Diabetes eli ”sokeritauti” on nopeasti yleistyvä aineenvaihduntasairaus, joka koskettaa erityisesti ikääntyviä. Yleisimmät diabetestyypit ovat ykkös- ja kakkostyypin diabetes, joita sairastaa yhteensä noin puoli miljoonaa suomalaista.

Diabetes on yleisnimitys joukolle sairauksia, joissa verensokeri on pitkäaikaisesti kohonnut. Syynä on haiman puutteellinen insuliinintuotanto. Korkea verensokeri aiheuttaa oireita, kuten virtsanerityksen lisääntymistä, janoa ja väsymystä. Lisäksi se rasittaa elimistöä ja altistaa lisäsairauksille, kuten sydän- ja verisuonitaudeille.

Diabeetikon on tärkeää seurata omaa verensokeriarvoaan oikean hoitotasapainon löytämiseksi.

Diabetes yleistyy nopeasti väestön ikääntymisen ja elintapojen muutosten myötä. Eri diabeteksen muotoja sairastaa yhteensä noin puoli miljoonaa suomalaista. Uusia tapauksia todetaan vuosittain yli 20 000.

Yleisimmät diabeteksen muodot ovat tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes. Tyypin 2 diabeetikoiden osuus on noin 85 prosenttia ja tyypin 1 diabeetikoiden osuus noin 10 prosenttia sairastuneista. Diabetestyyppien väliset erot ovat kuitenkin vähentyneet ja potilaalla voi olla piirteitä useista tyypeistä.

Diabetes voi olla seurausta myös esimerkiksi haimatulehduksesta, hormonitoiminnan häiriöstä, haiman leikkauksesta tai Suomessa harvinaisesta hemokromatoosista eli raudanvarastoitumistaudista. Raskausdiabetesta sairastavien määrä on kymmenen vuoden aikana kaksinkertaistunut, mikä on seurausta lihavuuden lisääntymisestä.

Diabetes todetaan oireiden ja verensokerin määrityksen perusteella. Hoitomuodot ulottuvat ruokavaliosta insuliinihoitoon.

Ykköstyypin diabetes ja sen oireet

Tyypin 1 eli ykköstyypin diabetes aiheutuu haiman saarekesolujen tuhoutumisesta autoimmuunitulehduksen seurauksena. Tuolloin elimistön oma insuliinintuotanto loppuu kokonaan. Suurin osa sairastuneista on alle 30-vuotiaita ja tyypin 1 diabetesta nimitetään myös nuoruustyypin diabetekseksi. Sairaus voi kuitenkin puhjeta minkä ikäisenä tahansa.

Ykköstyypin diabetesta nimitetään myös nuoruustyypin diabetekseksi.

Tyypillisiä korkean verensokerin oireita ovat lisääntynyt virtsaneritys, jano, laihtuminen ja väsymys. Oireet ilmenevät yleensä nopeasti päivien tai viikkojen kuluessa. Hoitamattomana insuliininpuutos johtaa hengenvaaralliseen happomyrkytykseen ja siksi tyypin 1 diabetes vaatii elinikäistä insuliinihoitoa.

Ikääntyneillä korkean verensokerin oireet voivat olla epätyypillisiä ja esimerkiksi janon tunne voi puuttua kokonaan. Oireina voi olla virtsainkontinenssia, painonlaskua ja ruokahaluttomuutta. Ikääntyneillä tyypin 1 diabetes puhkeaa harvoin, mutta nuoruusiässä sairastuneiden osuus kasvaa vähitellen ikääntyneiden joukossa. Yleisempi diabeteksen muoto ikääntyneillä on kuitenkin tyypin 2 diabetes, joka kehittyy vähitellen vuosien kuluessa.

Kakkostyypin diabetes ja sen oireet

Tyypin 2 eli kakkostyypin diabetes on hitaasti kehittyvä sairaus, joka puhkeaa perinnöllisen alttiuden ja elintapojen vaikutuksesta. Yli puolet sairastuneista on yli 65-vuotiaita ja sairastumisen riski kasvaa ikääntymiseen liittyvien fysiologisten muutosten myötä.

Tyypin 2 diabetes voi olla pitkään oireeton. Mahdolliset oireet johtuvat korkeasta verensokerista tai lisäsairauksista, joita voi olla jo toteamishetkellä. Oireita ovat esimerkiksi väsymys erityisesti aterioiden jälkeen, jalkasäryt, tulehdusherkkyys ja lihaskouristelut.

Erityisesti ikääntyneellä potilailla diabetes voi oireilla epätyypillisesti ja sairaus havaitaan usein vasta muiden sairaalahoitoa vaativien tilojen, kuten sydäninfarktin yhteydessä. Joidenkin arvioiden mukaan jopa puolet yli 65-vuotiaista sairastaa diabetesta tietämättään.

Tyypin 2 diabetesta voidaan ehkäistä ja hoitaa elintavoilla. Suurimmalla osalla sairastumiseen liittyy insuliinin heikentynyt vaikutus elimistössä eli insuliiniresistenssi, jolle altistavat ylipaino, liikunnan puute ja tupakointi. Insuliiniresistenssin vuoksi haima joutuu tuottamaan tavallista enemmän insuliinia ja tuotanto hiipuu vähitellen, jolloin diabetes puhkeaa.

Terveellinen ruokavalio, painonhallinta ja liikunta sekä alkoholin ja tupakoinnin välttäminen pienentävät sairastumisen riskiä ja hoitavat jo puhjennutta tyypin 2 diabetesta. Tyypin 2 diabetes on myös vahvasti perinnöllinen sairaus ja sairastumisen riski kasvaa iän myötä.

Diabeteksen hoito ja kuntoutus

Diabetesta hoidetaan elintavoilla ja lääkkeillä. Tavoitteena on verensokerin säilyminen mahdollisimman lähellä normaalia, jolloin vältytään oireilta ja ehkäistään lisäsairauksia. Samalla tulee välttää liian alhaista verensokeria, joka aiheuttaa oireita ja voi johtaa insuliinisokkiin.

Terveellinen ruokavalio, liikunta ja omahoidon tuki ovat tärkeä osa diabeetikon hyvinvointia. Tyypin 1 diabeteksessa tarvitaan aina elinikäistä insuliinihoitoa. Tyypin 2 diabeteksen hoidon perusta on elintapahoito, jota täydennetään tarvittaessa lääkityksellä ja insuliinihoidolla. Elintapahoito on myös ikääntyneen diabeetikon hoidon perusta.

Insuliinihoito annostellaan yksilöllisesti pistoksina tai pumpulla ihonalaiseen rasvakudokseen. Yleisimmin käytetään monipistoshoitoa, jossa pitkävaikutteinen insuliini vaikuttaa ympäri vuorokauden ja ateriainsuliini puolestaan ruokailujen yhteydessä. Tyypin 1 diabeteksen lisäksi insuliinihoitoa tarvitaan myös tyypin 2 diabeteksessa, mikäli ruokavalio, liikunta ja muu lääkehoito eivät riitä.

Insuliinihoito vaatii verensokerin seurantaa ja aterioiden hiilihydraattimäärien laskemista useita kertoja päivässä. Liian alhaisen verensokerin välttämiseen tulee kiinnittää huomiota erityisesti ikääntyneillä, joilla matala verensokeri voi lievänäkin johtaa sekavuuteen ja kaatumisiin sekä kognitiivisen suorituskyvyn heikkenemiseen. Kognitiivinen heikentyminen puolestaan tuo haasteita hoito-ohjelman toteuttamiseen.

Lääkehoitoa käytetään tyypin 2 diabeteksen hoidossa elintapahoidon tukena. Lääkehoitoon voidaan käyttää esimerkiksi tablettimuotoisia metformiineja ja gliptiinejä, ateriatabletteja tai sokerinpoistajia, jotka vaikuttavat maksan sokerintuotantoon, haiman insuliinin eritykseen tai virtsaan erittyvään sokerin määrään. Osa lääkkeistä voi altistaa matalalle verensokerille. Myös muut samanaikaiset sairaudet, lääkitys sekä munuaisten, maksan ja sydämen toimintahäiriöt tulee huomioida.

Ikääntyneillä myös verenkierron heikentyminen vaikuttaa annosteluun ja lääkkeen imeytymiseen. Mikäli lääkehoito ei riitä, aloitetaan insuliinihoito. Yli puolet tyypin 2 diabeetikoista tarvitsee jossain vaiheessa insuliinihoitoa, sillä haiman insuliinintuotanto usein vähenee ajan myötä.

Diabetes, ruokavalio ja liikunta

Terveellinen ruokavalio ja liikunta ovat osa diabeteksen hyvää hoitoa. Tyypin 2 diabeteksessa ruokavalio ja liikunta ovat ensisijainen hoitokeino, jota lääkehoidolla täydennetään. Erityisesti ikääntyneiden diabeetikoiden hoidossa on kiinnitettävä huomiota toimintakyvyn ylläpitämiseen ja ravitsemukseen.

Kakkostyypin diabeteksessa ruokavalio ja liikunta ovat ensisijainen hoitokeino.

Ruokavalion osalta suositukset ovat diabeetikoille samat, kuin muullekin väestölle. Ruokavalion tulisi sisältää runsaasti kasviksia ja kuitua, kohtuullisesti pehmeää rasvaa ja vähän suolaa. Kasviksia tulisi nauttia vähintään puoli kiloa päivässä ja vähintään kaksi kolmasosaa rasvansaannista tulisi olla pehmeää rasvaa. Näin edistetään sydän- ja verisuoniterveyttä ja pienennetään myös muistisairauksien riskiä. Suolan suositeltu enimmäisannos on 5 grammaa päivässä ja alkoholia ja tupakointia tulisi välttää kokonaan.

Säännöllinen ateriarytmi auttaa painonhallinnassa ja aterianjälkeisen verensokerin hallinnassa. Vaikka ylipainoisilla diabeetikoilla laihtuminen parantaa verensokerin tasapainoa ja vähentää diabeteslääkityksen tarvetta, ikääntyneillä painonpudotukseen ja ruokavalion rajoittamiseen tulee suhtautua varoen. Seurauksena voi olla fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen ja vajaaravitsemus. Ikääntyneillä ruokahalu voi olla heikentynyt ja siksi ensisijaisena tavoitteena on painon säilyttäminen ja ruokailun säännöllisyyden ja riittävyyden varmistaminen.

Liikuntaa suositellaan kaikille iästä ja kunnosta riippumatta. Diabeteksen hoidossa liikunta parantaa sokeriaineenvaihduntaa, insuliiniherkkyyttä ja alentaa verenpainetta. Se tuo myös virkeyttä ja ylläpitää toimintakykyä. Suositeltavaa on harrastaa sekä kestävyystyyppistä liikuntaa, kuten kävelyä että lihaskuntoa ylläpitävää harjoittelua. Venyttely puolestaan on tärkeää lihasten ja nivelten liikelaajuuksien ylläpitämiseksi.

Diabeteksen hoidossa liikunta parantaa sokeriaineenvaihduntaa, insuliiniherkkyyttä ja alentaa verenpainetta.

Ikääntyneelle suositellaan esimerkiksi rauhallista päivittäistä liikuntaa kävelyn muodossa. Myös tasapainoa ja lihasvoimaa parantava liikunta on tärkeää toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Liikunta sovitetaan terveydentilan ja toimintakyvyn sekä sydämen ja tuki- ja liikuntaelimistön kunnon mukaisesti. Insuliinihoidon yhteydessä tulee huomioida liikunnan verensokeria laskeva vaikutus, mikäli liikunta on pitkäkestoista ja rasittavaa.

Hyvä diabeteksen hoito edellyttää tasapainoa liikunnan, ruokailun ja verensokeriin vaikuttavan lääkityksen välillä. Hoito on kokonaisvaltaista, arjessa tapahtuvaa hoitoa ja kuntoutusta, joka huomioi potilaan yksilöllisen elämäntilanteen ja toimintakyvyn. Varhaisella diagnosoinnilla ja hyvällä hoidolla parannetaan elämänlaatua ja ehkäistään lisäsairauksien puhkeamista tehokkaasti.

Ota meihin rohkeasti yhteyttä, niin autamme sinua.

Mikäli diabetes ja taudin oireet koskettavat sinua tai läheisiäsi ja sinulle heräsi kysyttävää ikääntyneiden diabeteksen hoidosta, olemme mielellämme apunasi. Olemme erikoistuneet vanhusten sairauksien kiireettömään hoitoon.

Yleistä tietoa hoivapalveluistamme löydät täältä. Voit lukea lisätietoa diabeteksesta esimerkiksi Diabetesliiton sivuilta.

Asiakaspalvelu:
010 324 9000
info@suomenseniorihoiva.fi

Lue lisää aiheesta:

Palaa takaisin tietopankkiin:

Tietopankki

Palaa takaisin yleiskategoriaan:

Ikääntyneiden sairaudet

Jaa julkaisu ystävillesi ja tutuillesi sosiaalisen median -painikkeista.