Suomen Seniorihoiva palvelee normaalisti myös koronatartunnan aikana

Koronavirusepidemia on vaikuttanut merkittävästi monen ikääntyneen ja riskiryhmäläisen elämään jo vuosia. Me Suomen Seniorihoivalla varmistamme, että palvelumme jatkuvat normaalisti myös koronatartunnan aikana, ja asiakkaamme saa tarvitsemansa avun ja palvelun luotettavasti ja turvallisesti suoraan kotiinsa.

Henkilöstömme on koulutettu toimimaan jo poikkeustilan aikana Sosiaali- ja terveysministeriön antamien ohjeiden mukaisesti, mikä tarkoittaa sitä, että:

Valtaosa työntekijöistämme on saanut koronarokotteen
Kaikilla työntekijöillämme on tarvittaessa kasvosuojus käytössä asiakaskäynnin aikana
Työntekijät käyvät keskimäärin vain 1–2 asiakkaan luona päivän aikana
Kiinnitämme huomiota käsihygieniaan erityisen tarkasti
Työntekijämme välttävät tarpeetonta lähikontaktia kaikessa toiminnassaan
Työntekijät desinfioivat asiakkaan kodin tarttumapintoja
Jätämme halutessanne ostokset ulko-ovelle tai eteiseen
Huolehdimme myös eristyksessä olevista tai sairastuneista asiakkaista

Tarjoamme säännöllisen kotihoitopalvelun lisäksi yksittäisiä avustuspalveluja seniorien ja muiden riskiryhmien tarpeisiin myös mahdollisen koronatartunnan aikana. Käymme puolestanne esimerkiksi ruokaostoksilla ja apteekissa. Räätälöimme aina palvelumme teidän tarpeidenne mukaisesti.

Mikäli sairastutte tai omaisenne/läheisenne joutuu sairaalahoitoon koronaviruksen takia, voitte tilata meiltä koronasiivouksen, jonka jälkeen toipilas voi huoletta palata puhtaaseen kotiin.

Lisätietoa saat soittamalla asiakaspalveluumme numeroon 010 324 9000 tai sähköpostitse osoitteesta info@suomenseniorihoiva.fi.

Koronavirus – COVID-19

Maailmalla jo vuosia jyllännyt ja huolta aiheuttava koronavirus, viralliselta nimeltään SARS-CoV-2-virus, kuuluu koronavirusten ryhmään. Koronavirukset ovat viruksia, joita esiintyy sekä ihmisillä että eläimillä. Uusi koronavirus on todennäköisimmin tarttunut ihmiseen eläimestä.

Ihmiseen levinneen koronaviruksen aiheuttaman taudin nimi COVID-19 on lyhenne sanoista coronavirus disease 2019. COVID-19-pandemia lähti liikkeelle Kiinan Wuhanin maakunnasta, ja alkoi levitä nopeasti ihmisestä toiseen alkuvuodesta 2020. Koronavirus kehittää jatkuvasti uusia variantteja.

Koronavirus tarttuu pääasiassa pisaratartuntana ihmisten ollessa toisiinsa lähikontaktissa. On huomattu, että koronavirus elää myös pinnoilla, mutta pintojen osuus tartuntojen leviämisessä on hyvin pieni. Tästä syystä karanteeni ja sosiaalinen eristäytyminen ovat hyviä keinoja estää virusta leviämästä. Viruksen leviämisen ehkäiseminen on tärkeää, sillä koronaviruksen aiheuttamat hengitystieinfektiot voivat olla vaarallisia varsinkin riskiryhmiin kuuluville henkilöille.

Koronavirus Suomessa

Suomen ensimmäinen koronavirustartunta todettiin 29. tammikuuta vuonna 2020 Kiinan Wuhanista kotoisin olleella turistilla. Sen jälkeen tartunnat levisivät nopeasti. Suurin osa tautia sairastavista sai vain lieviä oireita, eikä tarvinnut sairaalahoitoa vaan sairasti taudin kotonaan. Tästä syystä koronavirukseen sairastuneita oli ja on edelleen todennäköisesti paljon todettuja tapauksia enemmän.

Koronavirus levisi Suomeen pitkälti epidemia-alueilta palaavien matkustajien mukana. Myöhemmin erilaisten epidemia-alueisten luokitteluista luovuttiin ja koronaviruksen todettiin olevan pandemia, eli maailmanlaajuiseksi levinnyt epidemia.

Koronavirustartuntojen leviämiseen tehoaa parhaiten sosiaalisten kontaktien välttäminen, jolloin virus ei pääse leviämään pisaratartuntana. Koronarokote puolestaan suojaa parhaiten taudin vakavalta muodolta.

Suomen valtiolla ja monilla muillakin valtioilla rajoitettiin tilanteita, joissa paljon ihmisiä kokoontuu yhteen, esimerkiksi sulkemalla koulut ja hillitsee viruksen leviämistä rajoittamalla matkustamista. Monia tapahtumia peruttiin ja kaikkien suomalaisten suositeltiin tekevän etätöitä mahdollisuuksiensa mukaan.

Rajoitusten tarkoituksena oli suojella ennen kaikkea riskiryhmään kuuluvia kansalaisia, joille koronavirus voi aiheuttaa voimakkaita oireita. Riskiryhmiin kuuluvat erilaisia perussairauksia sairastavat sekä iäkkäät ihmiset. Esimerkiksi yli 70-vuotiaiden suositeltiin pysymään kotonaan vapaaehtoisessa karanteenissa silloin, kun koronarokotetta ollut vielä saatavilla.

Taudin nopeaa leviämistä yritettiin hillitä erilaisilla järeiltäkin tuntuvilla rajoituksilla, ettei lukuisten yhtä aikaa sairastuneiden määrä kuormittaisi liikaa Suomen terveydenhuoltojärjestelmää.

Tyypilliset koronavirusoireet

Koronavirus aiheuttaa äkillisen hengitystieinfektion, jonka yleisimpinä oireina ovat korkea, yli 38-asteen kuume, hakkaava yskä, kurkkukipu sekä hengenahdistus. Lisäksi tauti voi aiheuttaa päänsärkyä, lihassärkyä ja väsymystä. Oireet voivat sekoittua helposti tavalliseen kausi-influenssaan, jota on yleensä myös paljon yhtä aikaa koronaviruksen kanssa liikkeellä. Joskus koronatartunta voi olla täysin oireeton.

Koronavirustestin voi tehdä helposti itse kotona ja selvittää, onko saanut tartunnan. Testi ei kuitenkaan välttämättä tunnista tautia, jos se on aivan alkuvaiheessa. Siksi on tärkeää jäädä kotiin ja välttää sosiaalisia kontakteja jo kärsiessään pienistäkin flunssan oireista. Jos kärsii koronaviruksen oireista, mutta testi näyttää negatiivista, on hyvä tehdä testi uudelleen muutaman päivän sisällä oireiden alkamisesta. Aina koronavirus ei kuitenkaan näy kotitestissä.

Koronavirusta hoidetaan oireiden perusteella. Lievimmissä tapauksissa sairastunut henkilö ei juurikaan tunne oireita, jolloin hoidoksi riittää lepo kotona. Joissain tapauksissa sairastunut tarvitsee kuitenkin jopa tehohoitoa.

Epäillessään koronavirustartuntaa, tulee tarkastaa kotikuntansa tai kaupunkinsa internetsivuilta ajankohtainen tieto siitä, miten tilanteessa tulee toimia. Jos kärsii hengitysvaikeuksista tai muista rajuista oireista, on syytä hakeutua välittömästi oman kotikunnan päivystykseen, jotta apua ehditään antaa ajoissa.

Rokottautumalla suojaudut koronavirukselta

Koronaviruksen vakavalta muodolta suojautuu parhaiten hankkimalla rokotteen. Suomessa kaikki yli 18-vuotiaat saavat vähintään kolme annosta koronarokotetta. Lisäksi riskiryhmille tarjotaan tehosteannoksia pitämään yllä rokotesuojaa. Rokotukset ovat vapaaehtoisia ja maksuttomia.

Rokotteen saa omalta hyvinvointialueelta. Hyvinvointialueet tiedottavat mistä ja milloin rokotuksen voi saada sekä miten rokotukseen varataan aika.

Rokote ei välttämättä suojaa täysin tartunnalta, mutta vakavaa, jopa kuolemaan johtavaa tautimuotoa tavataan rokotetuilla harvoin, vaikka koronavirus pyrkii kehittämään jatkuvasti uusia muunnoksia.

Myös sairastamalla koronaviruksen saa ikään kuin yhden rokoteannoksen. Sairastumista ei aina voida välttää, eikä koronavirus aina tarkoita hauraallekaan henkilölle vakavaa tautimuotoa, vaan tartunta voi mennä ohi jopa aivan huomaamatta.

Muut keinot estää tartunta

Koronatartuntaa voi yrittää välttää pitämällä hyvät turvavälit julkisilla paikoilla liikuttaessa, käyttämällä kasvomaskia ja huolehtimalla käsihygieniasta. Omaan kotiin ei kannata eristäytyä, kuten pandemian aikaan, sillä rokote suojaa tehokkaasti taudin vakavalta muodolta.

Myös huolehtimalla hyvästä käsihygieniasta voidaan estää koronaviruksen leviämistä. Käsiä tulee pestä saippualla ainakin kahdenkymmenen sekunnin ajan aina palatessa ulkoa kotiin, ennen ruokailua, WC-asioinnin sekä niistämisen ja yskimisen jälkeen.

Jos käsienpesuun ei ole mahdollisuutta, on hyvä käyttää alkoholipitoista käsidesiä. Käsihygieniasta huolehtimiseen sisältyy myös kodin käsipyyhkeiden vaihtaminen tarpeeksi usein. Sama ohje pätee myös muiden infektioiden leviämiseen ja käsienpesu on yksi tehokkaimmista keinoista suojautua kaikenlaisilta infektioilta.

Kodin ulkopuolella kädet on hyvä kuivata pesun jälkeen kertakäyttöisiin paperipyyhkeisiin. Kasvojen koskettamista tulee välttää, ellei ole juuri pessyt käsiään. Kodin ulkopuolella on hyvä myös välttää koskettelemasta pintoja, joihin moni ihminen on koskenut.

Oma matkapuhelin kannattaa myös desinfioida usein, sillä se kerää helposti viruksia ja bakteereja pinnoilleen, jotka siirtyvät kasvoihin puhelimeen puhuttaessa.

Riskiryhmät ja suojaaminen

Riski sairastua vakavaan koronavirusinfektioon voi olla kohonnut henkilöillä, jotka sairastavat keuhkojen tai sydämen toimintaa heikentäviä tai elimistön vastustuskykyä alentavia perussairauksia. Tämän vuoksi tällaiset henkilöt saavat koronavirusrokotteen ja sen tehosteannokset aina ensimmäisten joukossa.

Vastustuskykyä alentavia sairauksia voivat olla esimerkiksi vaikea sydänsairaus, huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus, diabetes yhdessä elinvaurioiden kanssa, maksan tai munuaisen krooninen vajaatoiminta tai aktiivisessa vaiheessa oleva syöpätauti.

Virukselle voi altistaa myös voimakas lääkitys, joka heikentää vastustuskykyä. Esimerkiksi suuriannoksinen kortisonihoito tai sytostaattihoito alentavat vastustuskykyä voi lisätä koronaan sairastumisen riskiä.

Myös elintapoihin liittyvät, keuhkojen toimintaa heikentävät tekijät voivat kasvattaa vakavan koronavirusinfektion riskiä. Näitä riskitekijöitä ovat sairaalloinen ylipaino ja päivittäinen tupakointi.

Riskiryhmiin kuuluvia suojaa parhaiten välttämällä turhaa asioimista julkisilla paikoilla, joilla turvaväliä ei pysty säilyttämään. Epidemia-aikana on hyvä pitää muihin ihmisiin etäisyyttä. Riskiryhmiin kuuluvien tai iäkkäiden ihmisten luona vierailua tulee välttää, jos tietää, että on saattanut saada koronavirustartunnan, sillä koronavirusta voi tartuttaa tietämättään myös oireettomana.

Jos olet oireeton, et kuulu riskiryhmään eikä lähipiirissäsi ole koronaviruksen oireita sairastavia henkilöitä, voit hoitaa asiasi esimerkiksi kaupassa tai apteekissa normaalisti. Lisäksi ulkoilu ja luonnosta nauttiminen on sallittua.

Koronasiivouksen suorittaminen

Tilat, joissa koronaan sairastunut henkilö on oleskellut, tulee siivota ennen kuin tila voidaan ottaa uudelleen käyttöön.  Siivouksessa käytetään tarkoitukseen sopivia puhdistus- ja desinfiointiaineita, jotka soveltuvat myös kosketuspintojen, saniteettitilojen ja näkyvien erite- ja roisketahrojen puhdistamiseen. Siivouksessa käytetään kertakäyttöisiä siivousliinoja.

Siivouksessa syntyneet jätteet pakataan jätesäkkiin, joka toimitetaan suljettuna sekajäteastiaan. Pyyhkeet ja muut tekstiilit pestään 60-90 asteen pesuohjelmassa.

Koronasiivousta suorittava työntekijä pukeutuu terveysviranomaisten suosittelemiin suojavarusteisiin, jotka työnantaja hänelle osoittaa.

Ota meihin rohkeasti yhteyttä, niin autamme sinua.

Mikäli sinulle herää mitä tahansa kysyttävää, vastaamme mielellämme kaikkiin kysymyksiin.

Yleistä tietoa hoivapalveluistamme löydät täältä.

Asiakaspalvelu:
010 324 9000
info@suomenseniorihoiva.fi

Palaa takaisin tietopankkiin:

Tietopankki

Palaa takaisin yleiskategoriaan:

Artikkelit

Jaa julkaisu ystävillesi ja tutuillesi alla olevista sosiaalisen median -painikkeista.

Lue lisää aiheesta: