja tarpeen mukaan neurologin vastaanotolle. Tutkimuksissa tehdään haastatteluita, muistikyselyitä ja -testejä sekä kuvataan aivot esimerkiksi magneettikuvauksella (MRI).

Verisuoniperäinen muistisairaus – hoito ja tuki

Taudista huolimatta on tärkeää jatkaa omanlaisen elämän elämistä. Muistisairauksista kärsivät tarvitsevat tukea ja hoitoa, jossa heidän yksilölliset tarpeensa otetaan huomioon. Erityisesti liikunnan lisääminen sekä sen aktiivinen ylläpitäminen ovat tärkeässä asemassa.

Seuraavat tekijät ennaltaehkäisevät sekä hidastavat vaskulaarista muistisairautta:

• terveellinen ruokavalio
• aktiivinen liikunta ja arkielämä
• alkoholin käyttö kohtuudella
• tupakoinnin lopettaminen
• unen laatu (esim. uniapnea suurentaa sydän- ja verisuonisairauksien riskiä)

Vaskulaarista dementiaa sairastavilla on hyvä olla luotettava ja turvallinen keskustelukumppani jakamassa sairauteen liittyviä ajatuksia sekä selittämässä sairauteen liittyviä oireita.

Alzheimeriin tautiin kehitetyt muistisairauslääkkeet voivat olla hyödyllisiä, sillä niiden avulla voidaan tehostaa kognitiivisia kykyjä kuten tiedonkäsittelyä sekä helpottaa psyykkisiä oireita.

Vaskulaariseen dementiaan sairastuneilla voi esiintyä myös Alzheimerin ja verisuoniperäisen muistisairauden yhteismuotoa, jolloin henkilö on oikeutettu saamaan Kelalta lääkekorvausta. Masennuslääkkeillä voidaan myös helpottaa masennuksen, levottomuuden ja ärtyneisyyden kaltaisia oireita.

Oikeanlaisen lääkehoidon löytäminen saattaa edellyttää kokeiluja sekä annostelun muutoksia. Lääkehoidon seuraamisen ja mukauttamisen tulee aina tapahtua lääkärin kanssa yhteistyössä.

Hyvän ja mielekkään elämänlaadun varmistaminen on vähintään yhtä tärkeää verisuoniperäisten muistisairauden hoidossa kuin lääkehoito.

Fysioterapia ja päiväkuntoutus sekä turvallisen ympäristön järjestäminen ovat merkittäviä tekijöitä sairastuneen huolehtimisessa. Ystävyyssuhteet, liikuntaharrastukset sekä arjen toimivat rutiinit tulee pitää sairastuneen elämän keskiössä.

Muistisairas ihminen elää useimmiten hetkessä, joten toivottavaa olisi tehdä hetkistä mahdollisimman miellyttäviä. Sairastuneen elämästä kannattaa tehdä oman näköistä ja säilyttää kaikki hyvä, mikä siihen kuuluu. Turhat rasitteet on hyvä jättää pois ja muovata arki mahdollisimman toimivaksi.

Muistiyhdistyksistä ja kunnan sosiaalipalveluista voi selvittää saatavilla olevia vaihtoehtoja, esimerkiksi vertaistukiryhmiä ja sopeutumisvalmennusryhmiä.

Muistiyhdistykset tarjoavat palveluita niin sairastuneen kuin läheistenkin tukemiseksi. Myös hoitotahdon ja edunvaltuutuksen tekemistä on syytä harkita. Näin voit huolehtia sinua koskevista päätöksistä etukäteen, sillä muistisairauden myötä omaa tahtoa ei välttämättä pysty myöhemmin ilmaisemaan.

Myös Suomen Seniorihoivalta on mahdollista saada ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa sekä muita taudin kanssa elämistä helpottavia palveluita kuten kodinhoitoapua ja viriketoimintaa.

Henkilökuntamme tuntee taudin erityispiirteet ja osaa ammattitaidolla tukea asiakkaan yksilöllistä hyvinvointia sekä edistää asiakkaan elämänlaatua.

Mikäli vaskulaarisen dementian oireet alkavat näkyä seniorin toiminnassa, olisi syytä hakeutua nopeasti lääkärille, sillä varhainen diagnoosi on tärkeää.

Näin pystytään järjestämään oikea hoito ja kuntoutus voidaan aloittaa riittävän varhaisessa vaiheessa.

Kuntouttaminen on paras aloittaa mahdollisimman kokonaisvaltaisesti huomioiden seniorin ravitsemus, liikunta, seuranpito ja lääkehoito.

Ota meihin rohkeasti yhteyttä, niin autamme sinua.

Mikäli vaskulaarinen dementia koskettaa sinua tai läheisiäsi tai sinulle heräsi mitä tahansa kysyttävää verisuoniperäisestä muistisairaudesta tai sen kuntoutuksesta, vastaamme mielellämme kaikkiin kysymyksiin.

Yleistä tietoa hoivapalveluistamme löydät täältä. Voit lukea lisätietoa muistisairauksista esimerkiksi Muistiliiton sivuilta.

Asiakaspalvelu:
010 324 9000
info@suomenseniorihoiva.fi

Palaa takaisin tietopankkiin:

Tietopankki

Palaa takaisin yleiskategoriaan:

Muistisairaudet

Jaa julkaisu ystävillesi ja tutuillesi alla olevista sosiaalisen median -painikkeista.

Lue lisää aiheesta: