Dementiasta johtuvat muistihäiriöt ovat yleisiä ikääntyneillä

Dementia on hyvin yleinen oireyhtymä, josta kärsii noin 35 prosenttia yli 90-vuotiaista. Monet sairaudet, myrkytykset, lääkkeet tai puutostilat voivat aiheuttaa dementiaa.

Dementia ei siis ole varsinainen sairaus, vaan oireyhtymä. Dementiasta kärsivä ei välttämättä kykene itsenäisesti selviytymään arjestaan ja tarvitsee perheen tuen lisäksi useimmiten ulkopuolista apua.

Dementia voi olla ohimenevä, etenevä tai pysyvä tila, jonka myötä henkilön kognitiiviset ja muut älylliset toiminnot ovat heikentyneet siten, että henkilön sosiaaliset ja ammatilliset taidot ovat rajoittuneet.

Korkea ikä on dementian suurin riskitekijä. Dementian oireet ilmaantuvat yleensä yli 60-vuotiaille ja kehittyvät ikääntyessä. Yli 90-vuotiaista noin 35 prosenttia kärsii dementiasta. Dementiaa aiheuttavat lisäksi monet sairaudet, myrkytykset, lääkkeet tai puutostilat.

Ohimenevä dementia

Tilapäistä ja hoidettavissa olevaa dementiaa voivat aiheuttaa muun muassa vitamiinien puutostilat, kuten jodin, niasiinin tai B12-vitamiinin puute, vakava masennus sekä munuaisen tai maksan vajaatoiminta.

Tällöin kyseessä on hetkellinen älyllisen toiminnan heikkeneminen, joka voidaan korjata asianmukaisella lääkityksellä. Näin ollen dementia ei ole pysyvää.

Iäkkäiden ihmisten keskuudessa tavataan myös pseudodementiaa, jonka syynä on vakava masennus. Pseudodementiaa voidaan hoitaa masennuslääkityksellä. Joskus masennusoireiden taustalla on kuitenkin alkava dementia.

Sekamuotoinen dementia

Dementia on luultua useammin sekamuotoista. Laajassa väestöpohjaisessa tutkimuksessa löydettiin viitteitä useammasta dementoivasta sairaudesta aivoissa samanaikaisesti. Näitä olivat muun muassa Alzheimerin tauti sekä aivoverenkiertohäiriöstä johtuva vaskulaarinen dementia.

Yleisimmät lopulliseen dementiaan johtavat neurologiset sairaudet

Alzheimerin tauti

Tyypillisin dementoiva keskushermoston sairaus on Alzheimerin tauti, joka aiheuttaa 65–75 prosenttia etenevistä ja lopullisista dementioista. Alzheimerin tauti on asteittain etenevä muistisairaus, joka luokitellaan neljään eri vaiheeseen: varhainen, lievä, keskivaikea ja vaikea. Mitä vanhemmalla iällä sairastuminen tapahtuu, sitä epätodennäköisemmin sairaus ehtii etenemään lopputilaan, eli dementiaan, ennen luonnollista kuolemaa.

Vaskulaarinen dementia

Vaskulaarinen dementia on aivoverenkiertohäiriön aiheuttama muistisairaus. Se on Alzheimerin taudin jälkeen toisiksi yleisin dementiaan johtava neurologinen sairaus. Vaskulaarinen dementia kattaa noin 20–30 prosenttia dementiatapauksista. Vaskulaarista dementiaa voi esiintyä yhtä aikaa Alzheimerin taudin kanssa, jolloin puhutaan aiemminkin mainitusta sekamuotoisesta dementiasta.

Lewyn kappale -tauti

Kolmanneksi yleisin dementiaan johtava neurologinen sairaus on Lewyn kappale -tauti. Esiintyvyys on noin viiden prosentin luokkaa yli 75-vuotiaiden keskuudessa. Tyypillisin oire on kognitiivisten taitojen heikkeneminen, joka näkyy tyypillisesti muisti- ja tarkkaavaisuushäiriöinä. Lisäksi visuaalinen hahmottamiskyky heikkenee ja potilas kärsii usein hallusinaatioista.

Neurologisten muutosten lisäksi myös motoriset taidot rappeutuvat. Lewyn kappale -taudissa esiintyy myös Parkinsonin taudin kaltaisia oireita johtuen aivojen hermosolujen rappeutumisesta.

Frontotemporaalinen dementia

Frontotemporaalinen dementia eli otsa-ohimolohkorappeuma tai otsalohkodementiaksi voidaan lukea noin 5–20 prosenttia dementioista. Se on yleisin työikäisten dementoiva muistisairaus. Sairaus alkaa yleensä persoonallisuuden muutoksina, mielialaoireina tai vaikeina psykooseina, eikä alkuvaiheeseen liity välttämättä tyypillisiä muistisairauden oireita. Sairauden on todettu olevan perinnöllinen noin 50 prosenttia tapauksista.

Parkinsonin tauti

Parkinsonin tauti on dementiaan johtava parantumaton sairaus, jonka oireisiin kuuluu tyypillisesti lepovapina, lihasjäykkyys, liikkeiden hidastuminen sekä rajoittunut kävely. Oireet johtuvat aivojen mustatumakkeen dopamiinia tuottavien hermosolujen rappeutumisesta. Siihen liittyy Lewyn kappaleiksi nimettyjen proteiinirakenteiden kiinnittyminen hermosoluihin. Yleisin ensioire on vuosia kestänyt ummetus sekä hajuaistin katoaminen. Parkinsonin tautia sairastavilla on noin 2–6 kertainen dementiariski.

Creutzfeldt-Jakobin tauti

Creutzfeldt-Jakobin tauti on parantumaton aivorappeumasairaus, jonka tärkeimpiin oireisiin kuuluvat dementia, muutokset persoonallisuudessa, lihasten nykiminen, muistinmenetys, hallusinaatiot sekä puheen tuottamisen vaikeutuminen. Tauti on äärimmäisen harvinainen ja sitä tavataan noin yhdellä henkilöllä miljoonasta.

Muita dementiaan johtavia sairauksia ja tiloja voivat olla:

• Aivonestekierronhäiriöt
• Aivoinfarktit
• Päähän kohdistuneet vammat
• Alkoholismi
• Krooninen altistuminen liuottimille
• Aivokasvaimet
• HIV
• Krooninen väsymysoireyhtymä
• Kuppa

Dementian syyt

Dementian on arveltu aiheutuvan elimistön luonnollisesta puolustusmekanismista, jossa aivosolut suojautuvat viruksia vastaan. Aivosolu ikään kuin sammuttaa itsensä pysäyttääkseen viruksen levittäytymisen muualle kehoon. Kun aivosolut pysyvät sammuneina liian pitkään, niiden toiminta loppuu ennen pitkää kokonaan. Kaikkien dementiatyyppien on alusta alkaen epäilty liittyvän verisuonten toimintaan.

Dementian oireet

Dementia on oireyhtymä, johon kuuluu useita kognitiivisen ja älyllisen toiminnan häiriöitä. Yleensä läheiset ovat ensimmäisiä, jotka huomaavat oireet. Sairastunut itse ei niitä välttämättä tunnista.

Listasimme yleisimmät oireet, joita dementia aiheuttaa.

Puheen tuottamisen ja ymmärtämisen vaikeutuminen

Muistihäiriön lisäksi dementia voi aiheuttaa puheen köyhtymistä eli afasiaa, sanojen unohtamista ja heikentynyttä puheen ymmärtämistä. Kun sanojen merkitykset eivät muistu mieleen, tulee lauseiden ja asiayhteyksien ymmärtämisestä vaikeaa.

Motoristen taitojen heikkeneminen

Dementiassa motoriset taidot tavallisesti heikkenevät. Tätä kutsutaan apraksiaksi. Tahdonalaisten liikkeiden suorittamien on henkilölle haasteellista. Tämä vaikuttaa oleellisesti sairastuneen kykyyn ilmaista itseään elekielellä. Arjen perusaskareista voi olla mahdotonta selviytyä.

Kasvomuistin heikkeneminen

Dementiaan kuuluvat myös laaja-alaiset muistihäiriöt, jotka hankaloittavat tuttujenkin kasvojen tunnistamista. Tämä voi olla etenkin läheisille hyvin raskasta.

Uusien taitojen oppimisen vaikeutuminen

Dementiaa aiheuttavat muistihäiriöt vaikeuttavat tyypillisesti myös uuden oppimista ja asioiden mieleen palauttamista. Muistihäiriöt eivät kuitenkaan yksinään ole merkki siitä, että henkilö kärsisi dementiasta. Esimerkiksi nimi- ja tilamuisti heikkenee luonnollisesti ikääntymisen myötä ilman taustalla olevaa muistisairautta.

Matemaattisten taitojen heikkeneminen

Älyllisten toimintojen heikkeneminen kuuluu oleellisesti dementiaan, mikä luonnollisesti vaikuttaa myös laskutaitoon. Yksinkertaiset ja helpotkaan laskutoimitukset eivät enää onnistu. Dementia tekee esimerkiksi käteisellä maksamisesta hidasta ja vaikeaa.

Eksyminen

Ympäristön hahmottaminen on vaikeaa, mikä johtaa tyypillisesti eksymisiin ja harhailuun. Dementikko voi unohtaa kesken matkan, minne on menossa ja mistä on tulossa.

Mielialojen vaihtelu

Mielialan ja tunnetilojen vaihtelut kuuluvat olennaisena osana dementian oirekuvaan. Mielialavaihteluihin voi sisältyä masennuksen ja apatian tuntemusta sekä aggressiivista käyttäytymistä. Mieliala saattaa vaihtua yllättävän nopeasti ja rajusti muutamassa minuutista surullisesta iloiseen.

Toistuva asioiden varmistaminen ja kysyminen

Dementia aiheuttaa usein asioiden toistelua. Henkilö voi esimerkiksi esittää saman kysymyksen esittäminen tai toistaa tiettyä toimenpidettä. Koska henkilön muisti on rappeutunut, hän ei välttämättä muista edes minkä ikäinen hän on, missä hän on ja miksi hän on.

Pelkotilat

Pelkotilat johtuvat tyypillisesti siitä, että henkilö ei muista missä, miksi ja kuka hän on. Dementian oireista kärsivä ei välttämättä ymmärrä, miksi hän on esimerkiksi hoitolaitoksessa ja keitä hoitajat ovat. Tämä saattaa aiheuttaa usein ikävääkin käytöstä hoitavaa henkilöä kohtaan.

Hallusinaatiot

Vaikeimpiin dementiaoireisiin kuuluvat usein myös hallusinaatiot. Hallusinaatioista kärsivä saattaa kertoa nähneensä edesmenneitä läheisiä tai muita henkimaailman olentoja. Hallusinaatiot voivat olla joskus hyvinkin pelottavia, mikä aiheuttaa sairastuneessa paljon ahdistusta.

Lisäksi potilas saattaa elää menneisyyden tapahtumissa, useimmiten lapsuudessa. Silloin sairastunut voi joka aamu aidosti kuvitella olevansa matkalla kouluun, vaikka hän olisi laitoshoidossa. Tämä vaatii omaisilta ja hoitajilta empaattista, kärsivällistä ja ennen kaikkea eettistä hoitokykyä.

Käytöshäiriöt

Dementian oireyhtymään voivat kuulua myös käytöshäiriöt, kuten törkeä kielenkäyttö, sopimaton koskettelu sekä ahdistelu. Käytöshäiriöiden aikana on tärkeää muistaa, että niiden taustalla on sairaus, ei ihminen itse.

Levottomuus

Dementiaa aiheuttavat muistihäiriöt, hallusinaatiot, todellisuudentajun heikkeneminen ja läheisten unohtaminen voivat luonnollisesti aiheuttaa levotonta käytöstä.

Unettomuus

Muutokset unenlaadussa ovat hyvin tyypillisiä dementiassa. Sairastunut voi herätä keskellä yötä tai kokea nukahtamisvaikeuksia.

Dementian riskitekijät

Dementiaan ja dementiaan johtaviin sairauksiin sairastumiselle on löydetty sekä perinnöllisiä että ympäristön ja elämäntapoihin liittyviä riskitekijöitä. Useimmiten dementiaa aiheuttavat aivoja rappeuttava neurologinen sairaus, liiallinen alkoholin tai antipsykoottisten lääkkeiden pitkäaikainen käyttö.

Muistisairauteen sairastumiselle ei löydy aina voida antaa syytä, mutta omilla jokapäiväisillä valinnoillamme voimme pyrkiä mahdollisimman terveelliseen elämään ja siten ennaltaehkäistä mahdollista dementiaan sairastumista.

Listasimme suurimmat dementiaan johtavien sairauksien riskitekijät:

• Runsas alkoholin käyttö
• Aivoverisuonisairaudet
• Korkea verenpaine
• Ylipaino
• Päähän kohdistuneet vammat
• Tupakointi
• Masennus
• Diabetes
• Homokysteiini
• Tahaton ja pitkäaikainen yksinäisyys
• Epäterveellinen ruokavalio
• Vitamiininpuutostilat
• Lääkemyrkytykset
• Unettomuus
• Torjunta-aineille altistuminen

Kuinka elää dementian kanssa?

Dementia edellyttää tietyistä arkirutiineista huolehtimista säännöllisesti, jotta elämä olisi sujuvaa ja miellyttävää. Esimerkiksi dementikon siisteys ja ulkoinen olemus on hyvin tärkeää ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Tähän liittyviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi hiusten pesu ja kampaus, parranajo, miellyttävä ja asiallinen pukeutuminen, käsien ja jalkojen rasvaaminen ja kynsien leikkaaminen sekä muu ihonhoito.

Mikäli dementikon kotona käy säännöllisesti hoitaja, niin on erittäin tärkeää, että hoitaja on joka kerta sama. Näin hoitaja muodostuu hoidettavalle dementikolle tutuksi ystäväksi, mikä parantaa luottamusta ja tekee hoitokäynneistä mukavampia. Lisäksi hoidettavan kuntoa ja sen kehitystä voidaan tarkkailla huomattavasti luotettavammin hoitajan ollessa aina sama henkilö.

Mikäli dementia ja muistioireet alkavat näkyä seniorin toiminnassa, niin olisi syytä hakeutua nopeasti lääkärille ja muistitesteihin, sillä varhainen diagnoosi on tärkeää.

Dementiaa aiheuttavat monet sairaudet, myrkytykset, lääkkeet tai puutostilat, joten oikea syy tulisi selvittää mahdollisimman nopeasti. Näin pystytään järjestämään oikea hoito ja kuntoutus voidaan aloittaa riittävän varhaisessa vaiheessa.

Kuntouttaminen on paras aloittaa mahdollisimman kokonaisvaltaisesti huomioiden seniorin ravitsemus, liikunta, seuranpito ja lääkehoito.

Dementikon kuntoutussuunnitelma on yhdessä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa laadittu henkilökohtainen suunnitelma, johon on kirjattu palvelut ja toiminta, joiden avulla voidaan tukea dementikon toimintakyvyn säilymistä ja kuntoutumista. Jokaisella dementikolla tulisi olla kuntoutussuunnitelma, jota päivitetään säännöllisesti.

Muistisairaille sopivaa kuntoutusta ovat esimerkiksi fysioterapia, toimintaterapia, ravitsemusterapia sekä puheterapia. Myös psykologinen tuki on tärkeää. Keskeinen toimija kuntoutuksessa on kuitenkin ihminen itse. Kuntouttavan työn tulee pohjautua sairastuneen omiin arvoihin ja tottumuksiin, koska onnistumiselle tärkeintä on hänen oma halunsa ja kykynsä toimia. Sairauden vähentäessä oma-aloitteisuutta, omaisten ja muiden läheisten tuki on erityisen tärkeää.

Aktiivisuus ja omatoimisuus arjessa ylläpitävät toimintakykyä kaikissa sairauden vaiheissa. Vain sellaisista asioista kannattaa luopua, jotka aiheuttavat ylenmääräistä uupumusta ja stressiä ilon ja tyydytyksen sijasta. Pienet arkiset haasteet ovat dementikolle hyväksi. Konkreettisilla tukitoimilla voidaan parantaa selviytymistä sairauden edetessä.

Esimerkiksi liikunnan harrastaminen ylläpitää muistia. Eräässä tutkimuksessa todettiin, että puoli tuntia kolme kertaa viikossa kävelevät pysyivät pidempään toimintakykyisinä kuin vähemmän liikkuvat. Näin ollen yhteisössä toimiminen (kerhot, tapaamiset jne.) ja harrastukset kannattaa säilyttää mahdollisimman pitkään, sillä kotiin vetäytyminen heikentää suorituskykyä ja lisää masennusta.

Suomen Seniorihoiva tarjoaa kaikki palvelut dementikon tukemiseen hänen omassa kodissaan. Oma tuttu avustaja voi myös saattaa asiakkaan harrastuksiin, käydä hänen kanssaan kävelyllä ja tehdä hänen kanssaan yhdessä asioita, jolloin sairastuneen passiivisuus vähenee ja mieliala kohenee.

Ota meihin rohkeasti yhteyttä, niin autamme sinua.

Mikäli dementia koskettaa sinua tai läheisiäsi tai sinulle heräsi mitä tahansa kysyttävää dementiasta tai sen kuntoutuksesta, vastaamme mielellämme kaikkiin kysymyksiin.

Yleistä tietoa hoivapalveluistamme löydät täältä. Voit lukea lisätietoa muistisairauksista esimerkiksi Muistiliiton sivuilta.

Asiakaspalvelu:
010 324 9000
info@suomenseniorihoiva.fi

Palaa takaisin tietopankkiin:

Tietopankki

Palaa takaisin yleiskategoriaan:

Muistisairaudet

Jaa julkaisu ystävillesi ja tutuillesi alla olevista sosiaalisen median -painikkeista.

Lue lisää aiheesta: