Kaikki ikäihmiset eivät ole yhtä onnekkaita kuin Reijo, joka pääsee viikoittain osallistumaan seniorikerhoon ja tapaamaan muita eläkeläisiä. Sen sijaan moni ikäihminen saattaa olla toimintakykyinen, mutta kärsiä yksinäisyydestä. Oma puoliso on voinut menehtyä jo vuosia aikaisemmin ja vanhuus sekä sairaudet näkyvät myös ystävyyssuhteissa. Yksinäisyys on aina henkilökohtainen kokemus ja siksi sitä on vaikea määritellä. Se koetaan yleensä ahdistavana ja epämiellyttävänä.
Pitkittyneellä yksinäisyydellä on myös seurauksia: masennus, arvottomuuden kokemus, elämänilon hiipuminen, unettomuus ja muistiongelmat vaikeuttavat kotona selviämistä ja lisäävät laitoshoidon tarvetta.
Yksinäisyyttä ei voi aina poistaa, mutta pienillä teoilla voi helpottaa yksinäisyyden kokemusta. Jos seniorin asuinalueella ei järjestetä yhteistä toimintaa tai esimerkiksi kerhoon lähteminen on puutteellisen liikuntakyvyn vuoksi vaikeaa, voi hänelle järjestää seuraa kotiin. Pelkällä kuuntelulla, keskustelulla ja yhteisellä tekemisellä on suuri vaikutus.