Suomessa on arviolta lähes 200 000 muistisairautta sairastavaa ihmistä. Vuosittain noin 15 000 ihmisellä todetaan muistisairaus. Muistisairaudet alkavat usein hiljalleen, minkä vuoksi oireita ei välttämättä aina osata liittää muistisairauteen. Monien muistisairauksien oireet laitetaan yleisesti vain ”vanhuuden piikkiin”, minkä vuoksi diagnoosi usein viivästyy.

Tässä artikkelissa käymme läpi neljän yleisimmän muistisairauden oireita sekä annamme muutamia yleisiä vinkkejä muistisairaan kuntoutukseen sekä kotihoitoon liittyen.

Yleisimmät muistisairaudet ovat:

• Alzheimerin tauti
• Verisuoniperäinen muistisairaus
• Lewyn kappale -tauti
• Otsa-ohimolohkorappeumasta johtuvat muistisairaudet

Alzheimerin tauti on maailman yleisin muistisairaus ja noin 60 % – 80 % kaikista muistisairautta sairastavista sairastaakin juuri Alzheimerin tautia. Alzheimerin tauti on myös yleisin dementiaa aiheuttava sairaus. Suurin osa Alzheimeriin sairastuneista on yli 65-vuotiaita, mutta tautia saattaa esiintyä nuoremmillakin. Alzheimerin taudin puhkeamisen jälkeen sairauden kanssa voi elää noin 4–20 vuotta.

Verisuoniperäinen muistisairaus liittyy aivojen verisuonten vaurioihin ja erityyppisiin aivoverenkiertohäiriöihin. Verisuoniperäinen muistisairaus on toiseksi yleisin muistisairaus Alzheimerin taudin jälkeen.

Lewyn kappale -tauti on saanut nimensä aivoissa mikroskoopilla havaittavien löydösten, Lewyn kappaleiden, kertymisestä aivojen kuorikerroksen alueelle. Samanlaisia solunsisäisiä kappaleita esiintyy myös Parkinsonin taudissa. Lewyn kappale -taudilla ja Alzheimerin taudilla on paljon yhteneviä piirteitä. Tautia esiintyy yleensä vasta 50 ikävuoden jälkeen.

Otsa-ohimolohkoperäiset muistisairaudet johtuvat otsa- ja ohimolohkojen toiminnan heikkenemisestä. Otsa-ohimolohkoperäistä muistisairautta esiintyy paljon myös 45–64-vuotiailla, vaikkakin muistisairaus itsessään on harvinaisempi.

Harvinaisempia muistisairauksia ovat:

CADASIL (Cerebral Autosomal Dominant Arteriopathy with Subcortical Infarcts and Leukoencephalopathy) on vallitsevasti periytyvä sairaus, joka aiheuttaa muistisairauden toistuvien aivoinfarktien seurauksena. Sairauden oireena ovat toistuvat aivoinfarktit n. 45 vuoden iästä alkaen, migreeni, mielialamuutoksia sekä älyllisen toimintakyvyn heikkenemistä.

Huntingtonin tauti on 40–50 vuoden iässä alkava sairaus, johon liittyy pakkoliikkeitä sekä otsalohkojen vaurioon liittyviä oireita. Tämäkin sairaus periytyy vallitsevasti, mutta on Suomessa harvinainen.

Hakolan tauti on suomalaiseen tautiperintöön kuuluva, peittyvästi periytyvä sairaus, jonka oireet alkavat 30–40 vuoden iässä luonteen muutoksella ja lisääntyvällä otsalohkotyyppisellä oireistolla.

Muistisairauksien oireet

Muistisairauksien oireet vaihtelevat hieman sen mukaan, mikä muistisairaus on kyseessä. Tyypillistä kaikille muistisairauksille on kuitenkin se, että oireet alkavat pikkuhiljaa ja voimistuvat jaksottain. Laadukkaalla kuntoutuksella muistisairauden kehittymistä voidaan hieman hidastaa ja elämänlaatua parantaa. Kuntoutuksesta voit lukea lisää artikkelin lopusta.

Alzheimerin taudin oireet:

• Päivittäistä toimintaa haittaava asioiden unohtelu ja lähimuistin häiriöt. Esimerkiksi päivämäärien, sanojen, sovittujen tapahtumien ja nimien unohtaminen. Normaalia ikääntymisen mukana tuomaa hetkittäistä nimien unohtelua ei tule kuitenkaan sekoittaa Alzheimeriin.
• Ajantajun kadottaminen ja vaikeus liikkua vieraassa ympäristössä. Joskus sairastunut saattaa unohtaa, kuinka päätyi tiettyyn paikkaan tai miksi on kyseisessä paikassa. Etenkin uudet paikat aiheuttavat levottomuutta.
• Toistuva kysymysten kysely.
• Numeroiden hahmottaminen on vaikeaa, minkä takia esimerkiksi kaupassa maksaminen vaikeutuu.
• Vetäytyneisyys, ahdistuneisuus, apatia sekä muut persoonallisuuden muutokset.
• Suunnittelua ja keskittymistä vaativien tehtävien suorittamisen vaikeus.
• Aistiharhat ja vainoharhaisuus.
• Muut käytösoireet, esim. seksuaaliset käytösoireet.

Lisätietoa Alzheimerin taudista ja sen ensioireista löydät täältä.

Verisuoniperäisen muistisairauden oireet:

• Äkilliset lihasheikkoudet. Toinen puoli kehosta saattaa halvaantua hetkeksi.
• Suunnittelua ja keskittymistä vaativat tehtävät voivat tuntua haasteellisilta.
• Mielialavaihtelut. Masennusta sekä tunneherkkyyttä saattaa esiintyä.
• Kävelyvaikeudet ja kömpelyys. Henkilön kävely muuttuu ns. töpöttelykävelyksi, eikä kävelytyylin muuttaminen onnistu yrityksestä huolimatta.
• Puhehäiriöt.

Voit lukea lisätietoa verisuoniperäisestä muistisairaudesta tältä sivulta.

Lewyn kappale -taudin oireet:

• Selkeät ja äkilliset vireystilan vaihtelut pirteyden ja uneliaisuuden välillä.
• Näköharhat.
• Hidastunut fyysinen toiminta ja jäykistyneisyys. Kävelystä voi tulla hitaampaa ja kotona tehtävien askareiden suorittaminen saattaa kestää pidempään.
• Tilaa sekä etäisyyksiä on vaikea hahmottaa.
• Kaatuilu.

Voit lukea lisätietoa Lewyn kappale -taudista täältä.

Otsa-ohimolohkorappeumasta johtuvan muistisairauden oireet:

• Persoonallisuus- sekä käytösmuutokset. Tilanteisiin sopimaton, töykeä ja impulsiivinen käytös. Muutokset voivat näkyvät myös esimerkiksi hygienian laiminlyöntinä, ylensyöntinä sekä motivaation puutteena.
• Puhevaikeudet. Esimerkiksi sanojen muistaminen, puheen hitaus, sanajärjestyksen vääristyminen tai puheen sisällön köyhtyminen.
• Luku- ja kirjoitusvaikeudet.
• Änkytys.

Voit lukea lisätietoa otsa-ohimolohkorappeumasta täältä.

Mistä muistisairaus johtuu?

Muistisairauteen voi sairastua monista eri syistä. Joskus sairastumisriskiä voi vähentää omilla elämäntavoilla, mutta esimerkiksi ikääntymiseen tai sukurasitteeseen ei voi itse vaikuttaa. Terveelliset elämäntavat, monipuolinen ruokavalio sekä riittävä määrä liikuntaa ovat usein tehokkaimpia tapoja torjua ja hoitaa muistisairauksia.

Muistisairauksia aiheuttavat esimerkiksi:

• Ikä kasvattaa riskiä sairastua muistisairauteen. 65–70-vuotiailla ja sitä vanhemmilla on suurempi riski sairastua.
• Sukurasite lisää todennäköisyyttä muistisairauden kehittymiselle. Vaikka suvussa ei esiintyisi muistisairauksia, riski sairastua on kuitenkin olemassa.
• Downin syndrooma
• Tupakointi
• Diabetes, 1- ja 2-tyypin diabetes voivat lisätä sairastumisen riskiä. Etenkin hoitotasapainon pitkään jatkunut vaihtelu lisää sairastumisen riskiä.
• Masennus vanhemmalla iällä
• Ylipaino
• Sydän ja verisuonitaudit liitetään usein korkeaan kolesteroliin, korkeaan verenpaineeseen ja ylipainoon, mutta ne lisäävät myös riskiä sairastua muistisairauksiin.

Sen sijaan korkeakoulutuksen, säännöllisen liikunnan, terveellisen ruokavalion sekä aktiivisen elämäntyylin on todettu suojaavan muistisairauksilta.

Millaista kuntoutustoimintaa muistisairaalle on hyvä järjestää?

Muistisairauden etenemistä voi yrittää hidastaa erilaisin keinoin ja sairaudesta syntyviä riskejä voi minimoida kiinnittämällä huomiota kodin turvallisuuteen sekä sairastavan hyvään ja säännölliseen hoitoon. Muistisairauksien hoito on hyvin kokonaisvaltaista. Esimerkiksi ravitsemus ja liikunta ovat tärkeä osa hoitoa, sillä pelkällä lääkehoidolla ei saavuteta riittäviä tuloksia.

Kuntoutuksessa on tärkeää järjestää muistisairaan aivoille erilaisia virikkeitä. Sairastuneen puolesta ei tule tehdä kaikkea, vaikka se tuntuisikin nopeammalta ja helpommalta. Kuitenkin juuri tuttujen asioiden tekeminen, kuten kotityöt ja kaupassakäynti pitävät kuntoutettavan mielen virkeänä.

Muistisairaan kuntoutus voi sisältää esimerkiksi:

• Ulkoilua, koska se tuo virikettä mielelle ja keholle
• Tuolijumppaa tai tanssia lihaskunnon ylläpitoon
• Sanaristikoiden tekemistä tai muuta kevyttä aivojumppaa vaativia askareita pitämään mieltä virkeänä
• Säännöllistä seuranpitoa ja tekemistä tuttujen ihmisten tai hoitajien kanssa. Tällaiset hetket saavat sairauden unohtumaan ja luovat rytmiä päiviin ja viikkoihin.
• Perusasioista huolehtiminen (esim. kodin siisteys, hygienia ja maukas ruoka)

Tärkeää on myös huolehtia kotona asuvan muistisairaan turvallisesta ympäristöstä:

• Kynttilöiden käyttö vain valvotusti
• Palovaroittimien testaaminen
• Liukuesteiden, kumimattojen ja tukikahvojen asentaminen kaatumisten ehkäisyksi
• Lääketurvallisuuden varmistaminen ja selkeät ohjeet, ettei lääkkeiden ottaminen unohdu tai tapahdu kahdesti saman päivän aikana

Kiinnitä erityisesti huomiota:

• Painon kehitykseen
• Lihaskunnon ylläpitämiseen
• Säännölliseen aivojumppaan
• Terveelliseen ruokavalioon ja tupakoimattomuuteen
• Henkilökohtaiseen hygieniaan
• Käsien ja jalkojen kuntoon
• Muistisairaan tapaamisen kiireettömyyteen

Muistisairaus edellyttää myös tietyistä rutiineista huolehtimista säännöllisesti. Esimerkiksi siisteydestä ja ulkoisesta olemuksesta huolehtiminen on tärkeää myös muistisairaalle. Tähän liittyviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi hiusten pesu ja kampaus, parranajo, miellyttävä ja asiallinen pukeutuminen, käsien ja jalkojen rasvaaminen ja kynsien leikkaaminen sekä muu ihonhoito.

Mikäli muistisairaan kotona käy säännöllisesti hoitaja, on erittäin tärkeää varmistaa, ettei hoitaja vaihdu joka kerta. Näin hoitaja muodostuu hoidettavalle tutuksi, mikä parantaa luottamusta ja tekee hoitokäynneistä mukavampia. Lisäksi hoidettavan kuntoa ja sen kehitystä voidaan tarkkailla huomattavasti luotettavammin, jos hoitaja on aina sama.

Jos aiemmin listattuja muistisairauksien oireita ilmenee – tai jos yhtäkään oiretta kuten muistihäiriöitä tulee esiin, on syytä hakeutua nopeasti lääkärin vastaanotolle ja muistitesteihin, sillä varhainen diagnoosi on ratkaisevaa sairauden kulun kannalta. Kun oikea lääkehoito ja kuntoutus aloitetaan riittävän varhaisessa vaiheessa, muistisairauden etenemistä voidaan mahdollisesti hidastaa. Kun muistisairaus on todettu, myös erilaiset tukitoimet ehditään suunnitella paremmin.

Kuntouttaminen on parasta aloittaa mahdollisimman kokonaisvaltaisesti huomioiden seniorin ravitsemus, liikunta, seuranpito ja lääkehoito.

Muistisairaan kuntoutussuunnitelma

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan ennakoiva ja tavoitteellinen kuntoutussuunnitelma, jossa huomioidaan:

• kuinka elämään sopeudutaan diagnoosin jälkeen
• sosiaalisten verkostojen ylläpitäminen
• elämän jatkuminen entisellään niin pitkään kuin mahdollista
• toimintakyvyn tukeminen ja säilyminen
• kotona asumisen turvaaminen
• vahvojen kykyjen tunnistaminen ja ylläpitäminen
• korvaavien taitojen löytäminen menetettyjen tilalle
• mielekäs elämä

Kuntoutussuunnitelman määrittelyyn, toteuttamiseen ja arviointiin osallistuvat sairastunut itse sekä hänen läheisensä yhdessä hoitavan lääkärin ja/tai muistihoitajan kanssa.

Ota meihin rohkeasti yhteyttä, niin autamme sinua.

Mikäli muistisairaus koskettaa sinua tai läheisiäsi ja haluat tietää lisää muistisairauksista tai niiden kuntoutuksesta, vastaamme mielellämme kaikkiin kysymyksiin.

Yleistä tietoa hoivapalveluistamme löydät täältä. Voit lukea lisätietoa muistisairauksista esimerkiksi Muistiliiton sivuilta.

Asiakaspalvelu:
010 324 9000
info@suomenseniorihoiva.fi

Lue lisää aiheesta:

Palaa takaisin tietopankkiin:

Tietopankki

Palaa takaisin yleiskategoriaan:

Muistisairaudet

Jaa julkaisu ystävillesi ja tutuillesi alla olevista sosiaalisen median -painikkeista.